Positiivisten ihmisten ryhmä herätti keskustelun Kouvolan maineesta — tutkija kehuu kaupungin some-ilmiötä

Lukas Pearsall

Joukko Facebookiin perustetun Positiivisten ihmisten Kouvola -ryhmän jäseniä asettautui yhteiskuvaan Kouvolan kaupungintalon sisäpihalle viime viikon keskiviikkona. PIK-jäsenet kirjoittavat ryhmän sivulle vain myönteisiä asioita omasta kotikaupungistaan.

Harmaa ja tylsä = Kouvola.

Happaman kaupungin maine tuntuu istuvan sitkeästi Kouvolan harteilla. Nyt betonin kiillotustalkoisiin on ryhdytty some-rintamalla.

Heinäkuun lopulla Facebookin uutisvirta alkoi täyttyä Kouvola-kuvista ja -kehuista. Oli syntynyt Positiivisten ihmisten Kouvola -ryhmä.

Valittaminen on kielletty!

PIK syntyi keskellä kiertoliittymää. Vihreiden kaupunginvaltuutettu Juha Huhtala oli matkalla Käyrälammelle.

Mies oli läpeensä kyllästynyt ainaiseen purnaamiseen: hyvät asiat olivat vaarassa hautautua valitusvirren alle.

Huhtala halusi koota samalla tavalla ajattelevat yhteen. Luoda kynnyksettömän väylän kiitosten jakamiselle ja hyvien asioiden esille tuomiselle.

— Minä uskon positiivisen ajattelun voimaan.

Kotiin palattuaan Huhtala loi kaikille avoimen ryhmän, jossa valittaminen on kielletty.

— Jos on tarkoitus etsiä huonoja puolia, PIK-ryhmä on väärä alusta. Kritiikille on omat kanavat.

Hehkutuksen vastattava todellisuutta

Mainetta tutkineen professorin Pekka Aulan mielestä kuntalaisten tapa puhua kotipaikastaan on maineen kannalta tärkeintä viestintää.

— Älyttömän hyvä juttu, että Kouvolassa on syntynyt hyviä asioita kotipaikastaan jakava ryhmä. Suomessa on riittävästi kitinää. Jos hehkutus vastaa todellisuutta, ryhmä voi vaikuttaa asenteisiin.

Be happy

Huhtalalle sadelleen kiitoksen perusteella ryhmälle on ollut tilausta. On se toki herättänyt vastareaktioitakin.

— Lähinnä kyse on ollut sitä, ettei ole ymmärretty tätä positiivisuuden juttua. Joidenkin mielestä se on vain, että be happy — mene peilin eteen ja hymyile.

Poliittisen uran pönkittämistä

Myönteisyydellä ei voi vaikuttaa mihinkään. Niin teennäistä. Näihinkin aatoksiin Huhtala on törmännyt.

Ja tietenkin tähän: perustamalla ryhmän Huhtala pönkittää omaa poliittista uraansa.

— Jos joku ajattelee niin, ajatelkoon. En voi sille mitään. Olen mukana kuntapolitiikassa, ei se voi estää minua tekemästä asioita.

Taksikuskilla uskottavimmat tarinat

Kouvolan maineesta on puhuttu myös valtuustoseminaarissa ja Kouvolan seudun elinkeinoyhtiön Kinnon strategiaa hiottaessa. Kaupunginjohtaja Marita Toikka on todennut, että mielikuvan parantaminen voisi hyvin olla yksi Kouvolan kärkihankkeista.

Kaupungin viralliset mainetalkoot ovat kuitenkin yhtä tyhjän kanssa, jos tavalliset kuntalaiset eivät ole asian takana. Tätä mieltä on kuntien maineesta väitöskirjan tehnyt Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.

— Kaupunki voi ostaa Hesarin etusivun tai valtuusto julistaa kunnan kauniiksi. Matkailija kuulee kuitenkin uskottavimman tarinan taksikuskilta.

Myönteinen paluumuuttaja

Tommi Viljakainen vastaa puhelimeen kotonaan Kouvolan Töröstinmäessä. Elimäen yhtenäiskoulussa opettajana työskentelevä Viljakainen on perheellinen paluumuuttaja — juuri sellainen asukas, joita Kouvola kaipaa.

Hän on myös yksi PIK-ryhmäläisistä, tunkkaisen maineen putsaajista.

— Kaupunki tarvitsee toki virkakoneistonsa ja poliitikkonsa, mutta muutoksen pitää lähteä ruohonjuuritasolta. Kouvola tarvitsee kansalaisdemokratiaa.

Tätä demokratiaa PIK on lähtenyt hänen mielestään tavoittelemaan.

Totuutta ei saa silotella

VisitKouvolan kehittämispäällikkö Kirsi Vainio muistuttaa, että myönteisen ilmapiirin ei ole tarkoitus tukahduttaa avointa vuoropuhelua.

— Joskus asiat eivät ole hyvin. Totuutta ei pidä tuolloin silotella muuksi. Vastaavasti joskus on myös omasta asenteesta kiinni, miltä asiat näyttävät. Silloin voisi ottaa asioista selvää, ennen kun alkaa kritisoida.

Ajattelun laiskuutta

Viljakaisenkaan mielestä epäkohtia ei pidä piilotella. Sen sijaan esitystapaa voi pohtia.

— Kritiikki on hedelmätöntä ja ajattelun laiskuutta, jos se ei ole rakentavaa tai sanoja ei pysty tarjoamaan mitään ratkaisuja.

”Tämä on paskaa!”

Huhtala tyrmää harhakuvan, että kuvittelisi kaiken olevan hyvin.

— Haluaisin, että epäkohdat nähtäisiin haasteena ja lähdettäisiin ratkaisemaan niitä.

Pitäisikö kriittiset ja kyseenalaistavat keskustelijat sitten vaientaa?

— Vastakkaista ajatusmallia tarvitaan, että tasapaino säilyy. Jos huutelu on kuitenkin sitä, että tämä on paskaa ja huutomerkki, se on aivan turhaa.

Vastareaktio vihaamiselle

PIK-ryhmän suosion kasvu heijastelee laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä, sanoo sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologi ja yrittäjä Suvi Uski. Hänen mukaansa myönteisyys on noussut vastareaktiona järjettömälle vihaamiselle.

— Ihmiset ovat alkaneet ajatella, että heillä on oikeus puolustaa tärkeitä asioita myönteisellä tavalla, jos kerran toisilla on oikeus vihata ja haukkua.

Jäseniä on vajaat 8 200

Positiivisten ihmisten Kouvola on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti, mutta se ei ole ainoa vastaavankaltainen some-ryhmä Suomessa. Esimerkiksi oululaiset ovat perustaneet oman ryhmänsä jo aiemmin. Jäseniä ryhmässä on liki 20 000.

Kouvolan PIK-ryhmässä oli perjantai-iltapäivänä 8 194 jäsentä. Vastaavasti Kotkaan perustetussa ryhmässä jäsenmäärä on alle 5 000.

Uskin mukaan on luonnollista, että positiivisuusilmiö kytkeytyy nimenomaan kotipaikkoihin.

— Kotipaikka on tärkeä ihmisen identiteetille. Jos siihen liittyen viljellään typerää käytöstä, mielikuvaa halutaan muuttaa paremmin omaa käsitystä vastaavaksi. Iloa on vaikea rakentaa, mutta se on helppo pilata sekunneissa.

Aapo Mentula

Aapo Mentula

Satumiia Masalin

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat