Rehtorit teilaavat kahdeksan koulun mallin — Kouvolassa kipuillaan pienten ja huonokuntoisten koulujen sekä isojen oppilasmäärien kanssa

Rehtorit pitävät kouluverkkoselvitystä tarpeellisena. Kouluverkkoa tulee heidän mielestään tarkastella kokonaisuutena.

Katja Juurikko

Ummeljoen koulu välttyi täpärästi lakkauttamiselta edellisellä kouluverkkokierroksella.
Ummeljoen koulu välttyi täpärästi lakkauttamiselta edellisellä kouluverkkokierroksella.

Kouvolan peruskoulujen määrän pudottaminen kahdeksaan on täysin epärealistinen. Tätä mieltä ovat Kouvolan Sanomien haastattelemat peruskoulujen rehtorit.

Tarjolla olevat vaihtoehdot nykytilasta kouluverkon radikaaliin supistamiseen ovat heidän mielestään vähintäänkin erikoiset.

Jos oppilaita ei olisi, tilanne huolestuttaisi paljon enemmän.

Vaihtoehdoista yksi on jatkaa nykyisellä 34 koululla. Toisena vaihtoehtona on karsia nykyinen verkko 8—11 kouluun. Kolmannessa mallissa Kouvolaan jäisi 12—20 koulua.

Rehtoreita ei ole kouluverkkoselvitystä varten vielä kuultu. He toivovat aiheesta rakentavaa keskustelua.

Rehtorilla huoli Ummeljoen koulusta

Koulujen määrän pudottamista esimerkiksi kahdeksaan haastatellut rehtorit pitävät epärealistisena.

— Kahdeksan koulun mallissa lähtisi myös isoja taajamakouluja. Yksistään keskustan alueella on jo seitsemän koulua, sanoo Inkeroisten yhteiskoulun ja Ummeljoen koulun rehtori Jari Eronen.

Hän myöntää olevansa huolissaan Ummeljoen koulun puolesta, koska edellisessä kouluverkkokeskustelussa se oli vahva putoajaehdokas. Inkeroisista lähti edellisellä päätöskierroksella lukio. Ummeljoen koulu sai jäädä.

Ummeljoella oppilaita on vähän, tällä hetkellä 64, ja tilaa paljon. Koulun oppilasmäärä on tällä hetkellä pohjalukemissa. Parhaimmillaan koulussa on ollut noin 150 oppilasta. 1,5 vuoden takainen ennuste arvioi oppilasmäärän nousevan noin 80:een. 1950-luvun rakennus tarvitsee Erosen mukaan peruskorjausta.  

Inkeroisten yhteiskoulussa oppilaita on eskarilaisista yhdeksäsluokkalaisiin yhteensä 315. Erosen mukaan oppilaat mahtuvat, mutta tilaa ei ole liikaa. Kunnoltaan eri aikakausina rakennettu rakennus on Erosen arvion mukaan tyydyttävä.

Päivi Virtasalo

12-20 koulua asiallinen tavoite

Myllykosken yhteiskoulun rehtori Kaisu Kovalainen-Laitinen pitää asiallisena taajamakohtaista tarkastelua, joka jättäisi Kouvolaan 12—20 koulua nykyisen 34 sijaan.

— Luulen, että kaikki rehtorit näkevät nykyisen mallin epärealistisena.  

Hänen johtamassaan yläkoulussa on 220 oppilasta. Oppilaita kouluun tulee Myllykosken lisäksi Sippolasta ja Kaipiaisista.

Myllykosken seudun nykytilannetta rehtori pitää tällä hetkellä toimivana. Myllykoskella on yläkoulun lisäksi Saviniemen ja Viialan koulut sekä Ummeljoen koulu joen toisella puolella. Kouluverkon tiivistäminen ei olisi hänen mielestään järkevää, koska tilat loppuisivat kesken.

Ummeljoen oppilaat saattaisivat hänen mukaansa vielä jotenkin mahtua Saviniemeen ja Viialaan, mutta Myllykosken yläkoulussa on tällä hetkellä täyttä.

— Yläkoulun siirtäminen Inkeroisiin ei taas onnistuisi, koska sielläkin on täyttä.

1950-luvulta lähtien rakennettua Myllykosken yhteiskoulua rehtori pitää kunnoltaan kohtalaisen hyvänä.

— Se ei ole nykyaikainen rakennus, mutta siitä on pidetty hyvää huolta.

Erikoisluokkia muuallekin kuin keskustaan

Kouvolan suurimpiin lukeutuvaa Naukion yhtenäiskoulua johtava Kai Mikkonen ei usko, että kouluverkko voisi säilyä nykyisellään. Selvitys on Mikkosen mukaan hyvä tehdä, mutta hän ei halua ottaa kantaa tulevan kouluverkon kokoon.

— Alakoulujen puolella on tiivistämisen varaa, koska joissakin kouluissa luokkakoot ovat turhankin pieniä. Pienet luokat ovat hyviä opetuksen kannalta, mutta jos reilun 10 oppilaan luokkia luokkia on useilla vierekkäisillä kouluilla, ne tulevat kalliiksi.

Edellisellä kouluverkkokierroksella keskusteltiin muun muassa Hirvelän koulun lakkauttamisesta. Sen oppilaat eivät Mikkosen mukaan mahtuisi nykymuotoiseen Naukion 414 oppilaan kouluun.

Päivi Virtasalo

Mikkonen toisi kouluverkkoa mietittäessä lisää erikoisluokkia Kuusankoskella. Niitä voisi olla muuallakin kuin Kouvolan keskustassa. Naukion lisäksi Elimäellä on 7—9 luokkien erikoisluokkia

— Meillä on 7—9 luokkien musiikkiluokat, ei muuta. Koulun ympäristön liikuntatilat antaisivat mahdollisuudet liikuntaluokalle, Mikkonen sanoo.

Kilometrit ratkaisevat Kouvolassa

Kaupungin eteläiselle ja pohjoiselle vyöhykkeelle povataan rajuja oppilasmäärien laskuja lähivuosikymmeninä. Valkealan taajamassa ongelmaa ei ole. Pohjoisella alueella vuoteen 2025 ulottuva ennuste povaa 355 oppilaan katoa.

Jokelan koulussa, johon tulee oppilaita esimerkiksi Lautaron asuinalueelta, seinät nitisevät liitoksistaan nykyisellä 200:n oppilasmäärällä.

Rehtori Joonas Nikkanen ei näe vaihtoehtona kirkonkylän, Jokelan ja Niinistön koulujen yhdistämistä, koska alue on erilainen Kouvolan taajamaan muihin alueisiin verrattuna.

— Täällä vastaan tulevat etäisyydet. Jos matkaa kertyy koulujen välillä, silloin on laskettava yhdistämisen hyödyt.

Valkealan taajaman kouluihin ennuste lupaa Nikkasen mukaan oppilaita myös jatkossa.

— Jos oppilaita ei olisi, tilanne huolestuttaisi paljon enemmän. Oppilaat eivät häviä minnekään ja koululle on perusteltu paikka.

Kouvolan eteläisellä alueella Elimäellä yhtenäiskoulussa on alakoululaisia 163 ja yläkoululaisia 275. Koulun yläluokkalaisista suuri osa tulee kuljetuksella Korialta, osa  Lapinjärveltä.

Jatkuuko yläkoululaisten kuljettaminen vai miten asia ratkaistaan, Kouvolan Sanomat ei tavoittanut koulun rehtoria vastaamaan.

Jatkuvaan lopetusuhkaan turtuu

Tehtaanmäen koulun rehtorilla Harri Luiskarilla mieli on levollinen, mutta myös turta. Uudessa kouluverkkoselvityksessä on hänen mielestään kaikuja aiemmilta kierroksilta, mutta niihin rehtori on jo tottunut. Hänen tehtäväkseen jäi sulkea viimeisenä Löytyn koulun ovet vuonna 2012 kolmen vuoden kuolinkamppailun päätteeksi.

— Kyläläiset lamaantuivat. Piti vain tukea heitä, vaikka itseäkin mietitytti muutoksen ja erilaisen tilanteen kohtaaminen.
Hän muistuttaa, että tehdyn työn tai yhteisön arvo ei katoa, vaikka koulu loppuisi. Samoin hän sanoo, ettei koulun koko ratkaise koulun paremmuutta.

Luiskari päätyi Kartanokoulun kautta Tehtaanmäelle. Tehtaanmäen koulu on ollut viiden vuoden aikana lakkautuslistalla vakio. Oppilaita alakoulussa on esikoululaisten kera yhteensä 90. Vuosien varrella luokkia on koulussa yhdistelty ja virkoja vähennetty.

Luiskari pitää hyvänä, että Kouvola haluaa satsata koulutukseen, koska se voi olla yksi kaupungin vetovoimatekijä. Hänestä myös ikäluokkien pieneneminen on peruste tarkastella koulujen määrää. Kouvolan hajanaisuutta ja etäisyyksiä hän pitää kuitenkin asiana, jota ei voi koulukeskustelussa sivuuttaa.

Luiskari toivoo jatkossa kouluverkolle vakautta ja jatkuvuutta, päätetäänpä koulujen määrästä mitä tahansa. Jatkuva löysässä hirressä roikkuminen heijastuu Luiskarin mukaan työntekoon kouluissa.

— Meidän pitää koulutasolla keskittyä jokapäiväiseen työhön ja tehdä se niin hyvin kuin osataan, hän sanoo.




Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet