Kouvolassa kasvanut Ulla Suokko asuu inkojen valtakunnassa

ADRIANA PERALTA

Ulla Suokko (vasemmalla) asuu jo seitsemättä vuotta Perussa, Cuscon kaupungissa, joka liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1983. Yli 3 kilometrin korkeudessa Andeilla sijaitseva Cusco tunnetaan inkojen pääkaupunkina.
Ulla Suokko (vasemmalla) asuu jo seitsemättä vuotta Perussa, Cuscon kaupungissa, joka liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1983. Yli 3 kilometrin korkeudessa Andeilla sijaitseva Cusco tunnetaan inkojen pääkaupunkina.

Ulla Suokko oli vasta aloittanut Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, kun hänen ensimmäinen pianonsoiton opettajansa Tuuli Pesonen antoi hänelle soittotehtäväksi kappaleen Maahiset tanssivat sulavalla suolla.

— En ole löytänyt kappaletta sen jälkeen, mutta se oli ihana, Suokko sanoo.

Olen mystiikkaan taipuvainen. Andeilla se avautuu todella luontevalla tavalla.

Sen tehtävän myötä eläinlääkärin työstä haaveileva tyttö Kouvolan Tornionmäestä eli Torkkarista alkoi pohtia, josko muusikkous olisi kuitenkin hänen tiensä. Vähän myöhemmin piano vaihtui huiluksi, ja koululainen löysi itsensä iltatöistä Kouvolan kaupunginorkesterista ja Kouvolan teatterin montusta.

— Näistä syttyi kipinä. Minäkin voisin olla muusikko.

Parikymmentä vuotta New Yorkissa

Jo tätä ennen Suokko oli kokenut kirjakaupassa jotakin, mikä tulisi eteen vielä myöhemmin. 13-vuotiaan käsiin osui Pentti Saaritsan suomentama runoteos Andien mainingit. Pablo Nerudan runot sävähdyttivät Suokkoa niin, että hän vietti koko iltapäivän kirjastossa.

— Maailmani pysähtyi. Luin Nerudan runoja ja katsoin kuvia Andeilta. Olin todella liikuttunut. Lupasin itselleni, että vielä jonain päivänä menisin sinne.

Aivan suora reitti ei ollut. Sibelius-Akatemian jälkeen Suokko muutti Yhdysvaltoihin. Hän valmistui esittävän säveltaiteen tohtoriksi New Yorkissa Juilliard Schoolissa, jota pidetään eräänä maailman maineikkaimmista oppilaitoksista musiikin ja näyttelijäntyön alalla.

— Asuin New Yorkissa parikymmentä vuotta.

Cusco viehätti heti

Vuonna 2010 Suokko lensi vihdoin Etelä-Amerikkaan. Kun lentokone laskeutui Perun pääkaupungin Liman lentokentälle, jokin heilahti Suokon sydänalassa.

— Heti kun lentokone kosketti maaperää, sydämeni aukesi ja tajusin — nyt olen tullut kotiin.

Suokko jatkoi saman tien Limasta Cuscoon, joka tunnetaan inkojen pääkaupunkina. Sieltä matka jatkui inkojen pyhään laaksoon ja Calcan kylään, jossa Suokko opiskeli kuusi viikkoa inkahuilujen soittoa sekä espanjaa ja ketšuaa eli inkojen ikivanhaa intiaanikieltä.

Cuscosta tuli nopeasti Suokon tukikohta. Hän on asunut siellä jo seitsemän vuotta.

— Olen vapaa taiteilija ja matkustan ympäri maailmaa, mutta Cuscossa lataan aina patterit. Menen sinne kuin kotiini. Se on ottanut minussa Kouvolan paikan.

Machu Picchu tuli tutuksi

Tyynenmeren ja Amazonasin väliin mahtuu lukuisia paikallisia kulttuureja. Perussa puhutaan yli neljääkymmentä eri kieltä.

— Sieltä löytyy lähes kaikki maailman ilmastot.

Andien vuoristo ja niihin kätkeytyvä energia vetoaa Suokkoon erityisesti.

— Olen mystiikkaan taipuvainen. Andeilla se avautuu todella luontevalla tavalla.

Suokon mielestä eteläamerikkalaisessa vuorijonossa on jotain suomalaistakin.

— Vuoret ovat hiljaisia, mutta kun pääsee sisälle niiden olemukseen, niin se on todella lojaalia ystävyyttä.

Suokko on käynyt ”sata kertaa” muinaisessa inkakaupungissa Machu Picchussa. Vieläkään ei ole annettu yhtä pätevää totuutta siitä, miksi inkakaupunki hylättiin 1500-luvun lopulla.

— Olen kuullut siitä lukemattomia eri tarinoita. Niistä tärkein on se, joka avautuu sinulle.

Ulla Suokko

Syntynyt Kouvolassa.

Kirjoitti ylioppilaaksi Kouvolan lyseon lukiosta.

Huilisti, esiintyvä taiteilija ja elämänmuutosvalmentaja.

Tohtorinväitös Juilliard Schoolista vuonna 1998.

Asuu seitsemättä vuotta Perun Cuscossa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.