Lähes 230 vuotta vanhaa Liikkalan linnaketta raivattiin Museoviraston apurahan turvin – Linnake oli osittain piilossa vesakoiden alla

Liikkalan linnaketta halutaan tehdä tunnetummaksi.

Linda Varoma

Linnakkeelta kaadettuja puita.
Linnakkeelta kaadettuja puita.

Liikkalan-Ruotilan kyläyhdistys sai Museovirastolta 650 euron avustusrahan, jota käytetään vesakoituneen Liikkalan linnakkeen raivaustöihin. Avustus kattaa 90 prosenttia raivaustyön kustannuksista.

– Linnoitus on ollut osittain piilossa vesakoiden alla. Viimeisin raivaustyö täällä tehtiin vuonna 2007, kun Museovirasto kaatoi täältä puita, sanoo kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Ekke Lekander.

Metsuri aloitti raivaustyöt viime viikolla ja maanantaina työ saatiin valmiiksi. Kymenlaakson museo valvoi raivaustöitä.

Lähes 230 vuotta vanhassa linnoituksessa on ollut opastettuja kierroksia turisteille, lauluiltoja ja teatteriesityksiä. Paikalliset lenkkeilevät mielellään valleilla.

– Aluetta voisi mielestäni hyödyntää paljon enemmän. Tänne voisi tehdä esimerkiksi pöydän ja penkit, niin tästä saisi kivan piknikpaikan, sanoo matkailuopas ja kyläyhdistyksen jäsen Arja Lekander.

Linda Varoma

Liikkalan linnoituksen opastaulu.
Liikkalan linnoituksen opastaulu.

Noin kahden hehtaarin kokoiseen linnakkeeseen pääsee tutustumaan Liikkalan VPK-talon takana (Pien-Liikkalantie 408). Vuosina 1791-1792 rakennettuun Liikkalan linnakkeeseen kuuluvat isot vallit ja pienet vallit sekä niiden välissä oleva yhdystie.

Neljä puolibastionia muodostavat isot vallit. Bastioneissa on vieläkin nähtävissä tykkien painautumat. Redutti, eli pienet vallit, on muodoltaan epäsäännöllinen, ja siitä pystyi ampumaan joka suuntaan.

Yhdystiellä sijaitsee neljä traverssia, jotka tarjosivat suojaa sotilaille.

Sotilaiden kasarmi, kaivo ja tykistön varastorakennus sijaitsivat linnakkeen sisäpuolella. Lisäksi siellä oli ruutivarasto, jonka sijainti on vieläkin nähtävissä.

– Minusta tuntuu, etteivät ihmiset oikein tunne linnaketta. Itse olin asunut paikkakunnalla jo parikymmentä vuotta ja vasta neljäkymppisenä, kouluttautuessani matkailuoppaaksi, perehdyin linnakkeen historiaan, sanoo Arja Lekander.

Ekke Lekanderin mukaan ensin luultiin, että Liikkalan linnake olisi maalinnake, mutta koska se on näin pysynyt korkeana, täytyy sen olla osaksi kiveä. Linnoituksen rakennukset olivat tiilestä rakennettuja. Linnakkeesta on myös aikoinaan viety paljon kiveä rakennusmateriaaliksi. Linnakkeen alue on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla.

Linda Varoma

Matkailuopas Arja Lekander
Matkailuopas Arja Lekander

Liikkalan linnake eli Liikkalan vallit rakennettiin Katariina II:n käskystä. Hän antoi kenraalisotamarsalkka A.V. Suvoroville tehtäväksi suunnitella kolmiportaisen linnoitusketjun suojelemaan silloista pääkaupunkia Pietaria ruotsalaisten mahdollisilta hyökkäyksiltä. Liikkalan linnake oli osa ulointa puolustusvyöhykettä, jonka päätepiste oli Olavinlinna.

Liikkalan linnakkeen oli tarkoitus suojella Haminan kaupunkia. Lisäksi sen tuli valvoa Inkeroisista (silloinen Mämmälä) ja Myllykoskelta (silloinen Viiala) tulevia teitä. Linnakkeen paikka oli strategisesti tärkeä lähellä olevan Sippolan joen ja sen ylittävän Pietarinsillan takia. Liikkalan linnakkeessa ei koskaan taisteltu.

Linnake menetti merkityksensä vuonna 1809, kun Venäjän ja Ruotsin raja siirtyi Tornionjokeen.

Jutussa on käytetty lähteenä Arja Lekanderin kokoamaa Liikkalan Linnakkeen historiikkiä.

Luetuimmat