Turve kuormittaa vesistöjä talvella vähemmän kuin kesällä — Kirkasvetiset metsälammet ovat happamoitumiselle erityisen herkkiä Kouvolassa

Kymijoen vesi ja ympäristö ry kehitti uuden tavan tutkia turvetuotantoalueiden vaikutusta vesistöihin.

Arkistokuva turvesuolta.
Arkistokuva turvesuolta.

Mikäli talvi on märkä ja lämmin, syntyy pelloilta, metsästä ja turvesoilta valumaa vesistöihin.

Kouvolassa Kymijoen vesi ja ympäristö ry tarkkailee Kymijokea ja sen haaroja.

— Vaikka turvekentiltä tulee valumaa, se ei kuormita vesistöä samalla tavalla kuin kesällä, jolloin turvekentillä on toimintaa, yhdistyksen toiminnanjohtaja Esa Korkeamäki kertoo.

Turvekentiltä huuhtoutuu ainesta vesistöön Korkeamäen mukaan eniten kevät- ja syystulvien aikana.

Turpeen synnyttämä ympäristökuorma on Kouvolan alueella kokonaiskuvassa pientä.

— Eniten vesistöä kuormittavat pelloilta tuleva kuorma ja metsien hajavalunta, jota ei voi kontrolloida.

Merkkejä happamoitumisesta on Kouvolassa

Rehevöityminen riippuu paljolti kuorman vastaanottavasta vesistöstä. Korkeamäen mukaan Kouvolassa ei ole huono, joskaan ei paras mahdollinen.

— Huonoin tilanne olisi varmasti se, että alueella olisi iso turvetuotanto, jossa vesiensuojelurakenteet eivät toimi ja vedet valuisivat kirkasvetiseen järveen.

Kouvolassa joissain vesistöissä on merkkejä happamoitumisesta. Korkeamäen mukaan kirkasvetiset metsälammet ovat happamoitumiselle erityisen herkkiä.

— Esimerkiksi entisen Vehkalahden alueella Kouvolan rajalla on muutamia paikkoja, jossa happamoituminen on nähtävissä.

Seuranta-aktiivisuutta on kritisoitu

Kouvolan alueella on muutamia turvetuottajia. Heistä suurin osa on ulkoistanut päästöjen tarkkailun Kymijoen vesi ja ympäristö ry:lle.

Yhdistys ottaa näytteitä turvesoiden valumasta muutaman kerran kuukaudessa, talvella hieman harvemmin.

Yhdistystä on kritisoitu siitä, ettei se seuraa riittävän tiiviisti valumien vaikutuksia vesistöön.

Korkeamäen mukaan yhdistys pystyy nykyään mallintamaan koenäytteiden perusteella vesistöjen virtaaman koko vuodeksi.

Anturimittaus auttaa arvioimaan kuormitusta

Yhdistys on kehittänyt uudenlaisiin antureihin perustuvan tutkimusmenetelmän turvetuotantoalueelta tulevan kuormituksen arviointiin.

— Olemme kehittäneet mallinnuksen, jonka avulla voidaan ennustaa vedenlaatua näytteidenottojen välisillä jaksoilla. Mittarit asetetaan vesistöön sekä maan pinnalle, jolloin pystymme seuraamaan valumaa lähes reaaliajassa.

Paineantureita on jo asetettuna Kymenlaakson turvetuotantoalueille. Lisäksi mallinnusmenetelmä on käytössä Savossa. Menetelmää kehitettiin yhteistyössä Savo-Karjalan ympäristötutkimuksen kanssa.

— Olemme käyttäneet erilaisia jatkuvatoimisia vedenlaatumittareita jo viiden vuoden ajan, ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Toivottavasti ne yleistyvät aikaa myöten Suomessa.

Anturiteknologian yleistymistä hidastaa niiden hinta. Lisäksi antureita pitää huoltaa säännöllisesti.

Luetuimmat