Pohjoistuuli jarrutteli lintujen muuttoa – Katso kuvat komeista suokukoista, joiden matka hyytyi jaalalaiselle pellolle

Muuttajien joukossa nähtiin muun muassa väritykseltään poikkeava tundrahanhiyksilö.

Lassi Kujala

Madot kelpaavat suokukoille, kuten monille muillekin pelloilla ruokaileville linnuille erittäin hyvin. Kuvassa koiraslintu on napannut saaliikseen suuren lieron.
Madot kelpaavat suokukoille, kuten monille muillekin pelloilla ruokaileville linnuille erittäin hyvin. Kuvassa koiraslintu on napannut saaliikseen suuren lieron.

Lassi Kujala

Naaraspuolinen suokukko ei juuri erotu ympäröivästä maastosta, joten viholliset eivät sitä helposti havaitse. Kuvan lintu on juuri löytänyt sopivan siemenen maasta ja poimii sen nokkaansa.
Naaraspuolinen suokukko ei juuri erotu ympäröivästä maastosta, joten viholliset eivät sitä helposti havaitse. Kuvan lintu on juuri löytänyt sopivan siemenen maasta ja poimii sen nokkaansa.

Pitkään jatkunut pohjoisen puoleinen virtaus on hidastanut lintujen muuttohaluja. Vastatuuleen ei ole mukava lentää, eikä kylmä sää edistä lentävien hyönteisten esiintymistä. Tässä pari syytä, miksi monet linnut ovat tulleet toukokuussa vähän myöhään ja miksi osa tulleista on jäänyt tänne viivyttelemään.

Lassi Kujala

Suokukkokoiraat ottavat yhteen tuon tuostakin. Ne kisaavat naaraiden suosiosta ja ovat tässä suhteessa kuin minikokoisia ryhmäsoitimella olevia teerikukkoja. Lintujen pienestä koosta johtuen nämä tapahtumat jäävät usein vain huomaamatta.
Suokukkokoiraat ottavat yhteen tuon tuostakin. Ne kisaavat naaraiden suosiosta ja ovat tässä suhteessa kuin minikokoisia ryhmäsoitimella olevia teerikukkoja. Lintujen pienestä koosta johtuen nämä tapahtumat jäävät usein vain huomaamatta.

Hyönteissyöjien pääjoukot ovat tulleet toukokuun alkupuolella vähän myöhässä yksinkertaisesti siitä syystä, ettei sopivaa ravintoa ole vielä ollut tarjolla kovinkaan hyvin. Kahlaajien muutto on hyvässä vauhdissa, mutta sekin on joidenkin lajien osalta hyytynyt tänne täkäläisille pelloille.

Niinpä Jaalassa on havaittu parinsadan yksilön suokukkoparvi, joka on viihtynyt sikäläisissä maisemissa jo yli viikon verran. Vastatuuleen lento ei yksinkertaisesti kiinnosta. Normaalisti suokukkojen ja kapustarintojen muutto on ohitse muutamassa päivässä.

Monilta pelloilta puuttuvat tulvalammikot ja tästä syystä Jaalassa aikaansa viettävät suokukotkin ovat saaneet tyytyä pelkästään kynnettyyn tai juuri kylvettyyn peltoon. Sieltä ne hakevat itselleen ravintoa kuten matoja ja maasta löytämiään siemeniä.

Lassi Kujala

Suokukkokoiraiden pään- ja kaulanseudun koristehöyhenten värit voivat vaihdella laajoissa rajoissa. Lisäksi lintujen naaman väritys vaihtelee paljon. Kahta täysin samanlaista koirasta ei ole sillä erilaisia väriyhdistelmiä on todella runsaasti.
Suokukkokoiraiden pään- ja kaulanseudun koristehöyhenten värit voivat vaihdella laajoissa rajoissa. Lisäksi lintujen naaman väritys vaihtelee paljon. Kahta täysin samanlaista koirasta ei ole sillä erilaisia väriyhdistelmiä on todella runsaasti.

Suokukot ovat keskikokoisia kahlaajia, joiden määrät ovat viime vuosina vähentyneet huolestuttavasti. Silti parvia on näkynyt tänä keväänä ilahduttavan usein.

Suokukkokoiraiden kaulaa ja päätä peittävät eriväriset koristehöyhenet. Niiden värit vaihtelevat laajoissa rajoissa. Myös lintujen naaman väritys voi vaihdella yksilöittäin. Tästä syystä kahta täysin samalaista koiraslintua tuskin keväällä tulee vastaan. Variaatioita on lukemattomia.

Suokukkokoiraat pitävät pelloilla ollessaan pienimuotoisia turnajaisia, jossa koiraslinnut aina silloin tällöin ottavat kiivaasti yhteen. Kahakat ovat nopeita ja satunnaisia. Koiraat taistelevat itseään pienempien vaatimattoman väristen naaraiden suosiosta. Voittaja pääsee useimmiten jatkamaan sukua muiden jäädessä sivummalle.

Lassi Kujala

Suokukkonaaraat ovat kooltaan pienempiä kuin koiraat. Lisäksi ne ovat vaatimattoman värisiä ja sulautuvat ympäröivään kynnettyyn mullokseen lähes täydellisesti.
Suokukkonaaraat ovat kooltaan pienempiä kuin koiraat. Lisäksi ne ovat vaatimattoman värisiä ja sulautuvat ympäröivään kynnettyyn mullokseen lähes täydellisesti.

Metsä- ja tundrahanhet poistuivat suurimmalta osin toukokuun puoliväliin mennessä. Iitissä niiden joukossa nähtiin yksi lähes valkea tundrahanhiyksilö. Tämä leukistinen lintu viihtyi muiden joukossa, eivätkä muut näyttäneet sitä mitenkään hyljeksivän.

Iitissä erään kanadanhanhiparin toinen puolisko oli myös hieman poikkeavan värinen. Sen pää ja naama olivat laajalti valkeat, joten sen pään kuvio oli normaalista täysin poikkeava. Tämän tyyppisiä värimuunnoksia näkee aina silloin tällöin kanadanhanhilla.

Lassi Kujala

Kuvassa lähes valkea leukistinen tundrahanhi metsähanhen seurassa. Tämä yksilö havaittiin iittiläisellä pellolla muutamana päivänä huhti-toukokuun vaihteessa.
Kuvassa lähes valkea leukistinen tundrahanhi metsähanhen seurassa. Tämä yksilö havaittiin iittiläisellä pellolla muutamana päivänä huhti-toukokuun vaihteessa.

Lassi Kujala

Kanadanhanhilla havaitaan joskus poikkeavia värejä pään seudulla. Kuvassa tyypillinen laaja-alainen vaalea alue toisen kanadanhanhen päässä, jolloin sen lähes koko pää on valkea. Näiden periytyvyydestä ei ole varmaa tietoa.
Kanadanhanhilla havaitaan joskus poikkeavia värejä pään seudulla. Kuvassa tyypillinen laaja-alainen vaalea alue toisen kanadanhanhen päässä, jolloin sen lähes koko pää on valkea. Näiden periytyvyydestä ei ole varmaa tietoa.

Ensimmäiset käet tulivat aivan toukokuun alussa melko normaaliin aikaan, mutta käenpiika nähtiin Jaalassa vasta kuun puolivälissä.

Harvinaisemmista linnuista mainittakoon 20. toukokuuta Kouvolan Pyydysmäessä ja seuravana päivänä Eskolanmäellä havaittu korean värinen harjalintu. Laji ei pesi maassamme mutta näitä harhailijoita nähdään säännöllisesti aina silloin tällöin.

Lassi Kujala

Monet hyönteissyöjälinnut ovat saapuneet tänä keväänä hieman tavallista myöhemmin. Pitkään jatkuneet pohjoistuulet ja koleat säät ovat viivästyttäneet niiden muuttoa. Kuvassa 18.5 Jaalassa havaittu käenpiika.
Monet hyönteissyöjälinnut ovat saapuneet tänä keväänä hieman tavallista myöhemmin. Pitkään jatkuneet pohjoistuulet ja koleat säät ovat viivästyttäneet niiden muuttoa. Kuvassa 18.5 Jaalassa havaittu käenpiika.