Evankelisluterilaisella uskonnolla menee yhä hyvin kouluissa — Opetukseen osallistuu Kouvolassa yli 90 prosenttia oppilaista

Pienempien katsomusaineiden oppilaat voivat joutua käymään toisessa koulussa tunneilla.

Jussi Lopperi

Elämänkatsomustieto ei juuri eroa aiheiltaan muista katsomusaineista, sanoo Perttu Pylkäs. Elämänkatsomustietoa opiskelee Kouvolan peruskouluissa 274 henkeä.
Elämänkatsomustieto ei juuri eroa aiheiltaan muista katsomusaineista, sanoo Perttu Pylkäs. Elämänkatsomustietoa opiskelee Kouvolan peruskouluissa 274 henkeä.

Kouvolalaiset äänestivät seurakuntavaaleissa laiskasti ennakkoon. Seitsemän prosentin tienoille jääneen äänestysaktiivisuuden perusteella voisi päätellä evankelisluterilaisen kirkon merkityksen hiipuneen. Samaa vaikutelmaa ei kuitenkaan tule, kun tarkastellaan koulujen uskonnonopetusta.

Kouvolan peruskouluissa 6 876 oppilasta osallistuu evankelisluterilaiseen opetukseen, 274 elämänkatsomustietoon, 104 ortodoksiseen opetukseen ja 72 islamilaiseen opetukseen. 22 oppilasta on kokonaan vapautettu koulun uskonnonopetuksesta. He ovat pääosin Jehovan todistajia, jotka saavat opetusta omassa yhdyskunnassaan.

Evankelisluterilaiseen opetukseen osallistuvien osuus oppilaista on 93,6 prosenttia.

Kaupungin kymmeneen suurimpaan kouluun tehty soittokierros paljastaa ei-luterilaiseen opetukseen osallistuvien osuuden vaihtelevan alueittain. Suurimmat osuudet ovat keskustassa Mansikkamäen (11,5 %) ja Eskolanmäen (10,9 %) kouluissa, pienimmät Kymintehtaan koulussa (2,6 %) ja Valkealan yläkoulussa (1,6 %).

Vähintään kolme oppilasta

Uskonnonopetus on ollut kouluissa tunnustuksetonta vuodesta 2003. Tuolloin tunnustuksellisen opetuksen käsite poistettiin laista uskonnonvapauslain muutoksen yhteydessä. Nykyään puhutaan uskonnon opettamisen sijaan katsomusaineiden opettamisesta.

Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä sen uskonnon opetusta, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Käytännössä tämä tarkoittaa evankelilaisluterilaista opetusta. Kirkon jäsenille siihen osallistuminen on pakollista, mutta myös muut oppilaat voivat huoltajiensa suostumuksella osallistua siihen.

Muiden uskontojen opetusta on järjestettävä, mikäli kunnassa on vähintään kolme kyseistä uskontoa edustavaa oppilasta, joiden huoltajat pyytävät opetusta.

Elämänkatsomustieto on tarkoitettu uskonnottomien perheiden lapsille ja niiden uskontojen edustajille, joille ei järjestetä omaa opetusta. Mansikkamäen koulun rehtori Pekka Lipiäinen mainitsee, että helluntailaisuutta, vapaakirkkoa ja muita vapaita suuntia edustavien perheiden lapset osallistuvat pääsääntöisesti evankelilaisluterilaiseen opetukseen.

Opettajat kiertävät kouluissa

Koska jokaisessa koulussa ei ole tarpeeksi oppilaita pienempien katsomusryhmien perustamiseen, oppilaita kuljetetaan tunneille toisiin kouluihin. Esimerkiksi Urheilupuiston koulussa käy islamilaisen katsomusaineen ja elämänkatsomustiedon oppilaita Kouvolan yhteiskoulusta ja yhteiskoulussa käy ortodoksisen katsomusaineen oppilaita Urheilupuiston koulusta. Myös aineiden opettajat kiertävät koulusta toiseen.

— Koulutoimi järjestää kuljetukset, mutta monesti se tietää oppilaalle raskasta koulupäivää. Varmaan joissakin tapauksissa ortodoksisten perheiden vanhemmat tuumivat, että ehkä luterilaisen uskonnon opetus on kuitenkin kelvollista, Lipiäinen sanoo.

Elämänkatsomustiedossa lähdetään nuoren omista ajatuksista

Kymintehtaan koulussa elämänkatsomustietoa opettava Perttu Pylkäs kertoo, että katsomusaineet eivät eroa nykyisellään suuresti toisistaan.

— Uskonnon opetuksessakin pääpaino on elämänkatsomuksellisissa asioissa.

Pylkkään mukaan elämänkatsomustiedon tunnilla aiheista puuttuu kristillinen tausta, mutta aiheet ovat samankaltaisia.

— Asioita mennään läpi keskustellen. Lähdetään liikkeelle opiskelijoiden omista ajatuksista. Siihen tuodaan nuoren etiikan ja elämänkatsomustiedon kehittämisen kannalta tärkeitä kysymyksiä, Pylkäs kertoo.

Peruskoulussa eettisen toiminnan periaatteita käydään läpi esimerkkien, tarinoiden ja satujen kautta.

Pylkäs kuvailee oppiaineena elämänkatsomustietoa yhteiskuntaopin ja filosofian yhdistelmäksi.

Kuudennella luokalla läpikäytäviksi teemoiksi Pylkäs mainitsee muun muassa nämä: kuka minä olen, maapallo jossa elämme sääntöjen maailmassa, ajatteleva ihminen ja monikulttuurinen Suomi.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut