Kymsoten palveluverkkosuunnitelma sai yhtymävaltuuston hyväksynnän — Kymenlaakson kunnilla elokuun puoliväliin aikaa ottaa kantaa supistuksiin

Moises Garibay

Ratamokeskus on määrä ottaa käyttöön vuonna 2021.
Ratamokeskus on määrä ottaa käyttöön vuonna 2021.

Kymenlaakson sote-kuntayhtymän suunnitelma palveluverkon karsimiseksi otti perjantaina askeleen eteenpäin. Kymsoten yhtymävaltuusto päätti hallituksen esityksen mukaisesti lähettää suunnitelman kuntakierrokselle.

Suunnitelmien taustalla on Kymsoten ja sen omistajakuntien tarve säästää.

Kunnat saavat aikaa lausuntojen antamiseen elokuun puoliväliin. Aikataulu on kesälomat huomioon ottaen kireä, mutta Kymsoten toimitusjohtajan Annikki Niirasen mukaan sille on hyvät perustelut.

— Kymsote kävi kuntajohtajien neuvottelut toukokuussa, ja silloin sovimme lausunnot elokuulle, koska ne vaikuttavat Kymsoten talousarvion tekemiseen.

”Etäkuntoutus yhtä tehokasta”

Päätöksenteon alustukseksi projektipäällikkö Asta Saario kertasi yhtymävaltuustolle suunnitelman pääkohdat ja periaatteet.

Kymsote kävi kuntajohtajien neuvottelut toukokuussa, ja silloin sovimme lausunnot elokuulle, koska ne vaikuttavat Kymsoten talousarvion tekemiseen. — Annikki Niiranen

Yksi Kymsoten päämääristä on pienten palvelupisteiden yhdistäminen isommiksi kokonaisuuksiksi, joissa voidaan tarjota palveluja joka päivä. Palvelujen saatavuutta on määrä parantaa myös lisäämällä etä- ja digitaalisia palveluita sekä liikkuvia palveluita.

Saario viittasi esityksessään Kelan tällä viikolla julkaisemaan tutkimusuutiseen, jonka mukaan etäkuntoutus on vähintään yhtä tehokasta kuin kasvokkain toteutettu.

Enemmän puhetta etelästä

Valtuutetut käyttivät suunnitelman käsittelyn yhteydessä runsaat kymmenen puheenvuoroa, valtaosa niistä Etelä-Kymenlaakson edustajien suulla.

Eteläkymenlaaksolaisia valtuutettuja askarruttivat muun muassa suunnitelmat leikata tehostetun palveluasumisen piirissä olevien ikäihmisten osuutta. Esille nostettiin myös huoli lääkäreiden ja hoitajien saatavuudesta, kotihoidon ja omaishoitajien kuormittuneisuudesta.

Toive: pitempiä aukioloaikoja

Kouvolan edustajista Miia Witting (kok.) esitti kysymyksen siitä, onko suunnitelma psykiatrian sairaansijojen vähentämisestä realistinen.

Jaana Lehtilä (vihr.) kommentoi suunnitelmia vastaanottopalveluiden aukioloajoista. Hän toivoi, että Ratamo-keskukseen sijoittuvan sote-keskuksen vastaanotot toimisivat iltaisin pitempään kuin kello 18:aan, kuten suunnitelmaan on kirjattu.

Lisäksi Lehtilä ilmaisi huolensa siitä, miten suunnitteilla oleviin liikkuviin palveluihin saadaan lääkäreitä, kun lääkäreiden saaminen on osoittautunut vaikeaksi kiinteisiinkin toimipisteisiin.

Markku Pakkanen (kesk.) kysyi laboratoriopalveluiden järjestämisestä. Saarion mukaan uusia vaihtoehtoja tutkitaan. Muualla Suomessa on jo myönteisiä kokemuksia näytteenottopalveluiden viemisestä esimerkiksi kauppakeskuksiin ja palvelutaloihin.

Niina Ristolainen (sd.) peräsi valtakunnallisia ja kansainvälisiä mittareita palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden seuraamiseen.

Sairaalabudjeteille vahvistus

Yhtymävaltuusto vahvisti sekä Kymenlaakson keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen sekä Ratamokeskushankkeen kustannusarviot. Keskussairaalan osalta kustannusarvio on 169 ja Ratamon osalta 68 miljoonaa euroa.

Uusimmat uutiset