Koukkuselkä talttuu liikunnalla — ryhti painuu iän myötä kumaraan

Katja Juurikko

Keppijumppa on hyvää harjoitusta ryhtiongelmista kärsivälle selälle. Eeva Kiuru näyttää mallia.
Keppijumppa on hyvää harjoitusta ryhtiongelmista kärsivälle selälle. Eeva Kiuru näyttää mallia.

Iän karttuessa keho väistämättä rappeutuu. Muutokset alkavat yleensä näkyä viimeistään neljän- ja viidenkymmenen ikävuoden kohdalla.

— Ensimmäisten vanhenemismuutosten voidaan sanoa alkavan kehossa jo 20—30-vuotiaana, sanoo Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola.

Kasaan painunut ryhti voi muuttaa hengitysrytmiä ja se taas vaikuttaa ääreisverenkiertoon.

Yksi selkeästi vanhuuteen liitetty ulkoinen ominaisuus on koukkuselkä. Yläselän etukumara ryhti on tyypillinen iäkkäillä ihmisillä.

Rintaranka kaartuu ihmisellä luonnostaan taaksepäin, ja tätä kaarta kutsutaan kyfoosiksi. Kun kaari korostuu ja ryhti painuu kumaraan, muodostuu hyperkyfoosi.

Ryhtiongelmien taustalla monia syitä

Selän kumara ryhti voi johtua monista eri tekijöistä. Hyperkyfoosia vakavammat, huomattavat ja kivuliaat selkärangan kiertymät liittyvät yleensä neurologisiin sairauksiin. Tällaisia ovat muun muassa Parkinson ja nikamien kasvuhäiriö, Scheuermannin tauti.

Kiropraktikko Juho Hynnisen mukaan kamptokormiaksi kutsuttua kyttyräselkäisyyttä voidaan epäillä siinä vaiheessa, kun liikelaajuus on käytännössä olematonta eivätkä kivut helpotu esimerkiksi tavanomaisella lääkityksellä, asentohoidolla tai elintapaohjauksella. Kamptokormiasta poiketen hyperkyfoosi on rakenteellinen vaiva.

Tilaan saattaa liittyä esimerkiksi osteoporoosia. Kun luusto haurastuu, alkavat selkärangan nikamien etuosat murtua ja antaa periksi. Tällöin nikamat alkavat muistuttaa muodoltaan kiiloja ja ryhti painuu. Myös välilevyillä ja nikamia toisiinsa niveltävillä fasettinivelillä on merkitystä.

Iän myötä välilevyt alkavat kuivua, ja jos paine kohdistuu väärään kohtaan rankaa, levyt voivat alkaa pullistella. Fasettinivelten kuluessa nekin antavat periksi etupainoiselle ryhdille.

Tyypillisesti hyperkyfoosiksi kutsutaan tilaa, jossa rintarangan taittokulma on röntgenillä mitattuna 40—50 astetta.

Määrittelyitä tärkeämpää on kuitenkin pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta, oli diagnoosia tai ei.

Hyperkyfoosi ei automaattisesti ole kivulias, sanoo Hynninen. Hänen mukaansa kipu ei olekaan ainoa tai edes tärkein syy hoidattaa tilaa kuntoon.

— On hyvä miettiä, mitä muita muutoksia aiheutuu. Liikelaajuus voi olla pienentynyt, kasaan painunut ryhti voi muuttaa hengitysrytmiä ja se taas vaikuttaa ääreisverenkiertoon.

Tupakointi lisää riskiä

Yksi riskitekijä on Selkäliiton Sihvolan mukaan tupakointi. Se haittaa hapen ja ravinteiden pääsyä välilevyihin. Tämä taas edistää välilevyjen rappeutumista ja lisää niiden vammautumisalttiutta.

Tupakointi vähentää myös luun mineraalitiheyttä, mikä voi johtaa ennenaikaiseen osteoporoosiin, nikamien haurastumiseen ja mikromurtumiin.

Hyperkyfoosin ehkäisemisessä auttaa tupakoimattomuuden lisäksi monipuolinen liikunta. Hynninen korostaa, että liikuntamuodoista parhaita ovat liikkuvuuteen keskittyvät lajit.

— Kuntosali on erinomainen paikka vahvistaa lihaksistoa, mutta siellä tehdään monia asioita jäykällä selällä, jolloin liikkuvuutta ei tule.

Hänen mukaansa esimerkiksi jooga on hyvä laji. Siinä keskitytään rangan monipuoliseen liikkeeseen.

Jos hyperkyfoosi vaivaa, on hyvä hakeutua lääkärin puheille tilan kartoittamiseksi. Hynninen kuitenkin muistuttaa, ettei lääkäri yleensä voi auttaa kuin lääkitsemisessä.

— Jos selkä on kipeä, kipu tietysti vaikeuttaa liikuntaa. Tällöin on hyvä ensin hoidattaa kipu pois asianmukaisin menetelmin. Sitten pitää kuitenkin keskittyä liikkuvuusharjoitteisiin, sillä vain sen avulla tilaa voidaan korjata.

Ryhti reagoi jumppaan kaikenikäisillä

Eeva Kiuru kertoo olleensa nuorena tyttönä aina muita pidempi.

— En halunnut erottua joukosta ja kyyristelin näyttääkseni lyhyemmältä, hän sanoo.

Äiti torui nuorta Kiurua huonosta ryhdistä, mutta tapa jätti jälkensä. Nykyisin Kiurun ryhti on etukumarassa ja kaularanka kaartuu hieman eteenpäin.

Fysioterapeutti Laura Tommola ojentaa Kiurun selkää ja kertoo, mitkä ovat etukumaran ryhdin tunnusmerkkejä.

— Otsa on normaalia edempänä, yläselkä on mutkalla ja kaula osoittaa eteen.

Kiuru istuu rauhallisesti paikoillaan ja toteaa hymyillen, ettei selkä onneksi ole kipeä. Hänen mukaansa samaa ryhtivikaa on ollut myös isällä ja veljellä. Kiurulla on myös todettu lievä luukato, osteopenia.

Elämää selkä ei haittaa, ja palvelukeskuksen kuntosalilla sekä viikoittaisilla jumppatuokioilla pääsee tekemään hartiajumppaa. Se tuntuu Kiurusta mukavalta.

Haanojan palvelukeskuksessa työskentelevä Tommola korostaa, että tämän kaltaisen vaivan ehkäisy lähtee nuoruudesta.

— Työasentoa parantamalla ja aktiivisuutta ylläpitämällä voi vaikuttaa paljon selkänsä tulevaisuuteen.

Tommolan mukaan koskaan ole liian myöhäistä ryhtyä toimiin.

— Keho reagoi harjoitteisiin kaikenikäisillä.

Kaikki lähtee keskivartalosta: jos ryhtiä yrittää suoristaa yläselästä, voi selkä silti jäädä osittain lysyyn. Jos taas pitää huolen jäntevästä keskivartalosta, oikenee yläselkäkin mukana.

Selkävaivoista kärsivän kannattaa suunnata lääkärin kautta fysioterapeutin vastaanotolle. Kaikenlainen liikunta ja aktiivisuus ovat hyvää lääkettä kumaraan ryhtiin.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.