Synkkä talousennuste avasi keskustelun Kouvolan seurakuntien yhdistämisestä – Reuna-alueiden seurakunnat pelkäävät jäävänsä toiminnassa paitsioon

Kirkkovaltuutettu Matti Kaarlenpoika haluaa yhden seurakunnan aloitteellaan tuulettaa seurakuntayhtymän jäykkää byrokratiaa ja hallintoa. Taustalla on se, että kirkkohallituksen talousennuste povaa Kouvolan seurakuntayhtymän talouteen 1,5 miljoonan euron pudotusta.

Matti Kaarlenpoika on entinen suntio. Nyt hän ajaa kirkkovaltuutettuna yhden seurakunnan mallia Kouvolaan.
Matti Kaarlenpoika on entinen suntio. Nyt hän ajaa kirkkovaltuutettuna yhden seurakunnan mallia Kouvolaan.

Kouvolan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto pohtii sitä, turvaisiko Kouvolan viiden seurakunnan yhdistäminen yhdeksi seurakuntalaisten palvelut paremmin tulevaisuudessa.

Kirkkovaltuutettu Matti Kaarlenpoika toteaa vuosi sitten kesällä tekemässä aloitteessaan, että seurakuntien jäsenmäärien vähentyessä myös seurakuntien saamat jako-osuudet pienenevät. Se voi hänen mukaansa vaarantaa seurakuntien laadukkaan toiminnan jatkossa.

Kaupungin reuna-alueilla sijaitsevissa Valkealan, Elimäen ja Anjalankosken seurakunnissa yhden seurakunnan mallissa ei nähdä suuria toiminnallisia etuja. Päinvastoin, seurakunnissa pelätään reuna-alueiden jäävän toiminnassa katveeseen.

Myös Kouvola ja Kuusankoski näkevät yhdistymisen haittapuolena riskin haja-asutusalueiden toiminnan vähenemisestä.

– Riskinä on toiminnan liiallinen keskittyminen, joka etäännyttäisi seurakuntalaisia työntekijöistä, Anjalankosken seurakuntaneuvosto toteaa.

Seurakuntaneuvostojen lausunnoissa todetaan kauttaaltaan, että hallinnollisia tehtäviä voitaisiin yhdistää ja käyttää viranhaltijoita tehokkaammin. Sillä vapautettaisiin lisää tekijöitä seurakuntien perustyöhön. Kouvolan seurakuntayhtymä toteaa yhdistymisen mahdollistavan yhteisiä käytäntöjä, pienemmän henkilökunnan ja luottamushenkilöiden määrän.

Elimäen seurakuntaneuvoston mukaan yhteistyötä voitaisiin tiivistää esimerkiksi sururyhmien, rippikoulujen ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä.

Elimäellä muutoksen pelätään aiheuttavan vastarintaa. Kuusankosken seurakuntaneuvoston lausunnon mukaan itsenäiset seurakunnat edustavat vanhoja itsenäisiä kuntia ja ne ovat osaltaan vahvistamassa paikallisidentiteettiä.

– Suuri seurakunta voi jäädä seurakuntalaisille etäiseksi.

Seurakuntayhtymän jäykkää ja vanhanaikaista hallintoa voitaisiin keventää nykyisestä tuntuvasti, Matti Kaarlenpoika sanoo.
Seurakuntayhtymän jäykkää ja vanhanaikaista hallintoa voitaisiin keventää nykyisestä tuntuvasti, Matti Kaarlenpoika sanoo.

Yhden seurakunnan malli ei välttämättä säästäisi rahaa, Kouvolan seurakuntayhtymän hallintojohtaja Matti Ilmivalta sanoo. Hän ei osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, minkälaisia kustannusvaikutuksia yhdistämisellä voisi olla.

– Itse malli ei säästä, vaan se miten asioita johdetaan ja mihin verotuloja jatkossa ohjataan, hän sanoo.

Kouvolan seurakuntayhtymän talousennuste vuoteen 2025 asti on synkkä. Kirkkohallituksen ennusteen mukaan Kouvolan seurakuntayhtymä menettää 1,5 miljoonan euron verotulot. Sen takia seurakuntien on Ilmivallan mukaan mietittävä vaihtoehtoja selvitä tulevaisuudesta. Sama kierre koskettaa koko hiippakunnan aluetta, ei pelkästään Kouvolaa.

– Nyt on hyvä hetki miettiä, voitaisiinko asioita tehdä paremmin ja miten tarjota niukkenevilla varoilla seurakuntalaisille hyviä palveluita.

Yhden seurakunnan rinnalla voidaan Ilmivallan mukaan pohtia myös muita malleja.

– Yhtymämallissa voitaisiin sopia tiiviimmästä yhteistyöstä, perustaa yhteisiä virkoja tai jättää esimerkiksi seurakunnan varhaiskasvatus yhtymän hoidettavaksi. Näin on jo tehty esimerkiksi perheasiainneuvottelukeskuksen kohdalla.

Seurakuntien paikallisuudesta ei saa tinkiä, mietitäänpä minkälaisia malleja tahansa. Näin sanoo Kouvolan seurakunyhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Ylikangas. Hän pitää tärkeimpänä sitä, ettei paikallisuus häviä seurakuntien toiminnasta.

– Kuusankoskelaiset kohdataan Kuusankoskella, valkealalaiset Valkealassa.

Yleinen henki seurakuntien neuvostoissa on Ylikankaan mukaan ollut se, että nykyinen yhtymämalli haluttaisiin säilyttää jatkossakin. Joitakin hallinnollisia muutoksia Ylikangas olisi siihen kuitenkin valmis tekemään.

– Hallinto tai siihen tehtävät muutokset ei ole tärkein asia, vaan se, että seurakuntalaiset kohdataan paikallisesti ja seurakunnan palvelut säilyvät lähellä.

Parhaimmillaan seurakuntauudistus on Ylikankaan mukaan sellainen, että kukaan ei varsinaisessa toiminnassa huomaa eroa. Jaalan seurakunta sulautui Kouvolan kuntaliitoksen jälkeen Kuusankosken kappeliseurakunnaksi. Yhteistyö on Ylikankaan mukaan sujunut kymmenen vuoden ajan erinomaisesti. Seurakuntalaisten pelko toiminnan näivettymisestä on osoittautunut turhaksi Jaalassa.

– Seurakunta on pysynyt lähellä ja kirkko omalla paikallaan.

Matti Kaarlenpojan aloite Kouvolan seurakuntien yhdistämiseksi siirtyi viime vuodesta tälle syksylle koronaepidemian takia.
Matti Kaarlenpojan aloite Kouvolan seurakuntien yhdistämiseksi siirtyi viime vuodesta tälle syksylle koronaepidemian takia.

Kirkkovaltuutettu Matti Kaarlenpojan vuosi sitten kesällä tekemän aloitteen käsittely yhteisessä kirkkoneuvostossa on viivästynyt koronavirusepidemian takia. Kevään etäkokouksiin sitä ei haluttu ottaa, koska aloitteen tekijä toivoi sen käsittelyä kasvokkain käytävässä kokouksessa.

Kouvolan yhteinen kirkkoneuvosto merkitsi torstaina tiedokseen seurakuntaneuvostojen lausunnot ja esittää ne edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle tiedoksi. Lisäksi neuvosto nimesi työryhmän selvittelemään yhden seurakunnan mallia ja vaihtoehtoja nykyiselle yhtymämallille.

"Säästöjä ennen radikaaleja toimenpiteitä"

Tirvalla Valkealassa asuva Matti Kaarlenpoika, 72, istuu Kouvolan seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa ensimmäistä kauttaan. Hän teki aloitteen seurakuntayhtymän seurakuntien yhdistämisestä yli vuosi sitten kesäkuussa.

– Korostan sitä, että tein aloitteen siitä, että tutkittaisiin yhteisen seurakuntamallin hyödyt ja haitat. Asia etenee vasta uuden aloitteen myötä kirkkovaltuuston päätettäväksi, Kaarlenpoika sanoo.

Hänen mielestään yhdistämisestä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tällä hetkellä seurakuntayhtymään kuuluvat Anjalankosken, Elimäen, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan seurakunnat. Jaalan kappeliseurakunta kuuluu Kuusankosken seurakuntaan.

Suuri seurakunta voi jäädä seurakuntalaisille etäiseksi.

Tärkeimpänä perusteena Kaarlenpoika pitää tulevaisuuden talousnäkymiä.

– Seurakunnille tulevien tulojen jako-osuudet pienenevät koko ajan. Kannattaisi harkita säästöjä ennalta, ennen kuin on pakko tehdä radikaaleja toimenpiteitä.

Seurakuntayhtymä saa rahaa muun muassa toimintatuotoista ja sijoituskiinteistö- ja rahoitustuotoista. Seurakunnat saavat myös jonkin verran lahjoituksia yksityishenkilöiltä ja testamenttirahastoista. Suurimman osan tuloistaan seurakuntayhtymä saa jäsenten maksamasta kirkollisverosta.

Muina hyötyinä Kaarlenpoika näkee byrokratian kevenemisen sitä purkamalla.

– Jokaisella seurakunnalla on nyt oma neuvostonsa. Yhteisen seurakunnan syntyessä nämä voitaisiin purkaa, ja olisi vain yksi neuvosto. Virkamiehillä olisi vähemmän valmisteltavaa, ja kokouksia olisi vähemmän. Siitä tulisi säästöä, hän sanoo.

Siinä tapauksessa hänen mielestään kirkkovaltuustokin voisi henkilömäärältään olla aiempaa pienempi. Tällä hetkellä siinä on 51 jäsentä.

– Pienempi porukka saisi helpommin neuvoteltua ja päätettyä asioista.

"Joustavuus ja liikkuvuus paranisi"

Kaarlenpojan mukaan yhteisessä seurakunnassa paranisi joustavuus ja liikkuvuus. Esimerkiksi seurakuntayhtymän lähes 30 pappia voisivat tarvittaessa tehdä yhteistyötä paremmin kuin tähän asti.

– Jos yhtymässä on kaksi pappia vapaalla, ja jos naapuriseurakunnan pappi sairastuu, hänen tilalleen tulee tuuraaja jostakin täysin ulkopuolelta. Yhden seurakunnan kaikki papit voisivat yhdistymisen myötä tuurata toisiaan. Kiertäminen toisi säästöä.

Tämä olisi hänen mukaansa myös työtaakan jakamista tasaisemmin.

Uudessa mallissa Kaarlenpojan mukaan tarvittaisiin vain yksi kirkkoherra. Nykyisin kaikissa seurakunnissa on oma kirkkoherransa.

Kaarlenpoika on pohtinut byrokratian keventämistä muun muassa erilaisten työmuotojen kohdalla.

– Esimerkiksi jokaisen seurakunnan diakoniatyössä on oma johtajansa. Tarvitsisimme vain yhden johtajan, joka organisoisi yhteisen seurakunnan diakoniatyön.

Hän kannattaa kirkkohallituksen taannoin tekemää alustavaa vihkosta seurakunnille: "Saman katon alle".

– Seurakuntatalot ovat kalliita ylläpitää, ja kirkollisveroa maksavien seurakuntalaisten pitää kuitenkin maksaa niistä kallista vuokraa tilaisuuksiaan varten. Kirkot seisovat viikot tyhjillään, mutta kiinteät kulut, kuten lämmitys, on maksettava.

Kaarlenpoika kannattaisi seurakuntatiloista luopumista ja kirkkorakennusten tilojen muokkaamista monikäyttöisemmäksi.

– Osa kirkosta voisi olla juhlatilaa häitä, kastejuhlia ja muistotilaisuuksia varten. Ne voisivat olla kevyillä rakenteilla, kuten väliovilla, yhdistettävissä kirkkosaliin esimerkiksi suosittuja kirkkopyhiä varten.

Matti Kaarlenpojan mukaan esimerkiksi diakoniatyössä on jokaisessa seurakunnassa oma johtajansa. Hänen mukaansa tarvittaisiin vain yksi.
Matti Kaarlenpojan mukaan esimerkiksi diakoniatyössä on jokaisessa seurakunnassa oma johtajansa. Hänen mukaansa tarvittaisiin vain yksi.

"Työpaikat eivät vähenisi"

Seurakuntien yhdistämistä Kaarlenpojan mukaan leimaa pelko, että seurakunnat menettävät esimerkiksi työpaikkoja.

– Eivät työpaikat vähenisi, mutta luottamustehtäviä voisi karsia. Se olisi huomattava säästö. Fiksusti hoidettuna yksi yhteinen seurakunta ei menettäisi mitään.

Lohdullisena Kaarlenpoika pitää sitä, että minkäänlaista kansanäänestystä ei tarvita.

– Vastuunkanto kuuluu kirkkovaltuustolle. Se on valinnut toimintamalliksi seurakuntayhtymän, joten se sitä voisi myös muuttaa. Tarvitaan rohkeutta, jota ei valitettavasti vielä ole riittävästi.

Eläkkeellä oleva Kaarlenpoika on tehnyt lähes koko elämäntyönsä seurakunnan palveluksessa. Hän aloitti kesätyöntekijänä hautausmaalla.

– Olen kaivanut hautoja, toiminut Kouvolan alueen eri kirkkojen vahtimestarina, laitosmiehenä ja laitosmestarina. Tunnen seurakunnan toiminnan kantapään kautta.

Hän sanoo osallistuneensa kirkollisvaaleihin päämääränään seurakunnan toiminnan modernisointi ja virkistäminen.

– Minua on kauan harmittanut seurakuntien jähmeä ja kallis hallinto. Visioni on, että olisi mentävä toiminta edellä mieluummin kuin jäykkää byrokratiaa kasvattamalla.

Kaarlenpoika on yhteisen kirkkovaltuuston ja kiinteistö- ja hautatoimikunnan jäsen. Lisäksi hän tekee paljon talkootöitä, kuten kunnostaa kotialueensa Tirvan kirkon pihaa. Hän on myös yksi Lepolaan suunniteltavan kappelin puuhamiehistä.