119-vuotias höyrylaiva ajoi Kimolan kanavasta – Katso kuvat

S/S Vänni hinasi yli 50 vuotta puutavaraa. Arto Juva osti romutettavaksi menossa olleen laivan vuonna 1970.

Lauantaiaamupäivänä Kimolan kanavaa katsomaan tulleita ihmisiä kohtasi harvinainen näky. Sulkualtaan läpi lipui aurinkoisessa säässä kanavan historian ensimmäinen höyrylaiva, Asikkalassa sijaitsevaa Pulkkilanharjua kotisatamanaan pitävä hinaaja S/S Vänni.

Katja Juurikko

S/S Vänni lähti aamulla matkaan Vuolenkoskelta, josta ehti Kimolan kanavalle vajaassa tunnissa.
S/S Vänni lähti aamulla matkaan Vuolenkoskelta, josta ehti Kimolan kanavalle vajaassa tunnissa.

Aluksen päällikkö ja konemestari Arto Juva on omistanut Vännin vuodesta 1970. Hän kertoo hankkineensa romutettavaksi menossa olleen laivan opintolainalla.

– Siitä lähtien olen harrastanut höyrylaivoja. Innostus tarttui aikoinaan enoltani, joka oli hankkinut Kaima-nimisen aluksen vuonna 1958. Myös veljelläni on höyrylaiva, eli kyse on perheharrastuksesta.

Katja Juurikko

Entinen aika ja nykyaika kohtasivat kanavalla. Ennen höyrylaivan tuloa kanavan ylitti kolme vesijettiä.
Entinen aika ja nykyaika kohtasivat kanavalla. Ennen höyrylaivan tuloa kanavan ylitti kolme vesijettiä.

Vännillä on ikää jo 119 vuotta. Se rakennettiin rahtaustoimintaa varten Porvoon konepajalla vuonna 1901 ja koottiin Lahdessa, jonne se kuljetettiin osina rautateitse. Lahdessa se hinasi puutavaralla täytettyjä proomuja lankarullia valmistavan Tornatorin rullatehtaan tarpeisiin.

Laiva oli alkuperäiseltä nimeltään Sven, mutta se vääntyi kansan suussa Vänniksi. Myöhemmin uusi nimi virallistettiin.

Katja Juurikko

Höyrylaiva selvisi sulusta melko nopeasti. Vesi oli valmiiksi oikealla korkeudella sen saapuessa.
Höyrylaiva selvisi sulusta melko nopeasti. Vesi oli valmiiksi oikealla korkeudella sen saapuessa.

Yritysfuusioiden kautta Vänni päätyi myöhemmin Enso Gutzeitin omistukseen ja siirtyi Pohjois-Päijänteelle, jossa se jatkoi hinaustöitä vuoteen 1955 asti. Vuonna 1965 sen osti yksityishenkilö, joka ei kuitenkaan tehnyt sille mitään. Viisi vuotta myöhemmin hinaaja siirtyi Arto Juvan omistukseen.

– Siinä oli aikamoinen rakentaminen. Kone oli purettu, mutta osat tallessa. Myös hytti ja kansirakenteet oli suurelta osin hävitetty, Juva sanoo.

Katja Juurikko

Arto Juva myönsi, että sulun jälkeinen tunneli jännitti hieman.
Arto Juva myönsi, että sulun jälkeinen tunneli jännitti hieman.

Vännillä on joskus järjestetty yrityksille pienimuotoisia elämysmatkoja, mutta nykyisin sitä käytetään yksinomaan huviajoon. Miehistönä ovat ensimmäinen perämies Markus Komu ja lämmittäjä-konemies Vesa Myllymäki.

Katja Juurikko

Kanavan läpi jo useita kertoja ajanut Petri Vanhala väisti tunnelista tulevaa S/S Vänniä.
Kanavan läpi jo useita kertoja ajanut Petri Vanhala väisti tunnelista tulevaa S/S Vänniä.

Juva kertoo ajojen olevan nykyään harvassa, sillä 90 prosenttia harrastuksesta on iäkkään laivan kunnostamista. Vänni ajaa pääasiassa Päijänteellä. Höyrylaivalla matkustaminen vaatii kärsivällisyyttä.

– Ennen lähtöä höyrykattilaa on lämmitettävä kuusi tuntia. Siinä kuluu motti halkoja. Tällä ei lähdetä matkaan virta-avainta kääntämällä.

Juva luonnehtii höyrylaivalla matkustamista työlääksi, mutta hauskaksi, kunhan päivämatkat malttaa pitää riittävän lyhyinä. Kaukaisin kohde, johon Vännillä on ajettu, on Pielavesi Pohjois-Savossa.

Katja Juurikko

S/S Vänni pysähtyi hetkeksi laituriin tunnelin jälkeen. Kannella päällikkö ja konemestari Arto Juva (vasemmalla), lämmittäjä-konemies Vesa Myllymäki ja ensimmäinen perämies Markus Komu.
S/S Vänni pysähtyi hetkeksi laituriin tunnelin jälkeen. Kannella päällikkö ja konemestari Arto Juva (vasemmalla), lämmittäjä-konemies Vesa Myllymäki ja ensimmäinen perämies Markus Komu.

Lauantaina Vänni tuli Kimolaan Vuolenkoskelta. Juva miehistöineen halusi kokeilla uutta reittiä. Päällikkö totesi kaiken toimivan kanavalla hyvin, joskin sulun jälkeinen tunneli hieman jännitti.

– Jos vielä saataisiin Saimaan ja Päijänteen yhdistävä kanava. Se olisi hienoa kaikille veneilijöille.

Katja Juurikko

Motti halkoja riittää Arto Juvan mukaan kahden ja puolen tunnin ajoon.
Motti halkoja riittää Arto Juvan mukaan kahden ja puolen tunnin ajoon.

Katja Juurikko

Vesa Myllymäki laittaa pökköä pesään.
Vesa Myllymäki laittaa pökköä pesään.

Katja Juurikko

Arto Juva sai innostuksen höyrylaivoihin enoltaan. Vännin hän osti aikoinaan opintolainalla.
Arto Juva sai innostuksen höyrylaivoihin enoltaan. Vännin hän osti aikoinaan opintolainalla.

Katja Juurikko

Vesa Myllymäki päivitteli kannella höyrypillin kovaa ääntä.
Vesa Myllymäki päivitteli kannella höyrypillin kovaa ääntä.

Lisätty toinen video 4.10. kello 17.05.