Korialaispariskunta vakuuttui nähtyään vaikutuksen luomupeltoon — Sellujätteestä tehty kuitulannoite parantaa peltomaan, tuotteella uskotaan olevan suotuisia vaikutuksia myös vesistöihin ja ilmastoon

Selluteollisuuden sivuvirroista jalostetut kuitutuotteet kelpaavat maanparannusaineeksi ja lannoitteeksi. Niillä uskotaan olevan monta hyötyä perinteisiin lannoitteisiin verrattuna. Korialaisen luomutilallisen Tommi Mattilan mukaan kuidun levittäminen oli työlästä, mutta pelto voi selvästi paremmin.

Sonja Ovaskainen

Tommi (vasemmalla) ja Liisa Mattilan osalle viljelyksistään levittämä ravinnekuitu on heidän mukaansa parantanut maan laatua. Kuitu kuohkeuttaa maata, luovuttaa siihen ravinteita ja sitoo kosteutta.

Korialainen luomutilallinen Tommi Mattila katsoo tyytyväisenä edessä aukeavaa peltolohkoa.

Tilan lähistöllä sijaitsevalle pellolle on tänä keväänä kylvetty kauraa ja öljypellavaa, joiden kehitys on alkukesän kuivuudesta huolimatta hyvällä mallilla.

Mattila uskoo, että kasvun keskimääräistä paremman onnistumisen taustalla on peltolohkolle viime kesänä levitetty, sellupohjainen ravinnekuitu.

— Kuidun levittäminen oli aika iso työ, mutta pellosta näkee selvästi sen tuoman hyödyn. Maa on ravinteikasta ja kuohkeaa, eikä pelto ole kärsinyt kuivuudesta.

Maa on ravinteikasta ja kuohkeaa, eikä pelto ole kärsinyt kuivuudesta. — Tommi Mattila

Kuohkeutta ja voimaa

Mattila tutustui selluteollisuuden sivutuotteista jalostettuun maanparannusaineeseen vuonna 2014.

Tuolloin hän levitti osalle savimaata olevia peltojaan niin sanottua nollakuitua. Se on niukkaravinteinen maanparannusaine, joka sisältää kalsiumkarbonaattia.

Eloperäisen aineksen lisäyksen ohella sen avulla voidaan hallita maan happamuutta.

— Kaikki orgaaninen aines, jota savipeltoon kyntää, lisää maan kuohkeutta. Samalla saadaan hyödynnettyä selluteollisuuden sivutuote.

Sonja Ovaskainen, Sonja Ovaskainen

Mattiloiden viime kesänä kuitukäsittelemälle 14 hehtaarin lohkolle on keväällä kylvetty kauraa ja kuvassa näkyvää öljypellavaa. Molemmat kasvit ovat kehittyneet hyvin alkukesän kuivuudesta huolimatta.

Kokemukset nollakuidusta olivat sen verran myönteisiä, että ne kannustivat Tommi ja Liisa Mattilaa kokeilemaan Soilfood oy:n toista tuotetta, ravinnekuitua.

Se on niin ikään sellunteon sivutuotteesta jalostettu maanparannusaine. Toisin kuin nollakuitu, ravinnekuitu sisältää nimensä mukaisesti runsaasti ravinteita.

Aiemmin Mattilat ovat lannoittaneet luomupeltojaan karjanlannalla.

— Karjanlantaa alkaa olla vaikea saada mistään, koska karjatilat ovat vähentyneet.

Luovuttaa ravinteita pitkään

Mattilan mukaan kuitu pitää levittää esimerkiksi päätettävälle nurmelle satokautta edeltävänä kesänä, jotta se ehtii alkaa hajota ja luovuttaa ravinteitaan.

Sen jälkeen niitä riittääkin moneksi satokaudeksi. Mattilan mukaan ravinnekuitua tarvitsee lisätä maahan viiden vuoden välein.

— Syksyllä kuitu kynnetään maan sekaan ja seuraavana vuonna voi kylvää esimerkiksi viljaa.

Mattiloiden 150 hehtaarin peltoalasta tällä hetkellä ravinnekuidulla on parannettu ja lannoitettu 30 hehtaaria.

Sonja Ovaskainen

Öljypellava on kuitupellavaa matalampi ja heikkokortisempi, mutta sen öljypitoiset siemenet ovat suurempia.

Pelto kestää paremmin ääriolosuhteita

Soilfood oy:n maatalousmyynnin johtaja Sampo Järnefelt sanoo, että paperi- ja selluteollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä lyödään monta kärpästä yhdellä iskulla.

— Viljelyvarmuus ääriolosuhteissa paranee, koska pelto kestää paremmin sekä kuivuutta että märkyyttä.

Järnefeltin mukaan nolla- ja ravinnekuitu sitovat kosteutta sekä hajoavat hitaasti, joten vesi ja ravinteet pysyvät paremmin pellossa.

Sen ansiosta vesistöt puhdistuvat, hän sanoo. Järnefeltin mukaan ilmastokin hyötyy.

— Käyttämällä aiemmin tehtaiden energiaksi poltettua kuitua maanparannusaineena, hiiltä sitoutuu maaperään eikä karkaa ilmakehään.

Hän kertoo, että lisäksi kuidun hajoaminen ruokkii maaperän oman toimintaa ja saa tärkeän pieneliöstön toimimaan paremmin.

— Pelto pitää ymmärtää biologisena kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet