Kuiva kesä veti pintavedet alhaalle Kymenlaaksossa — "Nyt odotellaan käännettä säähän" — "Ehkä ilmastonmuutokseen liittyy se, että kesät tulevat kuivemmiksi"

Jotta tilanne normalisoituisi, sadetta tarvittaisiin lähikuukausina runsaasti. Asiantuntijan mukaan ajoittainen matala vedenkorkeus on kuitenkin luonnollinen osa järviympäristöä.

Noora Vilamaa

Pertti Kohopää on tarkkaillut veden määrää Jyräänkosken pohjapadolla.
Pertti Kohopää on tarkkaillut veden määrää Jyräänkosken pohjapadolla.

Tirvan kylän kesäasukas Petri Markkanen on mitannut Tirvanjärven veden syvyyttä jo 30 vuoden ajan. Hänen mukaansa yhtenäkään kesänä vesi ei ole ollut niin alhaalla kuin nyt.

— Se on noin 20 senttimetriä alempana kuin kesällä 2012, viimeisen alhausennätyksen aikaan. Viime kesää pidettiin hellekesänä, mutta silloinkin järvessä oli 15 senttiä enemmän vettä kuin nyt.

Myös vesimittarit Markkasen mökillä järven niemessä näyttävät, että 8. kesäkuuta jälkeen on satanut vain 16 milliä vettä. Hänestä sadekuurot ovat tänä kesänä olleet hyvin paikallisia.

— Kun on ajanut Kouvolan keskustan ja Tirvan väliä, tiellä on saattanut olla välillä erittäin märkää ja välillä erittäin kuivaa.

Sade korjaisi asiaa, mutta sademäärät Tirvassa ovat jääneet vähäiseksi.

Vedet Tirvassa ovat vähissä

Tirvanjärveä hoitaa Kourulan kalastuskunta. Sen toimitsijan Pertti Kohopään mielestä alueen vesistöjen vedenkorkeudet näyttävät olevan menossa todella alas.

— Ajoin äsken Jokelan sillalla. Joessa kivet paistavat joka paikassa, eli vesi on äärettömän vähissä.

Kohopään mukaan mitä kauemmin on helteitä ja pitkä kuiva kausi, sitä enemmän veden pinta laskee.

— Sade korjaisi asiaa, mutta sademäärät Tirvassa ovat jääneet vähäiseksi.

Vesi Tirvalle tulee Väliväylää pitkin ylemmistä vesistöistä. Kohopään mukaan jos ei sada tarpeeksi, ylävesistöistä Saimaalta pitäisi saada lisää vettä Tirvalle. Niin alempien vesistöjen pinnat pysyisivät normaalikorkeudessa.

Kohopään mukaan viime talvi oli runsasluminen. Sulaessaan lumi sai veden pinnan nousemaan keväällä hyvin korkealle.

— Nyt se on tippunut todella paljon. Vesi karkaa elokuuhun mennessä pitkälle pois siitä, missä se on keväisin.

Kolmen kaupunkia saa vetensä Haukkajärvestä 

Kouvolan Vesi ja Kymen Vesi ottavat vettä Haukkajärvestä, joka kuuluu samaan Kymijoen vesistöön Tirvanjärven ja alueen muiden järvien kanssa. Kymen vesi ottaa päivittäin järvestä noin 20 000 kuutiota vettä, joka toimitetaan Kouvolaan, Kotkaan ja Haminaan.

Haukkajärvi on Kymen Veden ainoa vedenottopaikka. Toimitusjohtaja Jani Väkevän mukaan vedenpinnan lasku ei ole aiheuttanut ongelmia.

— Vedenottomäärä on kuitenkin niin pieni suhteessa Haukkajärven virtaamaan.

Kouvolan Vesi ottaa Haukkajärvestä vettä 5 000—6 000 kuutiota vuorokaudessa. Kouvolan Veden toimitusjohtaja Timo Kyntäjä sanoo myös, että ongelmia ei ole ollut.

Vettä alettiin ottaa Haukkajärvestä vuonna 1991. Väkevän mukaan vedenottoa ei ole viime vuosina lisätty, vaan tilanne on melkein päinvastoin.

— Vedenkulutus on yleisesti hienoisessa laskussa. Kotitaloudet hankkivat tehokkaampia vesikalusteita ja teollisuus löytää energiatehokkaampia ratkaisuja.

Jos kuiva kausi jatkuisi kuitenkin vuosikausia, Väkevän mukaan ehkä suurempia ongelmia tulisi pelkän pohjaveden varassa oleviin vedenottamoihin.

Noora Vilamaa

Veden alhaisuutta on mitattu vedenpinnan mittarista Jyräänkoskella.
Veden alhaisuutta on mitattu vedenpinnan mittarista Jyräänkoskella.

Pohjapato ei nosta veden korkeutta

Jyräänkoskeen valmistui kaksi vuotta sitten uusi pohjapato. Markkasen mukaan padon toivottiin nostavan vedenkorkeutta yläpuolisessa vesistössä, mutta vielä niin ei näytä tapahtuneen.

Kohopään mukaan entinen myllypato oli hyvin vanha ja sen toimintavarmuus huono. Myös sähköisesti säädettävää luukkupatoa mietittiin sen tilalle, mutta vaihtoehtoa pidettiin liian kalliina.

— Pohjapatoon on mätetty kiviä niin paljon, että veden pinta pysyy korkealla, mutta sitä ei pysty mitenkään muuten enää säätämään. Tietyllä veden virtauksella pato toimii hyvin, mutta kun veden pinta vajoaa alas, sille ei voi mitään.

Koskista raivattiin aikanaan isot kivet pois, että tukit uisivat sahoille sujuvasti.

— Sitä ennen myös nämä isojen kivien koskipaikat pitivät vedenpintaa vähän ylempänä.

Matala vesi voi saada vesikasvit kasvamaan

Hydrobiologi Antti Haapala Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta kertoo, että hyvin alhaisesta vedenpinnasta voi seurata vesikasvien ja jossain määrin myös pohjalevien tavallista runsaampaa kasvua, myös liikakasvua.

— Isojen vesikasvien kasvukausi alkaa nyt kuitenkin olla loppusuoralla, joten ne eivät ehdi hyödyntää tilannetta.

Haapalan mukaan on teoriassa mahdollista, että jos matalan järven pohjasedimenttiin on rikastuneena ravinteita, hyvin tuulinen sää voi pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen laittaa ravinteet pohjasta liikkumaan. Näin rehevöityminen lisääntyisi ja levien määrä mahdollisesti kasvaisi.

— Tirvan alueella ei ole kuitenkaan isoa järviselkää, missä ravinteet pääsisivät kunnolla pöllyämään. Ravinteiden liukeneminen isossa mittakaavassa ei ole siellä mahdollista.

Noora Vilamaa

Kuva Jyräänkosken padon alapuolelta. Valkoinen viiru osoittaa, missä vesi on ollut keväällä.
Kuva Jyräänkosken padon alapuolelta. Valkoinen viiru osoittaa, missä vesi on ollut keväällä.

Kouvolassa toinen kuiva kesä peräkkäin

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki vahvistaa, että kesä-heinäkuu oli Kouvolan alueella kuiva. Heinäkuussa oli yksi sateisempi päivä 5. heinäkuuta. 

— Toki jos kuuro ei ole osunut tietyn sääaseman lähialueelle, sademäärä on jäänyt siellä kovin pieneksi. Kesäiset kuurosateet voivat olla hyvin paikallisia. 

Ilmatieteen laitos ennustaa kymmenelle seuraavalle päivälle Kouvolaan noin 20 asteen lämpötilaa. Sadetta olisi luvassa perjantaina, maanantaina ja tiistaina sekä seuraavana viikonloppuna.

Kymenlaaksossa ei kunnon sadetta kuukauteen

Kaakkois-Suomen ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö kertoo, että Kymenlaaksossa ei ole satanut kunnolla lähestulkoon kuukauteen. Viime kesä oli samantyyppinen, mutta silloin vettä tuli hiukan runsaammin. 

— Syksy oli aika lailla kuiva ja talvi normaali. Vesistöjen vedenkorkeuksien lähtötilanne oli tänä vuonna huonompi kuin edellisvuonna. 

Veden pinnat Kymenlaaksossa ovat Höytämön mukaan alhaiset, mutta tilanne ei ole poikkeuksellinen.

Sadetta tarvittaisiin lähikuukausina noin 50—80 milliä keskimääräisen sademäärän lisäksi, jotta pinnat saavuttaisivat normaalitason. Lähipäiville ennustetut sateet eivät korjaa yleistilannetta tarpeeksi. 

Sään käännettä odotellaan

Höytämön mukaan nyt on meneillään toinen peräkkäinen normaalia kuivempi vuosi. Tilanne alkaa näkyä etenkin suurissa vesistöissä. 

— Jos tällainen kuiva sää jatkuu, pintavesiin tulee vesipulaa siten, että korkeus ja virtaamat alenevat edelleen. Asialle ei voi tehdä juuri mitään. Joitakin vesistöjä voi tosin säännöstellä voimalaitosten juoksutuksella. 

— Nyt on kysymys siitä, milloin säähän tulee käänne ja sateet alkavat. Jos taas tulee tavanomaista kuivempi vuosi tai monia peräjälkeen, elämme hiukan poikkeuksellisia aikoja. 

Vedenotto ei vaikuta asiaan

Höytämön mukaan järven ajoittainen matala vedenkorkeus on silti luonnollinen osa järviympäristöä. Jos ratkaisuja siihen tarvitaan, niiden tulisi hänestä ensisijaisesti löytyä lähialueelta tai samalta vesistöalueelta.

— Tirvanjärvi on Kymijoen vesistöalueella, Saimaa jo Vuoksen vesistöalueella. 

Vedenotto Haukkajärvestä ei vaikuta Höytämön mukaan merkittävästi veden korkeuteen. Merkitys olisi noin yhden sentin suuruusluokkaa. 

— Siis jos vettä ei otettaisi, vedenkorkeus olisi Haukkajärvessä noin sentin ylempänä. Tirvanjärvi on peruskartan mukaan noin 20 senttiä Haukkajärveä ylempänä, mutta järvien välillä ei ole selkeää kynnystä. 

Alhainen vedenkorkeus on harvoin suuri haitta

Alempi vedenkorkeus koetaan Höytämön mukaan usein ainakin mökkien virkistyskäytössä haitallisena. Suurta haittaa siitä tulee kuitenkin harvemmin. 

— Ehkä ilmastonmuutokseen liittyy se, että kesät tulevat kuivemmiksi. Kesän paras aika voi olla nykyään myös kesän kuivinta aikaa. 

Höytämön mukaan kuivia aikoja on ollut ennenkin. 

— Ne kestävät joskus kauemmin, joskus lyhyemmin. 1940-luvulla sota-aikana oli kolmatta vuotta keskimääräistä pienemmät sademäärät. 

Luetuimmat