Asiantuntijat: Ummeljoella ja Niivermäellä nähty susi oli läpikulkumatkalla - Kymenlaaksossa ei ole susireviiriä

Susitutkija Ilpo Kojola tietää susia, jotka ovat vaeltaneet jopa yli tuhat kilometriä.

Moises Garibay

Martti ja Asta Niemi kävivät Niivermäen luontopolulla torstaina lastenlastensa Amalian ja Kaarlon kanssa.
Martti ja Asta Niemi kävivät Niivermäen luontopolulla torstaina lastenlastensa Amalian ja Kaarlon kanssa.

Keskiviikkona Kuusankosken Niivermäellä nähtyä susihavaintoa ei ole varmistettu sudeksi. Pelkkien kuvien perusteella asiantuntijat eivät voi vahvistaa, että kyse olisi sataprosenttisella varmuudella susi.

– Se näyttää kuvissa sudelta, mutta se oli varsin kesyn oloinen. Ulkopuolelta ei pysty määrittelemään, oliko kyseessä susi vai koirasusi, Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi toteaa.

Hän muistuttaa, että Etelä-Kymenlaaksossa on nähty sellaisiakin. Koirasusien tuonti tai kasvattaminen kiellettiin viime vuonna Suomessa.

Sama susi Ummeljoella?

Susihavaintoja tehtiin Kouvolan alueella keskiviikkona muuallakin kuin Niivermäellä. Suurpetoyhdyshenkilö Jussi Puhakka kertoo, että Ummeljoen metsissä nähtiin susi useampaan kertaan keskiviikkoaamuna. Puolilta päivin autoilija näki suden myös Anjalasta Korialle nousevan tien laidasta.

– Se pakeni metsän puolelle, Puhakka kertaa saamaansa ilmoitusta.

Puhakan mielestä on täysin mahdollista, että sama susi ilmestyi Kuusaantien varteen Niivermäessä myöhemmin keskiviikkona.

Kuusankoskelainen Niko Tohka kuvasi suden Niivermäen eteläpuolella olevalla pyörätiellä keskiviikkona kello 17.23. Etäisyys suteen oli lähimmillään 150 metriä.

Niivermäessä ei pelätty

Torstaina Niivermäen luontopolulla ulkoilleet Martti ja Asta Niemi olivat tehneet päätöksen tutustua alueeseen jo ennen keskiviikkoista susihavaintoa. Pelottiko mahdollinen susikohtaaminen?

– Suoraan sanottuna ei. Susi välttää ihmistä, Martti Niemi sanoo.

Pariskunta oli luontopolulla liikkeellä lastenlasten kanssa. Niemet kertoivat nähneensä alueella myös päiväkotiryhmän.

– En ajatellut, että susi olisi enää täällä. Eikö sillä ollut matkalippu Kelttiin, Asta Niemi totesi hymyssäsuin.

Rauhallisin mielin susihavaintoon suhtautui myös Anne Nurmi, joka ulkoilutti torstaiaamupäivällä koiraansa Kuusankosken Länsi-Naukiossa. Hän ihmetteli, miksi susi pyörisi yksin taajama-alueella.

– Onkohan se ihan terve. Se olisi hyvä tarkastaa, jos suden saa kiinni.

Nurmea kummastuttaa, miksi villieläimet yhä useammin ilmestyvät kaupunkialueille.

– Eivät ne asutusalueille kuulu. Kyllä ne täytyy kurissa pitää.

Moises Garibay

Anne Nurmi ulkoilutti Länsi-Naukiossa jackrusselinterrierriään pelotta torstaina. Hän tosin pohti, oliko Niivermäen susi terve, kun käyttäytyi niin omituisesti.
Anne Nurmi ulkoilutti Länsi-Naukiossa jackrusselinterrierriään pelotta torstaina. Hän tosin pohti, oliko Niivermäen susi terve, kun käyttäytyi niin omituisesti.

Susi Uudeltamaalta?

Jaalan-Kuusankosken suurpetoyhdyshenkilö Juho Riihimäki pitää mahdollisena, että kyseessä olisi Uudellamaalla havaitusta laumasta erotettu yksilö.

– Siellä on sen ikäinen lauma, josta nuoret saavat keväällä lähteä. Nyt on kevät aikaisessa, ja tämä voisi olla yksi siitä laumasta, Riihimäki pohtii.

Kaakkois-Suomen alueen riistapäällikkö Erkki Kiukas pitää niin ikään mahdollisena, että kyseessä on laumasta erotettu yksilö, joka hakee paria itselleen.

– Ei tämä harvinaista ole. Nyt on susien kiima-aika.

Lähin susilauma Puumalassa

Kun susi löytää itselleen parin, muodostuu niin sanottu alfapari, joka hakee itselleen oman reviirin. Kiukkaan mukaan on epätodennäköistä, että tällainen reviiri syntyisi Kymenlaaksoon, jossa sudet joutuisivat helposti ihmisten hätisteltäviksi.

– Kymenlaaksossa ei ole susireviiriä. Ainoa Kaakkois-Suomessa oleva reviiri on Puumalan lauma, josta havaintoja on viime syksyltä.

Kiukkaan mukaan Kuusankosken havainto voi olla yksilö, joka on lähtenyt Haminasta. Siellä tehtiin viime vuoden keväällä havaintoja useammasta sudesta.

– Silloin tehtiin havaintoja susista, jotka olivat kesyn oloisia eivätkä välittäneet ihmisistä. Paha sanoa. Susilla on neljä jalkaa ja omat kulkusuunnat.

Sudet voivat vaeltaa pitkiäkin matkoja. Viime kesänä yksinäinen susipari tappoi lampaita Sippolassa. Tutkimuksen jälkeen todettiin, että toinen Kymenlaaksoon kulkeutuneista susista oli lähtöisin Eurajoen reviiriltä Satakunnasta.

Moises Garibay

Täytetyn suden viereen mittakaavaksi asettunut Rauli Lonka on mielipiteessään vankkumaton: susi kuuluu korpeen, eikä taajamiin.
Täytetyn suden viereen mittakaavaksi asettunut Rauli Lonka on mielipiteessään vankkumaton: susi kuuluu korpeen, eikä taajamiin.

Susi saattaa olla jo kaukana

Kiukkaan ja Pentinniemen mukaan Niivermäen sudesta ei kannata hätääntyä. Kiukas toivoo, että alueella olevat katsoisivat lemmikkiensä ja ulkona olevien kotieläintensä perään, jos alueelta tulee lisää havaintoja.

– Kymenlaaksossa sudet ovat pikälti läpikulkususia. Tämäkin yksilö voi olla jo kaukana.

Puhakka muistuttaa, että susista ja muista suurpedoista tehdyt havainnot kannattaa ilmoittaa suurpehtoyhdyshenkilöille, joiden yhteystiedot alueittain löytyvät Riista.fi-palvelusta.

– Rohkeasti vaan ilmoitus, eivät metsästäjät rupea heti susia ampumaan, Puhakka sanoo.

Poliisi voi antaa lopetuskäskyn

Kiukas sanoo, että Riistanhoitoalueelta voidaan anoa lupaa häirikköpetojen kaatamiseksi. Kaatolupa vaatiin kuitenkin aikaa ja hyvät selvittelyt. Poliisi sen sijaan voi tehdä kaatoratkaisun nopeasti, jos se katsoo, että suurpeto uhkaa välittömästi ihmisiä.

– Pelkkä läpikulku ei ole riittävä uhka.

Kaatoluvan myöntäminen on vasta viimeinen keino häirikköpedoille. Kiukas sanoo, että ensin tehdään karkotuspäätös, eli peto yritetään hätistää alueelta pois. Poliisikin voi määrätä tällaisen tehtävän.

– Karkotus on ensisijainen keino. Pitää olla muutama karkotusyritys ennen lopullista kaatopäätöstä.

Lukijan kuva

Tämä yksilö jolkotteli keskiviikkona Ummeljoen metsätiellä.
Tämä yksilö jolkotteli keskiviikkona Ummeljoen metsätiellä.

Suomessa 24 susilaumaa

Tutkimusarvioiden mukaan Suomessa oli viime vuoden kevättalvella 24 susilaumaa. Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että Kaakkois-Suomessa susilaumoja ei ole havaittu. Yksilöhavaintoja on toki tehty.

Kojolan mukaan yksittäinen asutusalueelle ilmestynyt susi on yleensä laumastaan erkaantunut nuori yksilö, joka on lähtenyt reviirivaellukselle. Tällainen vaellus voi kestää vuodenkin, ennen kuin pari ja reviiri löytyvät.

– Reviirillä oleva susi liikkuu tavallisesti yö- ja hämäräaikaan, mutta nuorilla susilla vuorokausirytmi ei ole niin selkeää. Niitä voi nähdä päivälläkin.

Kojola uskoo, että viime vuonna syntyneet nuoret sudet lähtevät vaellukselle vasta huhti-toukokuussa. Mahdotonta ei ole sekään, että nuori yksilö lähtee jo helmikuussa liikkeelle.

Suomessa gps-paikantimella on seurattu sutta, joka kulki 500 kilometriä. Pohjois-Suomesta on tavattu pari sutta, jotka ovat lähtöisin Etelä-Norjasta, eli matkaa on taivallettu yli tuhat kilometriä.

- Ilman dna-näytettä on mahdotonta sanoa, onko yksilö Länsi-Suomesta vai kaukaa Venäjältä.

Lukijan kuva / Tommi Aksola

Tämän näköinen susi kuvattiin myöhemmin keskiviikkona Kuusankoskella.
Tämän näköinen susi kuvattiin myöhemmin keskiviikkona Kuusankoskella.

Koirasudet pitää poistaa

Suomessa on etsitty koirasusia jo pitempään dna-testien avulla. Tähän mennessä 700 susinäytteestä on löytynyt vain 12 koirasutta.

Kojolan mielestä onkin hyvin epätodennäköistä, että susi osoittautuu tutkimuksissa koirasudeksi.

Päältä päin koirasuden erottaminen sudesta on vaikeaa, jopa täysin mahdotonta. Luonnossa kasvanut koirasusi käyttäytyy myös suden lailla, eli käytöksestä risteymää ei voi varmasti päätellä.

– Jos kyseessä on risteymä, poistotoimi on ainoa oikea vaihtoehto. Risteymä pitää tappaa.