Kouvola ja Kotka ovat eri mieltä siitä, miten ruoka-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelut tuotetaan uudessa maakunnassa

Maakuntaliiton mielestä Kymenlaaksoon pitäisi saada yksi maakunnallinen tukipalveluyhtiö. Kouvolan päätavoitteena on säilyttää ruokahuolto ja muut tukipalvelut omissa näpeissä. Kiinteistöpalveluissa on Kouvolassa 480 työntekijää.

Lumikki Haaja

Sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa muun muassa Kouvolan ruokapalveluihin. Helmikuisessa arkistokuvassa Erja Purho ja Jaana Puolatie pakkaavat ruoka-annoksia Kouvolan keskuskeittiöllä.
Sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa muun muassa Kouvolan ruokapalveluihin. Helmikuisessa arkistokuvassa Erja Purho ja Jaana Puolatie pakkaavat ruoka-annoksia Kouvolan keskuskeittiöllä.

Kouvola ja Kotka vääntävät jälleen kättä, tällä kertaa ruoka-, puhtaus- ja kiinteistönhoitopalveluista.

Tavoitteena on, että näitä tukipalveluja tuottaisi sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen yksi maakunnallinen yhtiö. Kouvola on lähdössä mukaan yhteiseen selvitystyöhön, mutta aikoo samalla käynnistää oman selvityksensä.

Ensisijainen vaihtoehto on yksi maakunnallinen tukipalveluyhtiö. — Jussi Lehtinen

Jos Kouvolasta siirrettäisiin koko kiinteistöpalveluyksikkö maakunnalliseen yhtiöön, tarkoittaisi se kaikkiaan 480:tä työntekijää. Kotkan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen on käynyt selväksi, että Kouvola ei saisi määräävää asemaa yhtiössä.

Kouvolan kaupunki aikookin selvittää ruoka-, puhtaus- ja kiinteistönhoitopalvelujen tuottamisen joko itse tai perustaa niitä tuottavan kaupunkiyhtiön.

Kaupunginhallitus käsittelee tänään maanantaina, miten kaupungin tukipalvelut järjestetään sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen eli vuoden 2020 alusta alkaen.

Esityksenä on, että kaupunginhallitus ilmoittaa kaupungin kannanottona tukipalveluyhtiöasiaan Kouvolan olevan mukana maakunnallisen tukipalveluyhtiön perustamisselvityksessä.

Samalla Kouvola kuitenkin käynnistää oman selvityksensä tukipalvelutoimintojen tuottamisesta.

Forsell: Olisi hölmöä luopua tästä asemasta

Apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell sanoo, että Kouvola haluaa luonnollisesti selvittää sen, mikä on kaupungille edullisinta.

— Olemme mukana maakunnallisessa selvityksessä. Paljon ratkaisee se, miltä selvitys näyttää. Olemme kuitenkin tottuneet siihen, että toinen osapuoli ei anna sananvaltaa esimerkiksi tuotettujen volyymien perusteella. Minulla on se käsitys, että olemme esimerkiksi ruokahuollossa suurin.

Forsell korostaa, että päätavoitteena on säilyttää oma tuotanto Kouvolassa. Jos maakunnallinen tukipalveluyhtiö perustettaisiin, Kouvolan olisi Forsellin mielestä pidettävä kiinni asemastaan.

— En tietenkään voi päättäjien puolesta päättää. Jos volyymit kuitenkin näyttävät, että olemme suurin, olisi hölmöä luopua tästä asemasta.

Lehtinen: Ensijainen vaihtoehto maakunnallinen yhtiö

Muutosjohtaja Jussi Lehtinen sanoo, että Etelä-Kymenlaakson kunnat ovat selvitelleet yhteisen maakunnallisen tukipalveluyhtiön perustamista. Kouvolaa on pyydetty mukaan selvitystyöhön.

— Ensisijainen vaihtoehto on yksi maakunnallinen tukipalveluyhtiö, jossa tuleva maakunta ja kunnat ovat omistajina. Ymmärrän kuitenkin sen, että Kouvolalla on muitakin intressejä. Asia onnistuisi varmaankin myös kahdella yhtiöllä, eli oma yhtiönsä pohjoisessa ja oma etelässä.

Lehtinen sanoo, että jos Kouvola päätyy tuottamaan tukipalvelut kaupungin omana toimintana, ei se ole maakunnallisten silmälasien läpi hyvä asia.

Kaupunki tuottaa joko itse tai yhtiöittää palvelut

Kymenlaaksossa on toiminut kiinteistö- ja toimitilatyöryhmä, joka on selvittänyt maakunnalle siirtyvien toimintojen tilojen omistukseen, vuokraukseen ja tuottamiseen liittyviä asioita.

Alatyöryhmäksi perustettiin tukipalvelutyöryhmä, joka on selvittänyt tukipalvelujen nykytilaa maakunnassa ja tukipalvelujen järjestämisvaihtoehtoja uudistusten jälkeen.

Työryhmällä oli tarkastelussa neljä eri vaihtoehtoa, joista kaupunki katsoi varteenotettaviksi kaksi.

Ensimmäisen mukaan kaupunki tuottaa tukipalvelut itse, mutta sote-kuntayhtymälle siirtyvät palvelut yhtymä voi kilpailuttaa haluamallaan tavalla tai tuottaa ne itse.

On vielä selvittämättä, miten muutos vaikuttaisi kustannuksiin, eli esimerkiksi aterian hintaan.

Toinen vaihtoehto on tukipalvelujen yhtiöittäminen, jolloin 5 prosenttia liikevaihdosta voitaisiin tuottaa ulkopuolisille.

Kotkassa ruokapalvelut on jo yhtiöitetty

Lain valmistelussa on ollut esityksenä, että maakunnan — tai alkuvaiheessa sote-kuntayhtymän — palvelukseen siirtyvät ne henkilöt, jotka tekevät yli 50 prosenttia työstään sote-palveluille.

Kotkassa ruokapalvelut on yhtiöitetty jo Kymijoen Ravintolapalvelut oy:lle, jonka omistajia ovat Kotkan lisäksi Carea, Hamina ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami. Kotka selvittää paraikaa maakunnallisen tai eteläkymenlaaksolaisen yhtiön perustamista.

Asian selvittelyssä on olennaista se, että Kouvola omistaa Carean tytäryhtiöinä toimivia tukipalveluyhtiöitä. Tällainen on esimerkiksi kiinteistöyhtiö Kastek oy.

— Tästä näkökulmasta asiaa tutkien Kouvolan kaupungin pitäisi olla maakunnallisen yhtiönkin suurin omistaja ja päätösvalta samassa suhteessa Kouvolan kaupungilla, kaupunginhallituksen esityslistalla todetaan.

Kouvolan tukipalveluja

Kouvolan kiinteistöpalvelut tuottaa puhtaus-, ruoka- ja kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluja, liikuntapaikkojen ja -alueiden hoitoa, uimahallipalveluja sekä uimaopetusta. Vakituisia työntekijöitä on 480.

Ruokapalvelut tuottaa 4,8 miljoonaa ateriaa vuodessa. Työntekijöitä 159. Henkilöstöä soteen siirtyisi 50 prosentin säännön mukaan 47. Liikevaihto 11,3 miljoonaa, josta soten osuus 4,3 miljoonaa.

Puhtauspalveluissa on 181 työntekijää, joista 50 prosentin säännöllä 43 tekee töitä sote-kiinteistöissä. Kokonaiskustannus on 8,6 miljoonaa euroa vuodessa, josta 2,2 miljoonaa sote-kuntayhtymän kiinteistöissä.

Kiinteistönhoitopalveluissa on 66 työntekijää, joista 12 hoitaa sote-kiinteistöjä. Sote-kiinteistöjen hoitokustannus on 630 000 euroa.

Liikuntapaikka-, uimahalli- ja uimaopetuspalveluissa on 70 työntekijää.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet