Katso kuvasarja: Kouvolassa oleileva lapinpöllö bongaa hangella vipeltävän hiiren jopa puolen kilometrin päästä, ja silloin jyrsijälle tulee noutaja

Heikko myyrätilanne vaikuttaa pöllöjen elämään. Ne saattavat jättää pesintänsä väliin, jos naaraat eivät ole riittävän hyväkuntoisia.

Lassi Kujala

Lapinpöllö tähystelee saalistaan mielellään avoimella paikalla. Tässä se laskeutuu aukolla olevan pienen kuusen latvukseen.
Lapinpöllö tähystelee saalistaan mielellään avoimella paikalla. Tässä se laskeutuu aukolla olevan pienen kuusen latvukseen.

Myyrätilanne on edelleen kehno monin paikoin Kouvolassa. Tästä syystä pöllöt voivat jättää jopa koko pesintänsä väliin, jos naaraat eivät ole riittävän hyväkuntoisia aloittaakseen muninnan.

Vaeltelevia pöllöjä on nähty vain harvakseltaan. Lapinpöllöt ovat puuttuneet kokonaan, kunnes helmikuun lopulla ja maaliskuun alussa saatiin havainto parista aivan Kouvolan länsiosissa olevasta yksilöstä.

Tämä viittaa siihen, että ravintotilanne paranee länteen päin siirryttäessä. Tosin helmikuun pitkät suojasäät ja niitä seuranneet napakat pakkaset ovat kovettaneet hanget läpipääsemättömiksi lähes kaikkialla.

Vaikka lapinpöllö on kookas ja voimakas, ei sekään pysty läpäisemään jäistä, jopa peuran kantavaa hankea.

Kouvolassa pesii lähes vuosittain muutama lapinpöllöpari. Määrät vaihtelevat ravintotilanteesta riippuen. Koska nykyisin myyräkannat ovat hyvin laikuttaisia, myös pesintöjen sijainnit vaihtelevat vuodesta toiseen.

Lassi Kujala

Saatuaan havainnon saaliista pöllö lentää kyseisen paikan yläpuolelle ja lekuttelee siinä hetken. Nyt tapahtuu tarkempi paikan määritys. Seuraava myyrän varomaton liike voi olla sen viimeinen.

Pöllön jalat on kuin tehty hankia varten

Vesimyyrä on kookkain eläin, jota lapinpöllö käyttää ravinnokseen. Lapinpöllön jalat ovat pitkät ja ulottuvat. Tästä on etua paksussa hangessa, jota tänä talvena on ollut etelässäkin.

Lisäksi lapinpöllön varpaat ovat melko lyhyet, joten koura on varsin pieni linnun kokoon verrattuna. Jalan ei tarvitse olla suuri, koska saaliitkin ovat pieniä, vain suupaloja kookkaalle pöllölle.

Pienet jalat murtavat kovankin hangen pinnan helpommin, mitä suuret koivet tekisivät. Niistä voi olla juuri se pieni ratkaiseva etu, joka pitää linnun hengissä kevääseen asti.

Lassi Kujala

Saatuaan tarkan paikan määritettyä pöllö syöksyy kohti saaliseläintä. Saalista ei tule läheskään jokaisella syöksyllä, sillä varsin usein myyrä tai hiiri ehtii livahtaa pakoon.

Pöllö kyttää saalista, jonka on ollut pakko tulla hangen päälle

Lapinpöllön ainoaksi keinoksi löytää hiiriä ja myyriä on jäänyt siirtyminen hakkuuaukoille, joissa puiden tyviosissa on jo sulia alueita ja lämpimillä rinteillä jo pieniä pälviäkin.

Pellot ovat kovien ja yhtenäisten hankien peitossa. Siellä saaliiksi jäävät vain ne siimahännät, jotka ovat uskaltautuneet lumen päälle.

Lapinpöllö näkee tumman hangella vipeltävän pisteen jopa puolen kilometrin päästä. Joskus myyrän on vain pakko vaihtaa paikkaa ja ottaa riskejä. Siihen lapinpöllön talvinen elämä samalla perustuu.

Hakkuuaukiolla elantoaan hankkiva lapinpöllö istuu usein kuusen latvassa tai aukolle jätetyn säästöpuun — useimmiten suuren männyn — oksalla aivan rungon vieressä.

Joskus se istuu korkean kannon nokassa tai aukolla olevan suuren kiven päällä. Pääasia on, että se näkee ympärillä olevat pienet lumettomat laikut ja kuulee hiirien rapinan.

Lassi Kujala

Lentävä hiirenloukku on toiminut, ja metsähiiri heiluu lapinpöllön nokassa.

Lassi Kujala

Monesti lapinpöllö syö saaliinsa heti paikan päällä ollessaan vielä maassa. Tässä metsähiiri menee alas yhdellä hotkaisulla. Vain vesimyyrä on sen verran suuri otus, että sitä pöllö joutuu hieman paloittelemaan.

Elimäellä peltopyitä ja kevään ensimmäiset kiurut

Elimäellä on havaittu kuuden peltopyyn pikkuparvi. Nämä pienet kanalinnut ovat viettäneet talveaan pienellä peltoalalla, jonne on jäänyt sopivaa ravintoa tavallista enemmän.

Pensaikot ja muut ojavarsien suojapaikat ovat kadonneet, joten peltopyyt ovat varsin turvattomia. Nämäkin linnut ovat ratkaisseet asian lentämällä suojaan ja yöksi läheisen talon pihassa olevien kuusten alaoksien alle.

Kiurut ovat aina ensimmäisten keväisten muuttolintujen joukossa. Reilu viikko sitten Elimäen Ratulassa havaittiin kuuden kiurun muuttoparvi lumisella pellolla.

Lassi Kujala

Yksittäisiä kiuruja on havaittu Kymenlaakossa muutama kappale, mutta viikko sitten sunnuntaina Elimäen Ratulassa nähtiin jo kuuden muuttavan kiurun pikkuparvi.

Lassi Kujala

Elimäellä on viettänyt talveaan kuuden peltopyyn parvi. Laji on lähes kadonnut Kymenlaaksosta eikä havaintoja tehdä enää kovinkaan paljon.

Uusimmat uutiset