Linnan juhliin Kuusankoskelta — Sukellusveneveteraani Lauri Puonti muistaa yhä, miten kuolema lipui yli kesällä 1944

Suomella oli toisessa maailmansodassa käytössään viisi sukellusvenettä. Lauri Puonti sai komennuksen suomalaisista sukellusveneistä vanhimpaan, vuonna 1930 valmistuneeseen Vetehiseen.

Jussi Lopperi

Lauri Puonti, 93, on Suomen toinen elossa oleva sukellusveneveteraani.
Lauri Puonti, 93, on Suomen toinen elossa oleva sukellusveneveteraani.

Lauri Puonti, 93, selaa olohuoneessaan Kuusankoskella valokuva-albumeja. Talvisodan alkaessa tuleva sukellusveneveteraani oli vielä 15-vuotias teinipoika.

Sodan alku on kuitenkin hyvin muistissa. Kun venäläiset aloittivat talvisodan marraskuussa 1939, Lauri Puontin isä totesi:

— Minkä helvetin takia ne nyt tulevat? Olisivat tulleet silloin kun vartuttiin.

Isä oli kitunut sisällissodan jälkeen punaisten vankileirillä Hennalassa. Tästä ei kotona koskaan puhuttu.

— Sen se kertoi, että kun vartijat heittivät sillin suolia menemään, niin ahmimalla ne syötiin.

1950-luvulla Kuusankoskelle muuttanut Puonti syntyi Kotkassa, jossa sisällissodan arvet olivat auki vielä 1930-luvulla.

— Kun olin pikkupoika, Kotkassa oli erikseen lahtarien ja punikkien kakarat.

Merisuojeluskunnasta lämmintä päälle

Kun jatkosota 25.6.1941 alkoi, Puonti ja kahdeksan muuta 17-vuotiasta nuorukaista olivat purkamassa talvisodan miinoitusta itärajalla. Syyskuun viimeisenä päivänä alle 18-vuotiaat kotiutettiin eduskunnan päätöksellä maanpuolustuksesta, ja Puonti palasi kotiinsa Kotkaan.

Vanhempien asunto oli jo heinäkuussa palanut venäläisten ilmapommituksessa.

— 63 taloa paloi ja kaksi lautatarhaa. Talon kattopellit lensivät Hovinsaarelta Hietaseen.

Lauri Puonti liittyi heti merisuojeluskuntaan.

— Sain sieltä vaatteet, joilla tarkeni ulkona. Tuli erittäin kylmä talvi.

Keväällä 1942 hän pestautui merille. Vuotta myöhemmin asepalvelusta suorittava Puonti valmistui sukellusvenematruusiksi konepuolen priimuksena: kurssiaineiden keskiarvo oli 9,37.

— Sain kahdeksan vuorokauden loman.

Jussi Lopperi

Ennen asepalvelukseen kutsumista Lauri Puonti ennätti palvella kahdessa suomalaisessa höyrylaivassa, S/S Raimo Ragnarissa hän työskenteli kolilempparina, S/S Uleåssa lämmittäjänä. Molemmissa pesteissa Puonti joutui todistamaan liittoutuneiden massiivisia ilmahyökkäyksiä Saksaan. "Kun ilmapommitukset loppuivat, näin tulipaloja silmänkantamattomiin". Nuorukainen ei itse loukkaantunut hyökkäyksissä.
Ennen asepalvelukseen kutsumista Lauri Puonti ennätti palvella kahdessa suomalaisessa höyrylaivassa, S/S Raimo Ragnarissa hän työskenteli kolilempparina, S/S Uleåssa lämmittäjänä. Molemmissa pesteissa Puonti joutui todistamaan liittoutuneiden massiivisia ilmahyökkäyksiä Saksaan. "Kun ilmapommitukset loppuivat, näin tulipaloja silmänkantamattomiin". Nuorukainen ei itse loukkaantunut hyökkäyksissä.

Hihasuut paksussa homeessa

Suomella oli toisessa maailmansodassa käytössään viisi sukellusvenettä. Puonti sai komennuksen suomalaisista sukellusveneistä vanhimpaan, vuonna 1930 valmistuneeseen Vetehiseen.

Senaikaisia oloja sukellusveneen arjesta kuvaa hyvin juhannusviikko kesällä 1944. Vetehinen oli Nuokun salmessa valmiustilassa lähes viikon.

— Säästimme naftaa. Kun dieseleitä ei käytetty, ei ollut mitään, mikä lämmittäisi.

Jussi Lopperi

Suomessa on elossa vain sukelluveteraania, jotka saavat käyttää sukellusvenelaivueen klubitakkia. Lauri Puonti on heistä toinen.
Suomessa on elossa vain sukelluveteraania, jotka saavat käyttää sukellusvenelaivueen klubitakkia. Lauri Puonti on heistä toinen.

Keulaosaston kattoon tiivistyvä vesi ropisi alas kuin vesisade. 60 senttiä leveät jouhipatjat olivat läpimärkiä.

— Kun kuusi vuorokautta oli kulunut ja nousimme emälaivaan, laivastopuvun kaulus ja hihasuut olivat kahden sentin paksuisessa homeessa.

Useita potkuriääniä

20. heinäkuuta 1944 Viipurinlahdelle tulevassa Vetehisessä huomattiin, että neuvostoliittolaiset raivaushinaajat oli paikalla raivaamassa laivaväylää miinoista vapaaksi. Vetehinen siirtyi sukellussyvyyteen.

Sukellusvene leikkasi vahingossa neuvostoliittolaisten miinanraivausvaijerin poikki.

— Huomasin nykäyksen, mutta mitään ei tapahtunut. Matka jatkui.

Sitä vaan tuijotti laipioon ja varttui, milloin vesi tulee sisälle.

Vähän ajan päästä sukellusveneen potkurit päätettiin pysäyttää. Sukellusvene liukui vinosti pohjaan.

— Meillä oli kokeneet päälliköt. He tiesivät, mitä milloinkin piti tehdä.

Diesel-osastossa yksin päivystävä Puonti kuuli lähestyvät potkuriäänet. Niitä oli useita.

— Kuulin, että yksi alus oli tulossa kohti. Sukellusveneessä tuntui selvästi, kun syvyyspommeja pudotettiin.

Räjähdykset tulivat lähemmäs ja lähemmäs. Pommin räjähtäessä aivan vieressä sukellusveneen valot välähtivät. Potkuriääni eteni poikittain Vetehisen yläpuolelta. Puonti odotti räjähdystä.

— Sitä vaan tuijotti laipioon ja varttui, milloin vesi tulee sisälle. Siinä kerkesi siihen mennessä eletty elämä mennä silmänräpäyksessä ohi.

Puonti ei pysty sanomaan, kauanko syvyyspommialuksen siirtyminen aluksen toiselle puolelle kesti.

— En osaa sanoa ajasta mitään. Minuutti on siinä tilanteessa ikuisuus.

Seuraava pommi räjähti aluksen toiselle puolella. Vetehinen nousi seuraavana päivänä pintaan lähes vahingoittumattomana. Vain miinaluukku oli vaurioitunut pohjakosketuksessa.

Vetehinen vajosi 45 asteen kulmassa

Syksyllä 1943 Vetehinen osallistui Pohjanlahdella harjoitukseen, jossa testattiin jättitorpedojen ampumista. Yhden epäonnistuneen laukauksen jälkeen Vetehinen siirtyi harjoituksiin Rauman edustalle, jossa on yli sadan metrin syvänne.

Jussi Lopperi

Kotkassa syntynyt ja siellä nuoruutensa viettänyt Lauri Puonti on asunut Kuusankoskella 1950-luvulta saakka.
Kotkassa syntynyt ja siellä nuoruutensa viettänyt Lauri Puonti on asunut Kuusankoskella 1950-luvulta saakka.

Sukellusvalmistelut tehtiin normaalisti, mutta sukelluksen alkaessa veneen perä sukelsi 45 asteen kulmassa pohjaa kohti. Dieselosastossa oleva Puonti tarrautui roikkumaan dieselin nokka-akseliin.

Sukellusveneen asentoa yritettiin korjata ajamalla täysillä eteen. Tasapaino heilahti vastakkaiseen suuntaan. Nyt pohjaa kohden pudottiin keula edellä 45 asteen kulmassa.

— Syvyysmittari näytti 60 metriä, ja vene meni yhä syvemmälle.

Lopulta miehistö alkoi ilmata sukellustankkeja, ja alus nousi pinnalle.

Pinnalla kaikki tankit peilattiin. Läheltä piti -tilanne oli hyvä muistutus siitä, miten helposti sukellusvene saattoi menettää tasapainonsa.

— Testattu jättitorpedo oli painanut yli 1500 kiloa, ja sen ampumisen jälkeen unohdettiin täyttää keulatorpedoputki.

Traumoja ei syntynyt

Lauri Puonti kotiutettiin sukellusvenetehtävistä marraskuun viimeisenä päivänä 1944. Suomen ja Neuvostoliiton aselepo oli astunut voimaan jo reilut kaksi kuukautta aikaisemmin, 4. syyskuuta.

Sotakokemukset eivät jättäneet häneen traumoja, mutta elämä sukellusveneessä oli porautunut luihin ja ytimiin. Torpedolaukauksien ja miinojen aiheuttamiin nykäyksiin tottunut Puonti huomasi tämän sodan jälkeen, kun hän meni katsomaan Helsingissä elokuvaa Atlantin meritaisteluista.

— Kun sukellusvene ampui torpedon, pelästyin pirusti kun penkki ei nykäissyt. Helvetti jos se torpedo räjähtää putkeen!

Puontin palvelusaikana Vetehinen ei koskaan ampunut torpedoa taistelutilanteessa. Syy oli yksinkertainen: neuvostoliittolaisilla ei ollut Suomenlahdella tarpeeksi suuria aluksia, jotta torpedojen ampumisessa olisi ollut järkeä.

— Ei moottoriveneisiin kannattanut torpedoja tuhlata.

Sukellusveneiden pelote kuitenkin toimi. Venäläiset pitivät aluksensa mielummin omalla puolellaan.

Junalla Linnan juhliin

Lauri Puonti hakee makuuhuoneesta lisää dokumentteja. Käynti on päättäväistä, vaikka keho horjuu. Pöydälle ilmestyy sotilaspassi, merimiespassi, lehtileikkeitä. Pöydän äärimmäisessä kulmassa, kaiken muun alta pilkistää sinivalkoinen kirjekuori. Se on lähetetty Tasavallan Presidentin kansliasta.

Jussi Lopperi

Hotelli Helsingistä on jo varattu. Itsenäisyyspäivänä Lauri Puonti matkustaa junalla Linnan juhliin.
Hotelli Helsingistä on jo varattu. Itsenäisyyspäivänä Lauri Puonti matkustaa junalla Linnan juhliin.

— Onhan Suomi hyvä maa, ei siitä mihinkään pääse. Maa on eheytynyt ainakin vähän siitä, kun olin lapsi. Ukko oli sitä mieltä, että Suomen historian käännekohta oli vuosi 1936, kun Kyösti Kallio ehdotti sosialidemokraatteja hallitukseen. Siitä alkoi Suomen poliittinen elämä eheytyä.

Suomen satavuotispäivänä 6.12. rakennusmestari ja sukellusveneveteraani Lauri Puonti tilaa taksin Kuusankoskelle, ajattaa itsensä Kouvolan rautatieasemalle ja osallistuu presidentin itsenäisyyspäiväjuhliin Helsingissä — jos terveys vain sallii.

— Tuntuu siltä, että kutsu tuli 3—4 vuotta liian myöhään. Ennen olisin ollut hyvässä kunnossa. Nyt olen jo väsynyt mies.

Puonti pukee Linnan juhliin tumman puvun, jota hän on käyttänyt monta kertaa sukellusveneveteraanien muistojuhlissa. Heitä on enää kaksi jäljellä.

— Ei tässä yhtä päivää varten ruveta frakkia hankkimaan.

 

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut