Hallinto-oikeus hylkäsi kotkalaisvaltuutettujen valituksen maakuntahallinnon siirrosta Kouvolaan – Kouvolan edustajat eivät olleet jäävejä päättämään asiasta, eikä päätös ole ristiriidassa liiton etujen kanssa

Itä-Suomen hallinto-oikeuden mukaan Kymenlaakson maakuntahallitus ei ole toiminut lainvastaisesti eikä ylittänyt toimivaltaansa.

Jussi Lopperi

Kymenlaakson liitto muutti Kouvolan Hovioikeudentaloon vuoden alussa.
Kymenlaakson liitto muutti Kouvolan Hovioikeudentaloon vuoden alussa.

Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt kunnallisvalituksen Kymenlaakson maakuntahallinnon siirtymisestä Kotkasta Kouvolaan.

Kymenlaakson liiton maakuntahallitus päätti elokuussa 2019 siirtää hallintonsa Kouvolaan. Kymenlaakson liiton virasto siirtyi vuodenvaihteessa 2020 Karhulasta Kouvolan Hovioikeudentaloon. Liiton sivutoimipiste perustettiin Kotkaan Laivurinkadulle.

Kotkalaiset kaupunginvaltuutetut Kim Soares (sd.) ja Riku Pirinen (sd.) tekivät marraskuussa 2019 Itä-Suomen hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksen siirrosta. He olivat jo aiemmin tehneet maakuntahallitukselle oikaisuvaatimuksen.

Oman oikaisuvaatimuksensa teki myös Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Elomaa (kok.). Maakuntahallitus hylkäsi lokakuussa 2019 molemmat oikaisuvaatimukset ilman äänestyksiä.

Valituksen mukaan kouvolalaisjäsenillä oli eturistiriita asiasta päätettäessä

Soares ja Pirinen katsoivat valituksessaan maakuntahallituksen kouvolalaisten jäsenten Harri Helmisen (sd.), Jari Käen (ps.), Kaisa Spiesin (vihr.) ja Marjatta Nykäsen (kok.) olleen esteellisiä päättäessään maakuntahallinnon siirrosta ja oikaisuvaatimuksen käsittelystä. Perusteena oli se, että Helminen, Käki ja Spies ovat Kouvolan kaupunginhallituksen jäseniä ja Nykänen varajäsen.

Oikaisuvaatimuksessa todettiin, että koska aloite hallinnon siirrosta tuli Kouvolan kaupunginhallitukselta ja koska uusista tiloista saatavat vuokrat tuovat merkittävää lisätuloa Kouvolalle, esteelliseksi nimettyjen olisi pitänyt poistua kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Soares ja Pirinen vaativat, että maakuntahallituksen päätös on kumottava, ja päätöksen täytäntöönpano on kaikilta osin kiellettävä välittömästi.

Maakuntahallituksen vastauksen mukaan kyse ei ollut sellaisesta kuntalain määrittelemästä eturistiriidasta, joka olisi aiheuttanut esteellisyyden. Tyypillinen eturistiriitatilanne on kunnan ja kuntayhtymän välinen sopimus, jossa osapuolilla on omat intressinsä.

Tällaisesta ei hallituksen mukaan ollut kyse. Vastauksessa huomautettiin, että Kotkakin saa edelleen vuokratuloja Kymenlaakson liitolle vuokraamastaan kiinteistöstä, jonne tuli liiton sivutoimipiste.

Hallinto-oikeus: Ei ristiriitaa tai lainvastaista toimintaa

Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi jo välipäätöksessään 17.1.2020 vaatimuksen täytäntöönpanon kieltämisestä. Tuoreessa päätöksessään hallinto-oikeus hylkäsi valituksen kokonaisuudessaan.

– Maakuntahallituksen päätökset eivät ole valituksessa esitetyillä perusteilla virheellisessä järjestyksessä syntyneitä, maakuntahallitus ei ole ylittänyt toimivaltaansa eivätkä päätökset ole muutoinkaan lainvastaisia, hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan.

Hallinto-oikeuden mukaan Kouvolan kaupungin ja Kymenlaakson liiton edut eivät ole kuntalaissa tarkoitetulla tavalla ristiriidassa. Kysymys ei myöskään ole sellaisesta kilpailullisesta tilanteesta, joka edellyttäisi, etteivät Kouvolan kaupunginhallituksen jäsenet olisi voineet osallistua asian käsittelyyn.

Hallinto-oikeus toteaa, etteivät Kouvolan kaupunginhallituksen jäsenet ole valituksessa esitetyllä perusteella olleet esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn.

Hallinto-oikeuden mukaan Kymenlaakson liiton päätoimipaikan siirtymistä Kouvolaan on perusteltu muun muassa sillä, että maakuntaliiton keskuspaikka sote- ja maakunta-uudistuksen mallin mukaan on ollut Kouvola sekä sillä, että sen toiminnot ja yhteistyö maakuntaliiton tehtävien kannalta tärkeiden viranomaisten kanssa helpottuvat.

Maakuntahallitus ei ole hallinto-oikeuden mukaan ylittänyt sille asiassa kuuluvaa harkintavaltaa valituksessa esitetyin perustein. Hallinto-oikeus huomauttaa, ettei se voi kunnallisvalituksen johdosta arvioida päätöksen tarkoituksenmukaisuutta koskevia perusteita, vaan yksinomaan päätöksen lainmukaisuutta.