Saappaat jalassa: Kalastajat epäilevät merikotkien raatelevan hylkeenpoikasia itäisellä Suomenlahdella

Katja Juurikko

Saappaat jalassa: Kalastajat epäilevät merikotkien raatelevan hylkeenpoikasia itäisellä Suomenlahdella

Haminalainen hylkeenpyytäjä ja kalastaja Jari Kolmela kertoo, että nokkelat hallit ovat kalastajille riesa, jota ei saada sivusta seuraamalla kuriin. Luonnonvarakeskuksen laskentojen mukaan Itämeren alueella on nykyisin arviolta reilut 30 000 harmaahyljettä, joista Suomen aluevesillä on vajaa kolmannes.

Kanta on kasvanut viitisen prosenttia vuodessa koko 2000-luvun ajan. Suurinta kasvu on ollut Keski-Ruotsin saaristossa.

Jari Kolmela puhuu hylkeenpyynnistä Matti Tieahon isännöimässä Saappaat jalassa -podcastissä.

Tähän asti on väitetty, että harmaahylkeillä tai norpilla ei ole Suomenlahdella luontaista vihollista, mutta Kolmela epäilee, että ihmisen lisäksi löytyy ainakin yksi uhka: merikotka.

— Olemme löytäneet poikasia, joissa on sellaisia viitteitä, että merikotkat saattaisivat raadella niitä, Kolmela sanoo.

Merikotkat ilmestyvät keväisin hyvissä ajoin itäiselle Suomenlahdelle, kun hallit synnyttävät poikasiaan.

— Itse en ole nähnyt merikotkaa hylkeiden kimpussa, mutta sellaisia jälkiä niissä on ollut, että joku niitä on raadellut.

Jari Kolmelan kuva-arkisto

Jari Kolmelan mukaan hylkeenpyynnissä merenkäyntitaidot ovat tärkeässä osassa. Kuvassa Kolmela väijyy jäälautalta keväistä hallia.

Kulmalan mukaan merikotkien osuuteen hallinpoikasten raatelijoina suhtaudutaan epäilevästi. Monet uskovat, että hallinpoikasiin ilmestyneet haavat ovat tulleet verkoista. Kolmelan mukaan niin teräviä verkkoja ei ole, joiden jäljiltä hylkeenpoikaset näyttävät siltä kuin ne olisi skalpeerattu.

— Olen aika pitkälle tullut siihen tulokseen, että nämä ovat merikotkien tekemiä.

Jari Kolmela aloitti hylkeenpyynnin jo ennen kuin rupesi ammattikalastajaksi. Pienestä pitäen merellä viihtynyt Kolmela on aina pitänyt vuodenajasta, jolloin Suomenlahti vapautuu talvijäistä.

Matti Tieaho

Matti Tieaho ja Jari Kolmela esittelevät hylkeennahasta tehtyjä asusteita: liivejä ja päähineitä.

— Kiertelin heikoilla jäillä jollan kanssa tai avovedessä veneen kanssa katsomassa kevään tuloa.

Hylkeenpyyntiä pidetään vaikeana lajina, mutta Kolmelan mielestä tällaisista puheista ei kannata ottaa paineita. Aseenkäsittelyä tärkeämpää on omata hyvät merenkulkutaidot. Kolmela metsästää halleja ulkoluodoilla reilut neljä metriä pitkällä veneellä, jossa on pieni perämoottori.

Kolmela on kaatanut hylkeen jopa yli kolmensadan metrin päästä, mutta lähemmäskin pääsee. Hylje on utelias eläin, jolla on äärimmäisen hyvä hajuaisti. Kolmelan mukaan hyljettä pitää lähestyä tuulen alapuolelta ja mieluiten niin, että aurinko on metsästäjän takana.

Jari Kolmelan kuva-arkisto

Jari Kolmelan mielestä hylkeenpyynti kevätjäiden lähtiessä on haastavaa ja mielenkiintoista metsästystä.

Aikaisemmin Suomenlahdella metsästettiin ennen kaikkea norppaa, mutta nykyisin Itämeren norppaa metsästetään Perämerellä. Suomenlahdella metsästetään norpan sijasta harmaahyljettä eli hallia.

— Norppia Suomenlahdella on hyvin vähän. Niillä ei ole täällä oikein pesimisjäitä. Kaikki pesivät yksilöt ovat menneet täältä ja Riianlahdelta Perämerelle, minkä vuoksi kanta on siellä voimistunutkin aika paljon.

Harmaahylje eli halli on rauhoitettu vuoden alusta huhtikuun puoliväliin. Kolmelan mielestä juuri kauden alku on kaikkein mielenkiintoisinta aikaa, kun ulapalta löytyy vielä jäätä.

Saappaat jalassa -podcast ilmestyy kahden viikon välein. Seuraava podcast ilmestyy 6.6.

Kuuntele ja tilaa Applen podcast -sovelluksessa

Kuuntele ja tilaa Spotifyssa

Kuuntele ja tilaa Google podcastseissa

Luetuimmat