Kaakkois-Suomi vetoaa kirjeellä valtioneuvostoon – Kymenlaakso ja Etelä-Karjala takaisin EU:n ykköstukialueeseen

Kimmo Seppälä

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien ja kaupunkien mielestä koronakriisi iskee pahiten rajaseutuihin ja siksi niiden pitäisi päästä takaisin EU-rakennerahastopolitiikan ykkösluokkaan. Arkistokuva
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien ja kaupunkien mielestä koronakriisi iskee pahiten rajaseutuihin ja siksi niiden pitäisi päästä takaisin EU-rakennerahastopolitiikan ykkösluokkaan. Arkistokuva

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat ja kaupungit ovat lähettäneet valtioneuvostolle yhteisen vetoomuskirjeen.

Siinä esitetään Kaakkois-Suomen nostamista EU:n rakennerahastopolitiikassa ykkösluokkaan Itä- ja Pohjois-Suomen rinnalle.

Vaatimuslistassa on neljä esitystä toimiksi valmisteltaessa EU-ohjelmakautta 2021–2027:

1. Rakennerahastojen kansallisessa varojen jaossa ja rakennerahasto-ohjelman 2021–2027 sisällöissä tulee huomioida aluekehityksen todellinen tilanne ja koronakriisin jälkihoito. Rahoitusta tulee voida kohdentaa rajamaakunnissa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa pk-yritysten kasvuun ja investointeihin vaikuttaviin liikenne- ja logistiikkainvestointeihin (ml. digitaalinen saavutettavuus) ja muihin toimintaympäristöinvestointeihin Itä- ja Pohjois-Suomen tavoin.

2. Suomen tulee määrätietoisesti vaikuttaa EU:n valtiontukialuekartan määrittelyyn siten, että EU:n ulkorajaan rajoittuvat Etelä-Karjala ja Kymenlaakso nostetaan valtiontukialueeksi I, johon nykyisin kuuluu kokonaisuudessaan Itä- ja Pohjois-Suomi.

3. Kaakkois-Suomi – Venäjä -Interreg-ulkorajaohjelman 2021–2027 rahoitustason tulee nousta nykytasosta, ja Suomen varautua ohjelman osarahoitukseen 1/3 osuudella kokonaisrahoituksesta. Loput kokonaisrahoituksesta jakautuisivat tasan EU:n ja Venäjän kesken.

4. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoja tulee kohdentaa Kaakkois-Suomeen tukemaan hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä.

Kirjeessä vedotaan Lissabonin sopimukseen ja valtiontuen suuntaviivoihin, joiden kummankin mukaan rajaseutuihin tulisi valtiontukialueina kiinnittää erityistä huomiota.

EU-ohjelmakaudella 2007–2013 pääosa Etelä-Karjalasta ja osia Kymenlaaksosta oli korkeimmassa tukiluokassa, mutta kaudella 2014 – 2020) enää ei. Se on näkynyt investoinneissa ja maaseutuohjelman toimeenpanossa.

Itärajalla on jo pitkään kärsitty globaalin kaupankäynnin häiriötilanteesta EU:n ja Venäjän talouspakotteiden vuoksi. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan nyt täyssulussa seuraukset osuvat pahiten rajaseudulle.

– Edellytämme valtiovallalta ja EU:lta oikeudenmukaista kohtelua muun Itä- ja Pohjois-Suomen tavoin yritystemme kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi, sanoo Jarva tiedotteessa.

Maakuntajohtaja Matti Viialaisen mielestä sekä EU:n että kansalliset rahoitusvälineet on saatava tehokkaampaan käyttöön.

– Yritysten ja kuntien työllistävät investoinnit on nyt asetettava teennäisen hanketehtailun edelle. On siirryttävä uuteen ajatteluun myös aluepolitiikassa ja yritystuissa, sanoo Viialainen tiedotteessa.

Uusimmat uutiset