Kun on joutunut pelkäämään henkensä puolesta, vimma elää on valtava — tunteikas Ruokarouvan tytär saa kantaesityksensä Kouvolan teatterissa

Timo Tuviala

Ruokarouvan tyttären pääosassa Kirstinä nähdään Emma-Sofia Hautala (keskellä).
Ruokarouvan tyttären pääosassa Kirstinä nähdään Emma-Sofia Hautala (keskellä).

Näytelmäkirjailija on kuin arkkitehti. Hän kuvittelee päässään rakennuksen, jonka muut toteuttavat.

— Ensimmäisissä lukuharjoituksissa tarina alkaa nousta paperilta ja muuttua kolmiulotteiseksi. Sitä on itsekin ikään kuin yhden narun päässä nostamassa telttaa pystyyn, kuvailee Kirsti Manninen, joka tunnetaan myös kirjailijanimellä Enni Mustonen.

Mustosen nimellä kirjoitettu romaani ja näytelmä Ruokarouvan tytär kantaesitetään Kouvolan teatterin suurella näyttämöllä 8. helmikuuta.

Romaani ilmestyi viime vuonna. Jo sitä ennen Manninen tiesi, että hän dramatisoi sen Kouvolan teatteriin.

— En ollut vielä edes kirjoittanut sitä, kun tästä oli jo sovittu teatterinjohtajan kanssa, Manninen kertoo.

Salanimi syntyi kustantajan ehdotuksesta

Manninen on kirjailija, tutkija ja käsikirjoittaja. Hän on julkaissut kymmeniä kirjoja, joista monet osana jotakin sarjaa. Ruokarouvan tytär kuuluu Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjaan.

Pseudonyymi Enni Mustonen syntyi jo Mannisen uran alussa, kun hän oli julkaisemassa ensimmäistä teostaan Maitotyttö (1984). Samaan aikaan hän viimeisteli väitöskirjaansa.

Idea salanimen käytöstä tuli kustantamosta, jossa ei haluttu ottaa sitä riskiä, että Mannisen mahdollinen akateeminen tutkijanura kärsisi kolhuja siitä, että hän kirjoittaa viihdekirjallisuutta.

— Nimi paljastui samaan aikaan, kun väitöskirja valmistui, mutta eipä se haitannut, Manninen sanoo. 

Jussi Lopperi

Enni Mustonen eli Kirsti Manninen dramatisoi romaaninsa Ruokarouvan tytär Kouvolan teatterille.
Enni Mustonen eli Kirsti Manninen dramatisoi romaaninsa Ruokarouvan tytär Kouvolan teatterille.

Uuden naisen syntytarina

Ruokarouvan tytär sijoittuu 1920-luvun Helsinkiin ja Pariisiin, ja siinä piipahdetaan muun muassa Olavi Paavolaisen kotona ja Viipurissa.

Manninen kuvailee näytelmän tarinaa ”uuden naisen syntytarinaksi” ja tarinaksi kadotetusta sukupolvesta. Heistä, jotka elivät teinivuotensa ensin ensimmäisen maailmansodan ja sitten Suomen sisällissodan varjossa ja pelossa.

Kun on joutunut pelkäämään henkensä puolesta ja pääsee vasta rauhan tultua aloittamaan elämänsä, vimma elää tässä ja nyt on valtava.

— Näytelmän Kirsti (Emma-Sofia Hautala) on juuri tällainen uuden sukupolven nainen, joka lähtee toteuttamaan itseään. Samalla on pakko pettää esimerkiksi vanhempiensa odotukset.

”Tämän kokoisessa kaupungissa voi rikkoa rajoja.” Enni Mustonen

Tunteilla on vahva osuus

Mannisen mukaan Sini Pesosen ohjaamassa näytelmäversiossa tarina kerrotaan eri näkökulmasta ja eri keinoin kuin romaanissa, joten kirjan lukeneet saavat uutta ajateltavaa.

— Tässä tarinassa tunteilla on vahva osuus. Ne tiivistyvät Iikka Kahrin säveltämissä ja sanoittamissa lauluissa. Niistä voi aistia, mitä rakkaus Ruokarouvan tyttärestä tuntuu, Manninen sanoo.

Hänelle itselleen on noussut niitä kuunnellessa vedet silmiin.

— Laulun voima on valtava.

Ennakkoluuloton kulttuurikaupunki

Kirsti Manninen kehuu Kouvolaa ennakkoluulottomaksi kulttuurikaupungiksi. Hän iloitsee muun muassa kirjaston ja teatterin yhteistyöstä. Hän on itse kirjastossa vieraana juuri ennen näytelmän ennakkonäytöstä 7. helmikuuta.

— Tämän kokoisessa kaupungissa voi rikkoa rajoja, hän sanoo.

Hän toivoo, että ihmiset tulevat teatteriin viihtymään ja imemään itseensä voimaa. Näytelmässä on hänen mukaansa paljon kaunista: kauniita ihmisiä, kauniita pukuja ja kaunista musiikkia.

— Ja tarina siitä, miten ihmiset löytävät oman paikkansa maailmassa.

Kirsti Manninen on kirjailijavieraana Kouvolan pääkirjastossa 7.2. kello 17. Ruokarouvan ennakkonäytös 7.2. kello 19 ja kantaesitys Kouvolan teatterissa 8.2. kello 19.