Valkealalainen Irja Seppälä ei epäröinyt, kun sukulaislapset jäivät orvoiksi — tänään presidentti palkitsee viiden lapsen äidin

Jussi Lopperi

Mummon yksi työmaa on jälkikasvun leikkipaikka. Paikka on tullut tutuksi niiden 55 vuoden aikana, jotka Irja Seppälä on Anttilassa asunut.

Kauppa-auto kaartoi Seppälän talon pihaan tammikuun 16. päivänä vuonna 1962. Kauppias halusi poiketa talon nuoren isännän, Ilmon, nimipäiväkahveilla. Kahville pääsi myös kauppa-autossa työskennellyt Irja.

Heinäkuussa Irja ja Ilmo Seppälä astelivat alttarille ja sanoivat tahdon. Irjasta tuli maatalon miniä. Perheeseen syntyi kolme lasta, poika Mikko ja tyttäret Maija ja Paula.

Kohtalo kasvatti perheen lapsimäärää kahdella pojalla 80-luvun alussa. Ilmon sisko kuoli syöpään 35-vuotiaana. Poikien isä oli kuollut muutamaa kuukautta aiemmin.

Poikien äiti oli pyytänyt Seppälöitä heidän kummipoikansa Juha-Pekan, 14, ja hänen pikkuveljensä Tommin, 11, holhoojiksi. Seppälät eivät epäröineet.

— Katsoimme toisiamme silmiin. Myös pojilta oli kysytty, ja he halusivat tulla meille, pariskunta kertaa nopeasti syntynyttä päätöstä.

Maatalon nuori emäntä joutui lujille runsaan parinkymmenen lehmän maitotilalla. Sen ajan työmenetelmät olivat raskaat.

Irja puhuu usein elämänsä tähtihetkistä. Sellainen voi syntyä myös hyvin arkisesta asiasta.

— Maitokannu oli raskas nostaa. Kun navettaan tuli putkilypsy vuonna 1973, se oli tähtihetki minun elämässäni.

Yhden elämän tähtihetkistä Irja Seppälä kokee sunnuntaina Säätytalolla Helsingissä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antaa hänelle ja 32 muulle äidille Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana.

Jussi Lopperi

Työvuosinaan sen seitsemässä järjestössä ja seurakunnassa mukana ollut Irja Seppälä on tottunut laittamaan takin päälleen.

— Onhan se kunnianosoitus. Koen olevani erikoisasemassa. Suomessa on paljon sellaisia äitejä, joille sitä ei haeta, vaikka se heille kuuluisi.

Lukuisissa järjestöissä ja seurakunnassa toiminut Seppälä ihmettelee jälkikäteen, miten sai aikansa riittämään.

— Miten sitä silloin oikein kerkesi ja jaksoi. En ymmärrä, miten töiden ja lastenhoidon ohella sotkeennuin vielä moniin vapaaehtoisiin hommiin.

Myös väsypäivät pitää hyväksyä

Seppälä puhuu rehellisesti myös väsymyksestä. Äiti kantoi huolta perheen tulevaisuudesta.

— Kaksi vuotta oli rankkaa aikaa. Minua jännitti tulevaisuus ja lasten pärjääminen.

Sopuisa elämä puolison kanssa on auttanut eteenpäin.

— Onhan niitä väsypäiviäkin välillä. Sellaisia varmasti tulee, kun työ väsyttää. Olen myös aamuisin ärtsy, koska käynnistyn hyvin hitaasti.

Oikeudenmukaisuuden periaate merkitsee äidille sitä, että kaikki lapset ovat samanarvoisia ja saavat samanlaisen kohtelun.

— Juha-Pekka ja Tommi olivat ihan kuin omia lapsia. Puhuimme aina meidän pojista. Ainoa ero oli se, että heillä oli eri sukunimi kuin meillä.

Kummastakin pojasta tuli lentäjä. Eversti Juha-Pekka Keränen toimii nyt Satakunnan lennoston komentajana. Everstiluutnantti Tommi Keränen puolestaan on lennonopettajana Pirkkalassa.

Toinen tyttäristä, Paula Kankfelt, jatkaa miehensä Pekan kanssa Seppälöiden tilaa. Sen maisemissa asuvat myös Maija ja Mikko. Jälkipolveakin riittää.

— Nyt olemme autokuskeja ja autamme arjessa.

Se on tuttua hommaa Irja Seppälälle hänen omilta ruuhkavuosiltaan.

— Kun vein Juha-Pekkaa jääkiekkoharjoituksiin Kouvolaan, saatoin nukkua autossa jäähallin parkkipaikalla.

Maatalon emäntiä tai äitejä ylipäätään Seppälä ei halua lähteä neuvomaan.

— Töitä on tehtävä, mutta välillä on myös oltava lomalla. Kävin itsekin tuetuilla parin viikon lomilla.

Omaa asennetta on myös osattava tarkastella kriittisesti.

— Jos aina on omasta mielestään oikeassa, niin ei mistään tule mitään. Isossa sakissa pitää oppia joustamaan. Opin sen jo yhdeksänhenkisessä lapsuudenkodissani.

Apua on hänen mielestään osattava pyytää silloin, kun siihen on tarvetta.

— Anttilan kyläläisiltä sai aina apua, jos sitä tarvittiin, hän kehuu.

Nuorempana hiihtämisestä tykännyt emäntä on joutunut luopumaan lempilajistaan. Molemmissa lonkissa ja polvissa on tekonivelet ja lihasreuma rajoittaa liikkumista. Vesijumpassa Seppälät käyvät säännöllisesti.

— Syksyllä täytyy taas aloittaa vesijuoksu.

Irja Seppälä tarjoaa kotonaan Anttilassa kahvit keskiviikkona 17.5. Pannu on kuumana koko päivän.

Kyösti Suolanen

Kyösti Suolanen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.