Sirpaleinen työ ohjauksella ehjäksi — työnohjaajat pohtivat työelämän ongelmia Kouvolassa

Katja Juurikko

Työterveyspsykologi Sami Råman luennoi Kouvolaan kokoontuneille työnohjaajille pirstaleisen työn vaikutuksista ihmisen mieleen ja aivoihin.
Työterveyspsykologi Sami Råman luennoi Kouvolaan kokoontuneille työnohjaajille pirstaleisen työn vaikutuksista ihmisen mieleen ja aivoihin.

Sähköpostia vyöryy työosoitteeseen. Jokainen viesti väittää olevansa toistaan kiireellisempi. Välitöntä vastausta kaivataan kaikkiin heti.

Työelämän muutokset ja uudenlaisia haasteita tuovat vaatimukset ovat lisänneet monissa työyhteisöissä tunnetta siitä, että työn pirstaleisuus ja kiire ovat kasvaneet miltei hallitsemattomiksi.

Koulutetun työnohjaajan avulla työpaikoilla voidaan saada asioita paremmalle tolalle. Työnohjaus on työhyvinvointia ja ammatillisuutta tukevaa luottamuksellista toimintaa.

Työnohjaaja selkeyttää osallistujien tilannetta, jotta ammatillisia haasteita kyetään paremmin ymmärtämään ja ratkomaan.

Työterveyspsykologi Sami Råman kertoi Kouvolaan kokoontuneille työnohjaajille havaintojaan työn pirstaleisuuden vaikutuksista ihmisen mieleen.

Råman huomautti, ettei mieli suinkaan sijaitse vain korvien välissä.

— Mieli ei ole sama kuin aivot. Se on suhde aivojen, kehon, ulkopuolisen maailman ja ihmisten välillä. Ja ajoittain ihmisen on vaikea hallita kaikkea, mitä mielessä liikkuu.

Jos käy pitkään ylikierroksilla, lopulta romahtaa

Nykyään yleinen ja lisääntyvä työn pirstaleisuus sekä siitä seuraava kiireen ja hallitsemattomuuden tunne vaikuttavat ihmisen mieleen.

Tutkijat ovat huomanneet hektisyyden tuoman stressireaktion aiheuttavan fysiologisia muutoksia aivoissa.

Stressitilanteessa aivoissa aktivoituvat alemmat alueet, kuten mantelitumake ja hippokampus. Ne vastaavat alkukantaisesta taistele tai pakene -reaktiosta.

— Kiihtymystilassa myös erittyy mielihyvähormonia, joten voidaan sanoa, että tekemisen meininki ja jatkuva stressi koukuttaa. Mutta jos käy pitkään ylikierroksilla, lopulta romahtaa.

Råman sanoo, että pirstaleinen toimintaympäristö imee helposti ihmiset mukaan toimimaan sen ehdoilla. Multitasking, eli monen tehtävän hoitaminen samanaikaisesti, ei ole hänen mukaansa tehokasta.

— Multitasking houkuttaa, mutta parempi tapa työtehokkuuden ja ihmisen itsensä kannalta on hoitaa aloittamansa tehtävä loppuun ja tarttua vasta sitten uuteen.

Yhdeksi tavaksi vastata sirpaleisen työn haasteisiin hän ehdottaa mindfulness- eli tietoisuustaitomenetelmää. Se tarkoittaa lyhykäisyydessään tietoista oman mielen ja olon kuuntelemista ja tyynnyttämistä.

— Ihan yksinkertaisella hengitysharjoituksella on helppo saavuttaa rauhallisuuden kokemus ja säilyttää keskittymiskyky pirstaloituneessa toimintaympäristössä.

Huolletaan mieltä ja ympäristöä

Kouvolalainen opettaja ja työnohjaaja Marko Ikonen on omakohtaisesti nähnyt työnohjauksen hyvät vaikutukset opettajien työhyvinvointiin.

Suomen työnohjaajat ry:n hallitukseen kuuluvan Ikosen mukaan usein kuvitellaan opettajien jaksavan kaiken monia muutoksia läpikäyvässä kouluarjessa – ja itsenäiseen työskentelyyn tottuneiden opettajienkin kuvittelevan samoin.

— Ajatellaan, etteivät opettajat tarvitse työnohjausta. Että heidän on jotenkin osattava perustella työnohjauksen tarve.

Hän kuitenkin sanoo, että opettajat kyllä pääsevät työnohjaukseen, jos sitä haluavat ja osaavat pyytää. Ohjauksella on Ikosen mukaan terapeuttinen ulottuvuus.

— Opettajat ovat helpottuneita, kun saavat työnohjausta. Voimme puhua esimerkiksi omasta opettajaidentiteetistä ja käydä läpi haastavia oppilastilanteita. Porukalla mietitään suhteita työtovereihin ja työyhteisöön.

Työnohjaajana ja työnohjaajien kouluttajana toimiva Kimmo Tapiala huomauttaa, että työnohjaus on ainoa työelämän ohjaamismuoto, joka on mainittu laissa.

Hän vertaa työntekijöitä työkoneisiin: niitä on huollettava, että ne toimivat ja työt sujuvat.

— Useimmitenhan työnohjaus on psyykkistä, mieltä huoltavaa toimintaa. Mutta myös työyhteisön hallinnollista puolta voidaan huoltaa vaikka kehittämällä keinoja vaikuttaa toimintaympäristöön.

Tapiala kertoo, että kun hän menee työnkuvan sirpaleisuudesta kärsivään työyhteisöön, hän ei ole kiinnostunut ainoastaan haastavina pidetyistä asioista.

— Kiinnitän huomiota myös toimiviin asioihin, että jatkon suunnittelussa voidaan pitää toimivista tavoista kiinni ja korjata rikkinäisiä kohtia työyhteisössä.

Hän muistaa esimerkkitapauksen kuntasektorilta, jossa eräässä kunnassa sosiaali- ja terveystoimialojen yhdistäminen toi mukaan epäselvyyttä ja pelkoa.

— Ihmiset kokivat, etteivät enää tarkkaan tienneet omaa toimenkuvaansa, ja se herätti hämmennystä. Lähtökohta oli palauttaa mielet siihen, mikä kunkin työntekijän perustehtävä oli aiemmin ollut ja mikä se oli muutoksen jälkeen.

Työnohjauksen tavoitteita

Tukee osallistujien ammatillisuutta.

Auttaa käsittelemään työssä ilmeneviä tunteita.

Auttaa käsittelemään haasteellisia työtilanteita.

Auttaa arvioimaan ja löytämään omia voimavaroja.

Parantaa työsuorituksia ja asiakaspalvelua.

Säilyttää työkykyä.

Lisää työhyvinvointia ja työn iloa.

Lähde: tyonohjaus.net

Jyri Turunen

Jyri Turunen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet