Vesi nousi Muhjärven pelloille jo nyt – huhtikuussa vettä on vielä enemmän, ely-keskus ennustaa

Kymijoen virtaama nousee lähipäivinä jopa 550 kuutiometriin tunnissa. Tavallisesti vedenpinta on tähän vuodenaikaan laskussa.

Katja Juurikko

Tavallisesti vedenpinta on tähän aikaan vuodessa laskussa. Lauha ja sateinen talvi on kääntänyt tilanteen päälaelleen: vedenpinta nousee huhtikuussa paikoin ennätyskorkealle.
Tavallisesti vedenpinta on tähän aikaan vuodessa laskussa. Lauha ja sateinen talvi on kääntänyt tilanteen päälaelleen: vedenpinta nousee huhtikuussa paikoin ennätyskorkealle.

Huhtikuussa voidaan odottaa ennätystulvia, Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Keski-Suomen ely-keskukset tiedottavat. Vesi on jo nyt poikkeuksellisen korkealla, ja vedenpinnan nousu jatkuu.

Leuto ja sateinen talvi on nostanut Kymijoen virtaaman erittäin suureksi, ja pienet joet ovat ääriään myöten täynnä. Alavimmilla seuduilla vesi on jo noussut pelloille. Näin on käynyt esimerkiksi Anjalan Muhjärvellä.

– Näiden peltojen viljely voi tänä keväänä olla erityisen haasteellista, sanoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesistöasiantuntija Juha Pohjoisaho.

Kymijokeen virtaa nyt paljon vettä

Tavallisesti vedenpinta laskee tähän aikaan vuodesta. Tänä talvena Kymijoen vesistöalueen järvien tulovirtaamat ovat vuodenaikaan nähden erittäin suuria. Lunta on kertynyt vain vähän, ja alueen eteläisimmät osat ovat käytännössä lumettomia.

Kymijoen virtaama nousee lähipäivinä Kuusankoskella 500–550:een kuutiometriin sekunnissa, kun helmikuun puolivälin pitkän aikavälin keskivirtaama on noin 350 kuutiota sekunnissa. Kymijoen virtaaman tulvarajana pidetään 480 kuutiometriä sekunnissa, jolloin vesi jo nousee Muhjärven pelloille. Sulana aikana tästä virtaamatasosta ei vielä aiheudu ainakaan laajemmin rakennusvahinkoja.

– Mutta jos viime syksynä jätti veneen kovin alas rantaan, nyt voi olla myöhäistä mennä nostamaan, Pohjoisaho sanoo.

Katja Juurikko

Vedenpinnan noususta voi koitua ranta-alueilla monenlaista haittaa.
Vedenpinnan noususta voi koitua ranta-alueilla monenlaista haittaa.

Päijänteen vesi on puoli metriä tavallista korkeammalla

Kymijoen veden korkeutta sanelee Päijänne. Päijänteen pinta on tällä hetkellä noin 50 senttiä ajankohdan keskiarvoa ylempänä ja edelleen nousussa. Pinnankorkeuden hillitsemiseksi juoksutus Kalkkisen säännöstelypadosta on nostettu erittäin suureksi, 370 kuutiometriin sekunnissa.

Päijänteen tulovirtaama pysyy suurena koko kevään ajan, koska monet Päijänteen latvajärvet ovat hyvin korkealla. Esimerkiksi Keitele on noin 40 senttiä ajankohdan keskiarvoa ylempänä.

Ennusteen mukaan vedenpinta nousee maaliskuun loppuun mennessä vielä 10–20 senttiä.

– Nyt näyttää jo ennusteiden mukaan lähes varmalta, että huhtikuun alussa Keiteleen pinta on selvästi ylempänä kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1886 alkavalla havaintojaksolla, ely-keskuksen tiedote kertoo.

Luumäellä olevan Ylä-Kivijärven vedenkorkeus on noin 30 senttiä keskimääräistä korkeammalla ja nousee ennusteen mukaan vielä noin 10 senttiä.

Vuohijärven vesi on noin 25 senttiä ajankohdan keskimääräistä ylempänä. Ennusteen mukaan myös Vuohijärvi nousee viitisen senttimetriä, minkä jonka jälkeen vedenkorkeus kääntyy laskuun maaliskuun loppupuolella.

Katja Juurikko

Runsaan veden mukana kulkeutuu myös tavallista enemmän ravinteita. Niistä voi olla haittaa pienissä järvissä.
Runsaan veden mukana kulkeutuu myös tavallista enemmän ravinteita. Niistä voi olla haittaa pienissä järvissä.

Runsaan veden mukana valuu myös runsaasti ravinteita

Koska vesi sataa sulaan maahan, ravinteita kulkeutuu vesistöön tavallista enemmän. Kiintoaineen mukana vesistöön kuklkeutuu myös liuenneita ravinteita.

Normaalina pakkastalvena, jolloin maa on roudassa, lumi sulaa kerralla ja valumat kulkeutuvat suhteellisen lyhyessä ajassa. Silloin haitatkin jäävät pienemmiksi, vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi kertoo.

– Kymijoen osalta ravinnehaitta on todennäköisesti hetkellinen, koska Päijänteestä virtaa uutta vettä tilalle. Ravinteiden valumat ovat haitallisempia pienissä järvissä ja merenlahdissa.

Kymijoen veden laatua tarkkaillaan kahdesti kuukaudessa. Näytteitä ottavat sekä ely-keskus että Kymijoen vesi ja ympäristö ry.

– Oikeastaan vasta keväällä ja kesällä voidaan nähdä, millainen vaikutus ravinteiden kulkeutumisella on veteen ollut, hydrobiologi Jouni Törrönen kertoo.

Tulevan kesän sinilevätilannetta on Törrösen mukaan vielä mahdoton ennustaa. Se riippuu siitä, millainen kesä on tulossa.

Katja Juurikko

Vuosi sitten kärvisteltiin kuivuutta, nyt vettä on enemmän kuin tarpeeksi. Ääri-ilmiöt vaikuttavat myös Kymijoen vesistöön.
Vuosi sitten kärvisteltiin kuivuutta, nyt vettä on enemmän kuin tarpeeksi. Ääri-ilmiöt vaikuttavat myös Kymijoen vesistöön.

Kuivuus kääntyi tulvaksi melkein kertaheitolla

Runsas vuosi takaperin tuskailtiin kuivuutta. Käänne tapahtui joulukuussa, kun Päijänteen pohjoisosiin satoi paljon lunta, joka sittemmin suli.

– Käänne tapahtui koko Kymijoen vesistön alueella. Kuivuus muuttui melkein kertalaakista tulvaksi. Juoksutuksia nostettiin 450 kuutiometriin sekunnissa. Kun 400 kuutiota ylittyy, ohijuoksutusten määrä kasvaa.

Tällä hetkellä ohijuoksutuksia on Niittyniemen mukaan lähestulkoon kaikilla Kymijoen voimalaitoksilla.