Yksi torjuntakerta ei riitä ovelalle rotalle, mutta torjunta maksaa – Kasvanut rottaongelma on havaittu Kouvolan alueen tuholaistorjuntayrityksissä

Yhdestä rottapariskunnasta voi syntyä kesässä 60 uutta rottaa. Lauhat talvet voivat moninkertaistaa määrän.

Katja Juurikko

Tuholaistorjuntayritys Täystuhon  torjuntateknikko Ari Niemen kädessä on syöttiasema, jonka sisällä on syöttinä rotanmyrkkyä.  sama laatikko muuntautuu loukkua käytettäessa loukkuasemaksi, jota saa myydä normaalisti. Ladon seinässä on rotan jyrsimä reikä. Ammattilainen tunnistaa hampaan jäljistä, onko kyseessä rotta vai metsähiiri.
Tuholaistorjuntayritys Täystuhon torjuntateknikko Ari Niemen kädessä on syöttiasema, jonka sisällä on syöttinä rotanmyrkkyä. sama laatikko muuntautuu loukkua käytettäessa loukkuasemaksi, jota saa myydä normaalisti. Ladon seinässä on rotan jyrsimä reikä. Ammattilainen tunnistaa hampaan jäljistä, onko kyseessä rotta vai metsähiiri.

Kouvolan kasvanut rottaongelma on havaittu myös tuholaistorjuntaa tekevissä yrityksissä.

Jaalalainen yrittäjä Mika Hiekkaranta Kymen Ötökkä oy:stä kertoo, että tyypillisesti yhteydenotot rotista hiljenevät kevättalvella. Syksy on vilkkainta aikaa.

– Nyt keväällä on ollut poikkeuksellisen paljon torjunta-asioita.

Hiekkaranta tekee tuholaistorjuntoja osa-aikaisesti Pohjois-Kymenlaakson alueella.

Hänen mukaansa tyypillinen asiakas on jo yrittänyt itse loukuttaa rottia ennen ammattilaisen kutsumista paikalle.

– Niitä on saatettu saada kiinnikin jokunen, mutta ongelma ei ole loppunut.

Hiekkaranta kertoo, että rotta muuttuu varovaiseksi, kun sen ympäristö muuttuu. Sillä voi mennä viikkojakin tottuessa lähistölle ilmestyneeseen loukkuun ennen kuin se uskaltaa lähemmäs.

– Myrkkyä en käytä, ennen kuin ongelma on varmistettu. Käytän itse hankalissa paikoissa, kuten vinteillä välillä riistakameraa ongelman todentamiseen.

Yksi torjuntakerta ei riitä

Vuonna 2018 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen kuluttajille ei ole saanut myydä rotanmyrkkyä. Kouvolan kaupungin terveystarkastaja Mari Järvinen arveli viime viikkoisessa haastattelussa, että torjunnan kallis hinta on yksi syy ongelman kasvuun.

Rottien torjunta maksaa noin 500–1000 euroa. Hintaan kuuluu tuholaistorjujan matkakulut, työtunnit ja tarvikkeet.

Iittiläisen Täystuho oy:n yrittäjä Manu Backman kertoo, että rottien torjunnassa paikan päällä käydään ainakin kolme kertaa.

– Kokemus on opettanut, että vähemmän ei yleensä riitä.

Kymen Ötökän Hiekkaranta on samalla linjalla. Hän kertoo, että koko kanta kuolee yleensä noin 35 vuorokauden kuluessa torjuntatoimien aloittamisesta.

Ensin Hiekkaranta vie paikalle loukut, muutaman päivän päästä tarkistaa ne. Sitten myrkkysyöttien asettamisen jälkeen tilannetta seurataan viikoittain.

– Lopputulos riippuu siitä, kuinka epäluuloisia rotat ovat ja miten hyvin ne saadaan syömään myrkkyä.

Taistelua tuulimyllyjä vastaan

Rottaongelma on Backmanin mukaan monesti lähtöisin avotunkiosta tai lintujen ruokintapaikasta. Ongelmalliseksi torjunta muuttuu, jos rotat ovat levinneet useiden kiinteistöjen alueelle, mutta vain osa niiden omistajista haluaa torjuntayrityksen paikalle.

– Se on taistelua tuulimyllyjä vastaan. Rotat palaavat pian takaisin.

Backman toivoo, ettei kukaan häpeäisi kiinteistönsä tuholaisongelmaa niin paljoa, että jättäisi ilmoituksen ongelmasta tekemättä. Ongelmat vain kasvavat ajan kuluessa.

Katja Juurikko

Syöttiasema, jonka sisällä on syöttinä rotanmyrkkyä.
Syöttiasema, jonka sisällä on syöttinä rotanmyrkkyä.

Rotat lisääntyvät nopeasti.

Yksi rottanaaras voi poikia Suomessa seitsemänkin kertaa vuodessa ja poikueessa voi olla 3–9 rottaa. Yhdestä rottapariskunnasta voi siis tulla vuodessa yli 60 uutta rottaa.

Lauhat talvet moninkertaistavat rottien määrän. Sellaisissa maissa, joissa rotilla riittää lämpöä ja ravintoa ympäri vuoden yhdestä pariskunnasta voi si'itä 800–1000 rottaa vuodessa.

Backman kertoo, että mennyt lauha talvi on yksi merkittävä syy rottien määrän lisääntymiseen Suomessa.

Lakimuutos vaikutti rotanmyrkyn myyntiin

Jyrsijämyrkkyjä koskeva lakimuutos ei ole merkittävästi vaikuttanut Täystuho oy:n myyntiin. Backman kertoo, että tuholaistorjuntatyötä on enemmän, mutta rotanmyrkyn myynti verkkokaupassa on vähentynyt samassa suhteessa.

Rotanmyrkkyä saavat käyttää enää tuholaistorjujat ja kasvinsuojelututkinnon suorittaneet maatilalliset.

Täystuho on kasvanut tasaisesti. Se työllistää nyt kuusi henkilöä ja seitsemäs työntekijä on aloittamassa pian. Työmaata riittää Etelä-Suomen alueella Tampereen, Jyväskylän ja välillä Kuopionkin korkeudelle saakka.

– Olemme nyt keskisuuri alan yritys. Alalla on pari isoa, jotka työllistävät yli 30 henkilöä, sitten on muutama noin viiden henkilön yritys ja loput pienempiä, Backman kertoo.

Miksi kuluttajat eivät saa enää torjua rottia jyrsijämyrkyillä?

Antikoagulantteja sisältävät jyrsijämyrkyt ovat vaarallisia kemikaaleja, jotka on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi.

Useimmat niistä ovat pysyviä, kertyviä ja myrkyllisiä yhdisteitä.

Rottia torjutaan yleensä rakennusten ulkopuolella, myrkystä voi tällöin aiheutua vaaraa muille eläimille.

Rottien torjunta vaatii 20 kertaa suuremmat annokset verrattuna hiirien torjuntaan.

Rottien onnistunut torjunta edellyttää niiden torjuntaa koko populaatiossa yhtä aikaa. Tehoton torjunta lisää muiden eläinten altistumista ja myrkyn sietokyvyn kehittymistä rotissa.

Lähde: Tukes