Henkilöstökulut laskivat, palvelujen ostot lisääntyivät — Kouvolan kaupungin viime vuoden tulos jäi miinukselle 2,8 miljoonaa euroa

Aikuisväestön palvelujen johtaja Vesa Toikka sanoo, että erikoissairaanhoidon palvelujen ostot ovat syy talouden käännökselle. Hänen mukaansa erikoissairaanhoitoa ja sen kuluja ei ole saatu haltuun.

Johanna Värjä, Juha Rika

Henkilöstökulut laskivat, palvelujen ostot lisääntyivät — Kouvolan kaupungin viime vuoden tulos jäi miinukselle 2,8 miljoonaa euroa

Kouvolan kaupungin viime vuoden tulos päätyi 2,8 miljoonaa euroa pakkasen puolelle.

— Tällä veroprosentilla pitäisi pystyä parempaan. Jonkinlaiseen itseruoskintaan on aihetta, talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell tiivistää tilinpäätöksen.

Kaupunginjohtaja Marita Toikan katsauksen mukaan kaupungin talouden tila on kohtalainen.

Viime vuoden toukokuussa kaupunginjohtajana aloittanut Toikka oli keskiviikkona työmatkalla Helsingissä, joten tilinpäätöksen esitteli talous- ja rahoitusjohtaja Forsell.

Vuoden 2016 tilikauden tulos oli 5,7 miljoonaa euroa plussalla, joten viime vuosi oli tulosmielessä edellisvuotta 8,5 miljoonaa euroa heikompi.

Taseessa 2,2 miljoonaa ylijäämää

Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi tuli 2,7 miljoonaa euroa. Taseessa on miinusvuoden jälkeen kertynyttä ylijäämää 2,2 miljoonaa euroa.

2,7 miljoonan alijäämä on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin mitä viime vuoden talousarviossa ennakoitiin. Alkuperäisessä talousarviossa alijäämäksi ennakoitiin vajaat 6,4 miljoonaa euroa ja muutetussa talousarviossa reilut 9,7 miljoonaa euroa.

Muutetusta talousarviosta tilanne parani siis seitsemällä miljoonalla eurolla. Talousarvioon nähden paremman tuloksen takana on muun muassa verotulojen ennakoitua parempi karttuminen.

NETTI - Poimitoja Kouvolan tilinpäätöksestä-01.jpg

Erikoissairaanhoitoa ei ole saatu haltuun

Aikuisväestön palvelujen johtaja Vesa Toikka sanoo, että suurimpana selittäjänä talouden hyytymiselle ovat erikoissairaanhoidon ostot.

— Erikoissairaanhoito on ollut sellainen elementti, jota ei ole saatu haltuun.

Asiakaspalvelujen ostot Carealta ja muilta kuntayhtymiltä kasvoivat 4,3 miljoonaa euroa vuodesta 2016. Ostoilla Kouvola paikkasi vaativan erikoissairaanhoidon oman tuotannon vajetta.

Työvoiman vuokraus on Toikan mukaan kasvanut 20 prosenttia. Syksyn lääkärikadon jälkeen on jouduttu ostamaan lääkärityövoimaa.

Rahaa työvoiman vuokraukseen Kouvola käytti 1,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Toikan mukaan tämä ei ole kustannusten kasvussa merkitsevä selittävä tekijä, koska vastaavasti palkkakustannukset laskivat 8 prosenttia.

Reilusti lisäpoistoja ja arvonalennuksia

Tuukka Forsell sanoo, että tulos olisi ollut reilusti plussalla ilman kertaluonteisia poistoja ja arvonalennuksia. Kaupunki teki lisäpoistoja ja arvonalennuksia yhteensä 5,4 miljoonaa euroa.

Lisäpoistojen osuus oli 2,4 miljoonaa ja arvonalennusten osuus 3 miljoonaa.

Suurimmat arvonalennukset olivat Ratamo-hanke vajaalla 1,2 miljoonalla ja Anjalankosken Painotalo oy:n osakkeet vajaalla 1,1 miljoonalla eurolla. Lisäpoistoissa olivat muiden muassa käyttökelvoton Anjalan koulu ja purettava Valkealan Kirkonkylän koulu.

Toimintakate, eli kaupungin tulojen ja menojen erotus, oli -493,2 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kattoivat 12,3 prosenttia toimintakuluista.

NETTI - Poimitoja Kouvolan tilinpäätöksestä-03.jpg

Toimintatuotot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 6,3 miljoonalla 69,1 miljoonaan euroon.

Toimintakulut olivat hieman vajaat 565 miljoonaa euroa, joka oli 12,5 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Suurimmat kuluerät olivat henkilöstökulut vajaalla 256 miljoonalla ja palvelujen ostot reilulla 221 miljoonalla eurolla.

Henkilöstökulut vähenivät 13 miljoonalla

Suurimmat kuluerät kehittyivät eri suuntiin.

Henkilöstökulut vähenivät edellisvuoteen verrattuna 13,1 miljoonaa euroa, eli lähes 5 prosenttia. Kulujen vähenemiseen vaikuttivat niin työntekijöiden määrän väheneminen kuin kilpailukykysopimuksen tuomat henkilösivukulujen aleneminen ja lomarahojen 30 prosentin leikkaus.

Sen sijaan palvelujen ostot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 8,6 miljoonaa euroa. Lisäys tuli pääosin oman palvelutuotannon vähenemisestä ja erikoissairaanhoidon kasvaneista kustannuksista.

Verotuloja kaupungille kertyi viime vuonna 338 miljoonaa euroa. Verokertymä oli 2,8 miljoonaa edellisvuotta pienempi.

KSS:ltä merkittävin osinko

Kaupungille maksettiin osinkoja yhteensä 7,8 miljoonaa euroa. Merkittävimmät osinkojen maksajat olivat energiayhtiöt KSS Energia 5 miljoonalla ja Kymenlaakson Sähkö 1,7 miljoonalla eurolla.

Kouvola-konsernin tilikauden tulos oli 12 miljoonaa euroa. Taseeseen kertynyttä ylijäämää on 36,7 miljoonaa euroa. Konserniin kuuluu peruskaupungin lisäksi yhtiöitä ja yhteisöjä.

Konsernitilinpäätöksessä on ensimmäistä kertaa mukana Kymenlaakson Sähkö, josta kaupunki omistaa viime vuoden järjestelyjen jälkeen 20,7 prosenttia.

Juttua päivitetty kello 11.30. Täydennetty tietoa, kuinka paljon erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä kasvoivat ja kuinka paljon työvoiman vuokrauksesta aiheutui lisää kuluja.