Koronan pikatestien tekoa on rajoitettu Kymenlaaksossa, vaikka tarvetta niille olisi, sanoo infektioylilääkäri – "Täytyy myöntää, että kadehdin Etelä-Savon tilannetta"

Timo Mustalampi

Koronavirustaruntoja voi testata monella tavalla. Kuvassa normaalia testaussettejä.
Koronavirustaruntoja voi testata monella tavalla. Kuvassa normaalia testaussettejä.

Kymsote haluaisi tehdä nykyistä enemmän koronapikatestejä, mutta Kymsoten laboratoriopalveluista vastaava Huslab on ohjeistuksellaan rajoittanut niiden käyttöä.

– Täytyy myöntää, että kahdehdin Etelä-Savon tilannetta, Kymsoten infektiotautien ylilääkäri Risto Pietikäinen sanoo.

Etelä-Savossa pikatestejä on käytetty muun muassa Mikkelin Jukurien jääkiekkoilijoiden testaamiseen. Jukurien juniorijoukkueesta alkanut tartuntarypäs saatiin pikatestien ansiosta nopeasti hallintaan.

Pcr-pikatesti kertoo koronavirustartunnasta 3–4 tunnissa. Tällä hetkellä Kymenlaaksossa joudutaan odottamaan koronatestien tuloksia noin 1,5 vuorokautta.

Normaalien koronatestien näytteet analysoidaan Helsingissä.

– Pahimmillaan tuloksissa kesti aiemmin 5 vuorokautta. Pikatesteillä pystytään reagoimaan uhkaavaan epidemiaan nopeasti. Tämä koettiin Etelä-Savossa erittäin tärkeäksi, Pietikäinen sanoo.

Pikatestilaite tulossa Poksiin

Kymenlaakson ainoat pikatestilaitteet ovat tällä hetkellä Kymenlaakson keskussairaalassa. Kouvolaan ja Pohjois-Kymen sairaalaan vastaava laite on tulossa lähiviikkoina, Huslabin kliinisen mikrobiologian vastuualuejohtaja Maija Lappalainen kertoo.

Kymsote on tehnyt pikatestejä alkukesästä alkaen kaikille Koksiin otettaville potilaille, jotta koronavirusta kantavat on saatu siirrettyä eristykseen. Potilasturvallisuuden vuoksi Kymsote testasi myös sairastuneita potilaita hoitavan henkilökunnan. Samoin muita sairastuneita testattiin, kun oli epäily laajemmasta epidemiasta. Tällainen epäily oli hiljattain Mikkelissä Jukureihin liittyen.

– Nämä kaikki syyt olivat hyvän tartunnantorjunnan kannalta välttämättömiä. Huslabin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on itse ehdottanut, että pikatestejä käytettäisiin muun muassa sote-henkilöstön testauksissa, Pietikäinen sanoo.

Silti Kymsote on saanut Pietikäisen mukaan moitteita siitä, että pikatestejä otetaan Kymenlaaksossa liikaa.

– Huslab määräsi, että pikatestejä saa ottaa vain sairaalaan otettavista potilaista. Tämä heikensi potilasturvallisuutta. Jouduimme siirtämään henkilökunnan testauksen muualle, kun tässä vaiheessa Huslabista saatiin vastaukset vasta 4–5 vuorokauden kuluttua. Käsittääkseni ensimmäinen syy oli laboratoriohoitajien työmäärä, ja sitten tuli pulaa testikaseteista. Nyt kasetteja on paremmin saatavissa, vaikkei niitä ole rajattomia määriä, Pietikäinen sanoo.

– Niissä sairaanhoitopiireissä näitä on tehty, joilla on itsenäiset laboratoriot.

Kymsote tekee pikatestejä tällä hetkellä 10–20 vuorokaudessa, kun aiemmin niitä tehtiin enimmillään 25–40 vuorokaudessa.

– Epidemiologisin syin perustellusti emme edelleenkään pikatestejä saa käyttää.

Testausvälineistä pula

Syy testimäärän rajaamiseen on puute testausvälineistä, Huslabin Lappalainen sanoo.

– Kaikki haluaisivat kaiken heti ja nopeasti. Ongelma on, että pikatestejä ei ole saatavilla niin paljon kuin haluaisimme. Kun saatavuus on rajoitettu, joudumme jakamaan testit mahdollisimman tasapuolisesti eri sairaaloihin. Ensisijaisesti täytyy turvata sairaalahoitoon tulevien potilaiden diagnostiikka.

Tällä hetkellä Kymenlaaksossa pikateistilaitteisto on käytössä vain Koksissa. Pohjois-Kymen sairaalaan vastaava laitteisto on tulossa.

– Testeistä on valtava globaali kysyntä, joka ylittää moninkertaisesti tarjonnan. Siksi pikatestit on tarkoitettu nimenomaan ensisijaisesti sairaalahoitoon jääville potilaille. Mikkelissä on toistaiseksi ollut sairaalapotilaita aika vähän. Siellä on ehkä ollut sellainen tilanne, että on ollut mahdollisuus tehdä pikatestejä muillekin ryhmille, Lappalainen sanoo.