Kouvola-tautia sairastaa nyt moni muukin kunta — Kaupunki lääkitsee talouskurimustaan oikeilla rohdoilla, mutta vaarana on elinvoiman hyytyminen

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Reinan mukaan talouden parantaminen vaatii koko arsenaalia. — Kaasun ja jarrun painaminen samaan aikaan on kuitenkin vaikeaa, elinvoimaisuuden hyytymisestä huolestunut Reina sanoo.

Katja Juurikko

Kouvolalaiset ilmaisevat kantansa silloin, kun säästöt eivät heidän mielestään ole oikein. Arkistokuva on vuoden 2020 helmikuulta.
Kouvolalaiset ilmaisevat kantansa silloin, kun säästöt eivät heidän mielestään ole oikein. Arkistokuva on vuoden 2020 helmikuulta.

Muutama kouvolalainen valtuutettu osallistui tiistaina Kuntaliiton ja Kymenlaakson liiton kuntapäivään. Kouvolan kaupunginvaltuutetut olivat istuneet tiistain puolelle saakka päättäessään kaupungin säästöistä.

— Usein verrataan Kouvolaa ja Poria, joilla on aivan erilainen rakenne. Kouvola on laajalla alueella ja esimerkiksi uimahalleja on viisi kaikkiaan. Se tietää lisäkustannuksia Kouvolalle Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola sanoo.

Hän ei ota kantaa mihinkään yksittäiseen säästökeinoon. Se on kouvolalaisten päättäjien asia.

— Virkamiesten ja luottamusmiesten pitäisi tehdä yhteistyössä näin isot päätökset.

Tätä yhteistä konsensukseksi nimittämäänsä hyvää hän perää koko Kymenlaaksolta.

— Kaksiosaisen maakunnan tulisi löytää yhteinen hyvä.

Kuntien velka kasvaa muutamassa vuodessa kymmenellä miljardilla eurolla

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kertoi, että jatkossa yhä useammat Suomen kunnat painivat taloutensa kanssa. Reinan mukaa kyse on kroonisesta menojen ja tulojen epätasapainosta.

— Kuntien lainakanta on tänä vuonna yhteensä runsaat 22 miljardia euroa. Vuonna 2023 sen lasketaan olevan lähes 32 miljardia. Yt-neuvotteluja käydään tällä hetkellä 57 kunnassa ja veroprosentteja tarkistellaan useissa kunnissa.

Verotuloihin tänä vuonna tulevaa noin 600—700 miljoonan euron vajetta Reina nimitti rytmihäiriöksi. Kyse on Kouvolaakin useilla miljoonilla euroilla kurittavasta vajeesta. Se kohdistuu tälle vuodelle ja johtuu verokorttiuudistuksesta.

— Loppusyksyn aikana kertymävajeen odotetaan kasvavan kuukausittain, elleivät veronmaksajat korota veroprosenttejaan tai elleivät verokorttien vuosittaiset ansiorajat ylity rajusti.

Noin 20 miljoonan euron rakenteellisesta alijäämästä kärsivä Kouvola ei ole toivoton tapaus.

— Isossa kuvassa Kouvolan tilanne ei ole poikkeuksellinen. Vastaavia ongelmia on monella kunnalla, Reina sanoo.

Hän muistuttaa, että kaupungissa oin tehty juuri korotettu veroprosenttia 0,5 prosentilla. Se on ensi vuoden alusta alkaen 21,25 prosenttia.

— Ymmärtääkseni on tehty myös pitkä säästölista menopuolella.

”Täällä osataan arvottaa, minkälaisia karsintoja tehdään”

Reina ei halua ”viisastella” konkreettisesti, miten Kouvolan kannattaisi palvelunsa järjestää saadakseen tulot ja menot tasapainoon.

— Täällä osataan arvottaa, minkälaisia karsintoja tehdään. Sen voi sanoa, että kunnissa käytetään koko arsenaalia talouden sopeuttamiseksi.

Keskeiset säästökeinot ovat kaikilla kunnilla samat.

— Tuloverot, kiinteistöverot, maksut ja menopuolella investointien karsimiset, aikataluttamiset ja henkilöstökulujen karsimiset.

Pienten kuntien vaikeuden ovat tutumpi ilmiö Kuntaliitolle kuin asukasluvullaan Suomen 11. suurimman Kouvolan.

Talouttaan korjatessaan Kouvolassa ei saa unohtaa elinvoiman kasvattamista.

— On katsottava, miten tulevaisuudessa saadaan elinvoimaa kaupunkiin. Kaasun ja jarrun painaminen samaan aikaan on kuitenkin vaikeaa, Timo Reina sanoo.

Luetuimmat