Rauno Nuorivuori elää jo jatkoajalla

Katja Juurikko

Rauno Nuorivuoren seinät todistavat, että suomalainen sotilas on ehtinyt moneen.

Päivä kerrallaan. Kuolemaa torjuen.

Terminaalihoidossa oleva Rauno Nuorivuori, 79, tunnustaa, että kotipiirissä eläminen on ammattisotilaalle vaikea paikka.

Vaimo on elvyttänyt minut jo neljästi. Hänelle näitä kunniamerkkejä pitäisi antaa.

— Voin käydä postilaatikolla, mutta minun pitää huilata postilaatikon vieressä olevilla rappusilla ennen kuin jaksan kävellä takaisin sisälle.

Kaksi vuotta sitten Nuorivuoren sydänleikkaus keskeytettiin. Valtimosuonet eivät kestäneet, ja veri purkautui nahan alle. Nyt voi vain odottaa kuolemaa.

Nuorivuori osoittelee laserkynällä huoneensa tauluja. Seiniltä löytyy neljän eri presidentin myöntämiä kunniakirjoja, valokuvia ja karttoja. Ikkunan yläpuolella oleva hylly on notkollaan kymmenien pöytäviirien painosta.

Tuolin päälle on asetettu kipulääkepakkauksia. Vuoteen vieressä olevalla yöpöydällä on kompressori, jolla Nuorivuori saa kasvomaskiin paineistettua ilmaa.

Hänellä on kipulaastari kummassakin käsivarressa.

Ammattisotilaan lapsuus oli sotaisa. Kun kouvolalaisperhe sijoitettiin talvisodassa Mäntyharjulle, kaksivuotias poika harjoitteli puupyssyn kanssa vihollisen ampumista. Näin äiti myöhemmin kertoi.

Perheen isä kuului suojeluskuntaan, ja kuinka ollakaan, Nuorivuori löysi kotitalon lähistöltä heti sotien jälkeen Kouvolan suojeluskunnan asekätkön. Selkään tuli.

— Siihen aikaan lapsia pöllytettiin ihan eri tavalla kuin nykyisin.

Rauno Nuorivuori haki 17-vuotiaana vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen. Kersanttina kotiutettu nuori mies hakeutui heti armeijan leipiin. Utin varuskunnassa palvelleet varusmiehet kävivät vielä 50 vuotta kotiuttamisensa jälkeen kiittelemässä kovaa kouluttajaansa.

Nuorivuori ei tainnut itsekään olla aina helposti johdettava.

Sotilaspiirin päällikkö tuli 1970-luvulla henkilökohtaisesti kieltämään Nuorivuorta rakentamasta linnoitteita Utin varuskunta-alueen itäreunalle. Neuvostoliitosta oli kuulemma tullut asiaa koskeva huomautus. Varusmiesten kanssa tehtäviä linnoitteita olisi pitänyt lähteä rakentamaan varuskunta-alueen länsilaidalle. Ylivääpeli Nuorivuori komensi varusmiehiä:

— Siirrytään kentän länsipäähän. Ruotsalaiset ovat kuulemma tulossa.

Nuorivuori sai varusmiesten kuullen suullisen varoituksen.

Kersantti Nuorivuori valmistui Suomen ensimmäiseltä laskuvarjojääkärikurssilta vuonna 1960. Sotaan monipuolisesti koulutettu toimiupseeri seuraa edelleen tarkasti turvallisuuspoliittista keskustelua.

— Nato on meidän ainoa turvamme. Homma on Suomessa jo niin pitkällä, että siihen liittyminen on melkein läpihuutojuttu.

Presidentti Putinin puheet tänä kesänä Naantalissa saavat Nuorivuoren nauramaan hersyvästi. Ollessaan Utin varuskunnan komendantti Nuorivuori pidätti alueelta 28 yhden tai kahden hengen tiedustelupartiota. Näistä vain kaksi oli länsimaalaisia.

Kun neuvostoliittolaiset Tupolev-lentokoneet kuljettivat Nuorivuoren johtaman YK-joukon Suezin kanavalle syksyllä 1973, lentomuodostelmaan liittyi matkan varrella lentokone: neuvostoliittolaiset salakuljettivat Egyptiin aseita suomalaisen YK-operaation varjolla. Nuorivuori näki koneen sisällön perillä Kairon lentokentällä.

— Miksi venäläiset suuttuvat siitä, jos me olisimme sotilasliitossa? Mikä siinä on syntiä? Suomi on syvässä rauhantilassa. Ei meille voida ulkoa sanoa, mitä me tässä maassa teemme.

Nuorivuori on auttanut omien tehtäviensä lisäksi myös pääesikunnan alaista tutkintaosastoa. Hän kuitenkin vakuuttaa olleensa yksin vastuussa, kun Utin varuskunta-alueelle rakennettiin 1970-luvun lopulla ohjustukikohdan kulissit. Pahvista, raudasta ja laudasta kyhätty kuusimetrinen ohjus osoitti itään.

Nuorivuori tiesi, mihin aikaan tiedustelusatelliitti olisi lentämässä alueen yli. Hän päätti mitata, kuinka nopeasti hämäys huomataan.

Eikä aikaakaan, kun diplomaattikilvin varustettu auto ilmestyi varuskunta-alueelle. Maastoon kätkeytyneet vartiojoukot pidättivät lavasteen luona käyneen neuvostoliittolaisen sotilasasiamiehen ja auton luona sieniä hattuunsa keräilevän lähetystöneuvoksen.

Tapauksesta vaiettiin.

Kun Nuorivuori pääsi 45-vuotiaana reserviin, hän siirtyi kokopäivätoimiseksi valmiuspäälliköksi Suomen Punaiseen Ristiin. Hän vastasi Kaakkois-Suomen lähialueyhteistyöstä vuoteen 1997, jolloin jäi eläkkeelle.

Kun Nuorivuori vuonna 1992 oli mukana SPR:n avustussaattueessa Karjalaan, miliisit ottivat saattueen opastettavakseen heti Niiralan rajalla.

— Koskaan en ollut kavereita tavannut, mutta he tervehtivät minua kapteeni Nuorivuorena.

Saattueessa ensimmäistä kertaa mukana olleet satelliittiantennit rikottiin heti itärajan toisella puolella. Elettiin vielä kylmän sodan ehtoota, ja satelliittiyhteyden menettäneestä saattueesta tuli länsimaissa heti uu-tinen.

Laserkynä osoittaa seinälle ripustettua taulua, jossa on kuvattu Jom kippurin sodan vaiheet Suezin kanavalla syksyllä 1973. Nuorivuori muistelee, että tilanne Suezin-kanavalla oli sodanomainen vielä marraskuussa, kun ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat asettuivat israelilaisten ja egyptiläisten väliin.

— Afganistanissa olleet sanovat, että se on kovin paikka, mutta Suezilla kuoli puolessa vuodessa neljä rauhanturvaajaa. Kaksitoista haavoittui.

Kaksi ensimmäistä reserviläistä loukkaantui heti ensimmäisenä päivänä.

Nuorivuori joutui itse kahdesti tulituksen kohteeksi. Toisella kertaa hän ampui kolme lippaallista, suojautuakseen.

— En tiedä, osuiko.

Kerran Nuorivuori löysi itsensä ja taisteluparinsa peitolla vuoratusta montusta. Tunnistamatta jääneet sotilaat neuvottelivat kuopan reunalla, ampuako vai ei.

Kokoustamisen jälkeen taistelupari ohjattiin autolla kauemmaksi aavikolle. Saattajat olivat matkassa, ja kuoppaisella tiellä Nuorivuori varoitti autoa kuljettavaa kaveriaan:

— Aja varovasti, kaveri pitää asetta ohimollani.

Ammattisotilas on katsonut sotilastehtävissä kuolemaa silmiin monta kertaa. Nuorivuorelle ei ollut vaikeaa tivata lääkäriltä elinaikaennustetta.

— Kun kovistelin tarpeeksi, lääkäri antoi minulle ennusteen. Olen nyt elänyt jo melkein vuoden yli.

Entinen sotilas ja SPR:n valmiuspäällikkö on järjestellyt asioitaan etukäteen mahdollisimman paljon.

— Hautapaikkakin on jo valmiiksi katsottu. Olen yrittänyt järjestää kaiken etukäteen niin, että omaisilla olisi mahdollisimman helppoa.

Nuorivuoren huoneessa on kaappiin liimattuna vaimon valokuva. Se on asetettu matalalle. Kun Nuorivuori makaa vuoteessaan, kuva näkyy hyvin.

— Vaimo on elvyttänyt minut jo neljästi. Hänelle näitä kunniamerkkejä pitäisi an-taa.

Nuorivuoren silmiin ilmestyy kiillettä.

Rauno Nuorivuori

Syntynyt Kouvolassa vuonna 1937.

Reservin kapteeni.

Suomen Punaisen Ristin valmiuspäällikkönä sivutoimisesti ja kokopäivätoimisesti 1962—1997.

Naimisissa, kaksi aikuista lasta tästä avioliitosta.

Rakastaa vaimoaan ja lapsiaan.

Inhoaa ihmisiä, jotka luulevat olevansa jotakin.

Ihmettelee ”aikaihmisten lapsellista käytöstä”.

Matti Tieaho

Matti Tieaho

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet