Perinnejahti yhdistää seurat ja hirviluvat Valkealassa — Jahdin tuotto menee veteraanien hyväksi

Yhteislupa joustaa, helpottaa paperitöitä ja edistää metsästysseurojen yhteishenkeä.

Moises Garibay

Jahtimiehet saaliin äärellä. Kuvassa vasemmalta lukien Tuure Heikkonen, Kai Korpi, Pekka Häkämies, Jukka Junnola ja Aarno Myllymäki.
Jahtimiehet saaliin äärellä. Kuvassa vasemmalta lukien Tuure Heikkonen, Kai Korpi, Pekka Häkämies, Jukka Junnola ja Aarno Myllymäki.

Hirvenmetsästyksessä käytettäviä yhteislupia on Valkealan—Kouvolan riistanhoitoyhdistyksessä käytössä kolme. Yhteilupien ansiosta muun muassa hirvikannan verotusta on helpompi toteuttaa.

— Lisäksi se helpottaa paperitöitä, on joustava ja yhdistää seuroja, sanoo Valkealan—Kouvolan riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kai Korpi.

Tietysti selvempää olisi, että hakijoita olisi yksi nykyisen kolmen sijaan.

Yli 70 metsästäjää mukana

Valkealan—Kouvolan riistanhoitoyhdistyksen metsästysseuroissa aika oli kypsä yhteisluvalle yli kolme vuosikymmentä sitten. Yhteisluvassa yksi tai muutama taho hakee hirviluvat ja jakaa ne kaikkien seurojen kesken.

Kun seurat olivat hyväksyneet yhteisluvan ja tulleet sinuiksi sen kanssa, yhteistyö seurojen välillä tiivistyi. Silloinen rhy:n toiminnanjohtaja Viljo Sihvola päätti kutsua seurat yhteisjahtiin.

Jahtia varten yhteisluvasta säästettiin yksi aikuisen hirven lupa. Sen ruho huutokaupattiin ja tuotto lahjoitettiin Valkealan alueen sotaveteraaneille.

Villen jahti järjestetään yhä vuosittain Valkealassa. Metsästysseura Peuhun isännöimään jahtiin osallistui vajaat 70 metsästäjää alueen seuroista ja kunniavieraita.

Tänä vuonna jahti käytiin ensimmäistä kertaa ilman viime vuonna menehtynyttä Viljo Sihvolaa.

Häntä muisteli erätulilla Jukka Junnola, joka oli mukana jo ensimmäisessä Villen jahdissa. 

— Jahdissa on aina ollut paljon porukkaa. Se on suosittu ja pidetty tapahtuma.

Pienille seuroille mahdollisuus

Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenenä Jukka Junnola oli näköalapaikalla yhteislupaa puuhattaessa. Hirviluvat ovat herättäneet aina mielipiteitä, mutta yhteisluvasta seuroissa oltiin Junnolan mukaan yksimielisiä.

— Eihän se olisi muuten toteutunut. Se on hienosti toiminut näihin päiviin asti.

Alkuun tarkoitus oli, että yhteisluvalla olisi vain yksi hakija. Lopulta seurat päättivät muodostaa kaksi yhteisluvan aluetta, eteläisen ja pohjoisen.

Yhteislupa antoi mahdollisuuden hakea kaatolupia myös niille seuroille, joiden metsästysala jäi alle 1 000 hehtaarin.

Hirvilupien jakoperusteet ovat eläneet vuosikymmenten ja hirvikantojen mukaan. Nykyisin Valkealan—Kouvolan yhteislupia on kolme. Niissä on mukana 27 seuraa. Metsästysalueita on noin 90 000 hehtaaria.

Eteläisen alueen yhteisluvan alla on 19 seuraa. Pohjoisella alueella seuroja on kuusi. Mattilan Metsästyskerholla ja Selänpään Eräveikoilla on oma yhteislupa.

— Tietysti selvempää olisi, että hakijoita olisi yksi nykyisen kolmen sijaan, Kai Korpi sanoo.

Yhteisluvan hakija voi perustaa jahtikaudelle lupapankin. Sieltä lupia on mahdollista jakaa kauden mittaan seuroille. Yhteisluvan sisällä voi myös jakaa lupia seurojen kesken.

— Hakijasta ja yhteisen hirvikokouksen päätöksestä riippuu se, jätetäänkö pankkiin lupia, kertoo Korpi.

Hirvilupien lisäksi yhteisluvat voi hakea myös valkohäntäpeuroille.

Lihat huutokaupataan

Villen Jahdin hirvenlihojen huutokaupasta saatu tuotto vaihtelee 1 000 euron molemmin puolin. Tänäkin vuonna summa jaetaan riistan joulurauhan julistustilaisuudessa Valkealan veteraaneille.

Villen jahdin paloiteltu hirvi huutokaupataan Metsästysseura Peuhun majalla ensi keskiviikkona kello 19.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset