”Sisällissota olisi voinut ratketa jo ennen kuin se ehti kunnolla edes alkaa” — Sakari Viinikaisen uusin kirja julkistettiin tänään

Jussi Lopperi

Hillosensalmen vanha rautatiesilta räjäytettiin kolmesti sisällissodan aikana. Nykyisin vanhan rautatiesillan paikalla kulkee maantieliikenne.

Olemassa oleva tieto sisällissodan vaiheista ei vielä riittänyt opetusneuvos Sakari Viinikaiselle. Historiantuntijan mieltä kiehtoi iso JOS.

— Halusin saada tarpeeksi kokonaisvaltaisen kuvan sodan kulusta. Historiasta löytyy aina huikeita mitä jos -kysymyksiä. Jälkikäteen tutkittaessa pienten käänteiden ja sattumusten merkitys voi olla lopulta valtava. Niin kävi tässäkin sodassa, Viinikainen sanoo.

Uusimmassa kirjassaan Rautatiesota Viinikainen nostaa esiin Savon rintaman, josta punaiset käyttivät nimeä Keskinen rintama. Nykyisen Kouvolan alue oli monella tavalla siellä käytyjen taistelujen keskiössä.

Savon rintama on vuoden 1918 sotaa tutkittaessa jäänyt yllättävän vähälle huomiolle siinä mielessä, että sota olisi voinut ratketa siellä jo ennen kuin se pääsi kunnolla edes alkamaan, Viinikainen sanoo.

Rautatiesota-kirja julkistettiin keskiviikkona. Sen on kustantanut Docendo.

Savon rintamalla taisteltiin rautatien hallinnasta

Sisällissotaa ei juuri käyty maastossa. Rautatie puolestaan oli ylivoimainen sodankäyntivälineiden ja tuhansien miesten kuljettamisen mahdollistaja. Erityisesti Savon rintamalla taisteltiin nimenomaan rautatien hallinnasta.

— Sisällissotaa käytiin talvella. Maanteillä liikkumiseen tarvittiin satoja hevosia. Pelkästään hevosten ja rekien hankinta oli valtava urakka.

Viinikainen kokosi hajallaan ollutta tietoa jo julkaistuista tutkimuksista, Kansallisarkistosta ja Työväenarkistosta. Sotasurmat-tutkimus kuten myös aikalaismuistelmat niin punaisten kuin valkoisten puolelta toivat arvokasta tietoa.

Savon eli Keskisen rintaman taistelut on nyt kirjattu aikajärjestyksessä, kummankin osapuolen joukkojen lukumäärä ja johtajat yksilöiden. Myös kussakin taistelussa kaatuneiden määrä on tarkentunut.

Punaiset eivät osanneet hyödyntää ylivoimaansa

Sodan alussa punaisilla oli Savon radalla valtava ylivoima, jota he eivät kuitenkaan osanneet hyödyntää.

— Punaiset olisivat melkeinpä junalla ajamalla vallanneet valkoisista lähes tyhjän Savon radan. Valkoisille olisi ollut tuhoisaa Pieksämäen valtaaminen. Se olisi katkaissut heidän elinhermonsa eli Pohjanmaalta Karjalaan johtaneen radan.

Punaiset keskittyivät liikaa Pietarin rataan, jota pitkin heille oli tulossa suuri aselasti. Sen suojaaminen ja lastin jakaminen oli tammikuussa 1918 punaisten ainoa sotasuunnitelma.

— Punaisten oli tarkoitus aloittaa sota vasta myöhemmin, aikaisintaan maaliskuussa. Valkoisten 25. tammikuuta Pohjanmaalla aloittama operaatio pakotti heidät kuitenkin liikkeelle ennen aikojaan, Viinikainen sanoo.

Sattumien summa myöhästytti asejunaa

Punaiset alkoivat lauantai-iltana 26. tammikuuta keskittää Kouvolaan lähes kahteen tuhanteen mieheen kohoavaa joukkoa. Puolet heistä oli vielä ilman aseita, ja tarkoitus oli, että ne saataisiin aamuyöllä 27. tammikuuta saapuvaksi odotetusta isoa aselastia kuljettavasta junasta.

Tämän jälkeen lähdettäisiin toisella junalla kohti Savoa viemään aseita siellä olleille kaarteille. Samalla Savon rata otettaisiin punaisten haltuun Kouvolasta Kajaaniin.

Asejunan tulo viivästyi, sillä Kämärän asemalla joukko valkoisia osui sattumalta radalle junan kanssa yhtä aikaa. He onnistuivat vahingoittamaan asejunaa niin, että se vain nipin napin pääsi Viipuriin.

Se antoi valkoisille aikaa räjäyttää Korian silta. Sillan Korian puoleisessa päässä pamahti sunnuntai-iltana 27. tammikuuta. Vaurioituneen sillan korjaamiseen kului punaisilta monta päivää. Asejuna pääsi sillan yli vasta 31. tammikuuta.

Valkoiset katkaisivat myös Savon radan räjäyttämällä Torasjoen sillan. Heitä johti kouvolalainen varatuomari Martti Eklund.

— Kyse oli vain muutamista tunneista. Jos punaiset olisivat ennättäneet saada aseita ja miehiä Savon radalle, sodan kulku olisi voinut olla kokonaan toinen, Viinikainen sanoo.

Pieksämäen valtaus olisi katkaissut valkoisten reitin Pohjanmaalta Karjalaan. Radan varressa olleiden kaupunkien valtaaminen olisi helpottanut myös punakaartin lisävoimien rekrytoimista maaseudulta. Nyt liittyminen punakaartiin tavallaan lässähti Savon radan varressa aina Kainuuta myöten.

Rautatiesiltojen räjäytykset olivat suuressa osassa valkoisten torjuntataistelun menestystä arvioitaessa. Myös punaiset räjäyttivät niitä perääntyessään, joten Savon radan sillat räjäytettiin useampaan kertaan Harjussa, Torasjoella, Hillosensalmella ja Mäntyharjulla.

Monta tilaisuutta jäi hyödyntämättä

Kouvolan rautatieläiset jakautuivat punaisiin ja valkoisiin: niin sanottu palveluskunta oli punaisiin päin kallellaan, kun virkamiehistö lukeutui yleensä valkoisiin, Viinikainen kertoo.

— Poikkeuksia oli molempiin suuntiin. Osa veturinkuljettajista siirtyi valkoisten puolelle, osa pakoili. Pakoilijoita haettiin kotoa ja pakotettiin ajamaan junia.

Valkoiset rautatievirkamiehet kunnostautuivat muun muassa aselastien lähetyskirjojen väärentämisessä. Valkoisten omia asekuljetuksia sekä punaisilta kaapattuja vaunuja pääsi livahtamaan valkoisten puolelle punaisten silmien alla.

Savon rintamalla asetelma oli läpi sodan se, että ylivoimaiset punaiset eivät osanneet käyttää eteen tulleita tilaisuuksia. Näin kävi tosin myös valkoisille, sillä tiedustelutoiminta oli alkeellista molemmin puolin.

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota käytiin 27. tammikuuta — 15. toukokuuta 1918. Kymenlaaksossa sotatoimet päättyivät 5. toukokuuta.

Vastakkain olivat Suomen hallituksen joukot (valkoiset) ja Suomen kansanvaltuuskunta (punaiset).

Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea, valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Molempien osapuolten sotilaallinen vahvuus oli noin 80 000 sotilasta.

Sisällissota päättyi valkoisten voittoon.

Sisällissota vaati yhteensä vajaat 37 000 uhria. Luvussa ovat mukana vankileireillä kuolleet.

Annamari Haimi

Annamari Haimi

Luetuimmat

Kommentoidut