Kaupunginjohtaja Marita Toikka päätti kiistellystä pakolaissopimuksesta – Kouvola voi vastaanottaa 30 pakolaista vuodessa

Viime vuonna kaupunki haki valtiolta yhteensä 1,4 miljoonaa euroa kotoutumislain mukaisia korvauksia.

Kouvolan Sanonat

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka työskentelee koronaepidemian aikana osan viikosta kotona. Poikkeusaikana kaupunginhallitus on siirtänyt osan päätösvallastaan kaupunginjohtajalle.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka työskentelee koronaepidemian aikana osan viikosta kotona. Poikkeusaikana kaupunginhallitus on siirtänyt osan päätösvallastaan kaupunginjohtajalle.

Kouvolan kaupunki varautuu vastaanottamaan vuosittain noin 30 pakolaista. Määrään kuuluu noin kaksi kiintiöpakolaisperhettä ja viisi pakolaista hätäkiintiöstä.

Kaupunki myös vastaanottaa ja kotouttaa turvapaikkahaun kautta Kouvolaan muuttaneita, myönteisen oleskeluluvan saaneita pakolaisia ja perheen yhdistämisen kautta kaupunkiin tulleita pakolaisia.

Kaupunginhallitus siirsi päätösvaltaa viranhaltijoille

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka teki 8. huhtikuuta viranhaltijapäätöksen, että kaupunki allekirjoittaa Kouvolan ja Kaakkois-Suomen ely-keskuksen välisen sopimuksen. Siinä sovitaan pakolaisten kuntaan osoittamisesta, kotoutumisen edistämisestä ja kustannusten korvauksesta.

Kaupunginjohtaja kävi ennen sopimuksen hyväksymistä keskustelun kaupunginhallituksen puheenjohtajan Harri Helmisen (sd.) kanssa ja sai häneltä asiaan tuen.

Koronavirusepidemian aikana kaupunginhallitus on siirtänyt osan päätösvallastaan viranhaltijoille, kuten kaupunginjohtajalle. Kaupunginhallitus voi kuitenkin käyttää otto-oikeuttaan eli ottaa viranhaltijan tekemän päätöksen käsiteltäväksi kokouksessa ja päättää asiasta uudelleen.

Sopimuksen teossa mutkia

Sopimuksen käsittelyssä ja hyväksymisessä on ollut aiemmin monta mutkaa.

Kouvolan liikunta- ja kulttuurilautakunta päätti viime marraskuussa, että kaupunki sitoutuu ottamaan tarpeen mukaan vastaan noin 60 pakolaista vuosittain.

Kaupunginvaltuutetut Pekka Korpivaara (kok.), Jouni Suninen (s-ks.) ja Juha Ripattila (ps.) tekivät viime joulukuussa oikaisuvaatimuksen lautakunnan päätöksestä.

He katsoivat lautakunnan ylittäneen toimivaltansa, koska vuonna 2019 voimassa olleen hallintosäännön mukaan sen tehtäviin ei kuulunut päätöksenteko pakolaisten vastaanottamisesta.

Lautakunta kumosi oman päätöksensä tammikuussa, ja asia siirtyi kaupunginhallituksen käsiin.

Maaliskuun alussa Kouvolan kaupunginhallitus lähetti sopimusesityksen uudelleen valmisteltavaksi. Hallitus päätyi ratkaisuun, koska kokouksen aikana keskustelussa oli epäselvää, sitooko sopimus Kouvolan johonkin pakolaismäärään. Maaliskuisessa sopimusluonnoksessa ei mainittu mitään lukumäärää.

Valtio korvaa kuluja 3–4 vuotta

Kunnalla on velvollisuus järjestää kotoutumista edistävät palvelut ja huolehtia oman henkilöstönsä osaamisesta kotouttamisasioissa.

Valtio korvaa kotouttamisesta koituvia kuluja kolmen vuoden ajan. Kiintiöpakolaisista ja heidän perheenjäsenistään tai muista omaisistaan maksetaan korvauksia neljä vuotta.

Korvaukset kattavat toimeentulotuen, tulkkipalvelujen järjestämisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen erityiskustannukset.

Kaupungin mukaan Kouvola on vastaanottanut keskimäärin 15 kiintiöpakolaista vuodessa.

Viime vuonna kaupunki haki valtiolta yhteensä 1,4 miljoonaa euroa kotoutumislain mukaisia korvauksia. 2019 tammikuussa kotoutumislain mukaisten korvausten piirissä oli 230 henkilöä, tammikuussa 2020 yhteensä 185 henkilöä.

Valtion pakolaiskiintiö kuluvalle vuodelle on 850 henkilöä.