Kouvola suunnittelee hakevansa hallituksen aloittamaan työllisyyden kuntakokeiluun — Tavoitteena on työllistää osatyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä ja maahanmuuttajia: Kaakkois-Suomen TE-keskus suhtautuu hakuun kielteisesti

Hallituksen jatkamat työllisyyden kuntakokeilut alkavat ensi keväänä. Kouvolan kaupunki aikoo hakea kokeiluun Miniduuni-hankkeella. TE-keskuksen mukaan kaakossa on jo toimintamalli vaikeimmin työllistyville.

Katja Juurikko

Työllisyyden kuntakokeiluissa TE-toimiston työntekijät tekevät yhteistyötä kuntien työntekijöiden kanssa.
Työllisyyden kuntakokeiluissa TE-toimiston työntekijät tekevät yhteistyötä kuntien työntekijöiden kanssa.

Kouvola suunnittelee hakevansa hallituksen aloittamaan työllisyyden kuntakokeiluun.

Työllisyyspäällikkö Kristiina Salon mukaan kaupunki suunnittelee hakevansa ensi keväänä alkavaan kokeiluun Miniduuni-työnimeä kantavalla hankkeella. Se on suunnattu oppisopimuskoulutukseen, osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille.

— Ajatuksena on tarjota kyseisille kohderyhmille osa-aikatyötä ja mahdollisuus joidenkin tutkintojen osien suorittamiseen, Salo sanoo.

Kohderyhmät muotoutuivat osittain kuntakokeilun ehdoista. Lisäksi Salon mukaan näille ryhmille työttömyyden pitkittymisen uhka on suurin ja paluu työelämään vaikeinta.

Kaupungilla on hankkeessa useita yhteistyökumppaneita, muun muassa työllistämis-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja järjestävä Parik-säätiö.

Kaikkein isoin juttu kokeilussa on se, että eri alan toimijat tekevät asioita yhdessä. — Jari Lindström

Työttömiä töihin, ja Kela-sakot pienemmiksi

Rinteen hallitus jatkaa työllisyyden kuntakokeiluja osana hallituksen työllisyyspakettia. Keväällä 2020 alkavat kokeilut päättyvät vuoden 2022 lopussa. Hakuaikaa on marraskuun puoliväliin asti. Päätökset mukaan hyväksyttävistä kunnista tekee työ- ja elinkeinoministeriö.

Salon mukaan kaupunki pyrkii kuntakokeilulla parantamaan työllisyyttä ja samalla vähentämään niin sanottuja Kela-sakkoja.

Vuonna 2018 Kouvola maksoi valtiolle Kela-sakkoja reilut 7,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 ensimmäisen puolikkaan aikana maksuja oli kertynyt jo yli 3,5 miljoonaa euroa.

— Kouvolan taloustilanne on erittäin tiukka, ja summa on merkittävä kaupungin taloudenkin näkökulmasta, kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoi Kouvolan Sanomien haastattelussa viime elokuussa.

Kela-sakolla tarkoitetaan sitä, että kunnat joutuvat maksamaan valtiolle puolet työttömän työmarkkinatuesta, kun tämä on saanut tukea 300 päivää. Kun tukea on maksettu henkilölle vähintään 1 000 päivää, kunnan rahoitusosuus nousee 70 prosenttiin.

Tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan Kouvolassa oli työttömiä elokuun lopussa 3 873. Työttömiä työnhakijoita oli 10,3 prosenttia työvoimasta. Pitkäaikaistyöttömiä oli 1 105, eli noin 13 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Jussi Lopperi

Jari Lindström (sin.) kannusti Kouvolaa hakemaan hallituksen jatkamaan kuntakokeiluun. Hänen mielestään on tärkeää saada eri toimijat ratkomaan työllisyyskysymyksiä yhdessä.
Jari Lindström (sin.) kannusti Kouvolaa hakemaan hallituksen jatkamaan kuntakokeiluun. Hänen mielestään on tärkeää saada eri toimijat ratkomaan työllisyyskysymyksiä yhdessä.

Eri toimijat samaan pottiin tekemään yhteistyötä

Kuntakokeiluun mukaan pääseminen ei toisi kaupungille suoranaisesti rahaa, Salo sanoo. Hänen mukaansa tuki on sitä, että ”päänahkoja siirretään paikasta toiseen”. Tällä hän tarkoittaa TE-toimiston työntekijöiden tuloa mukaan kaupungin hankkeeseen.

— Kyse on siitä, että yhteiseen pottiin samaa työtä tekemään laitetaan kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden sekä TE-toimiston työntekijöitä.

Salo uskoo, että erityisryhmien työllistymistä voidaan parantaa nimenomaan yhteistyötä tekemällä. Samoin asian näkee entinen oikeus- ja työministeri Jari Lindström (sin.), joka kannusti kaupunkia hakemaan kuntakokeiluun.

— Kaikkein isoin juttu kokeilussa on se, että eri alan toimijat tekevät asioita yhdessä, kun nyt ne toimivat erillään toisistaan, hän sanoo.

Lindström viittaa Pirkanmaan onnistuneeseen kokeiluun, jossa TE-toimiston työntekijät siirtyivät fyysisesti samoihin tiloihin kunnan työntekijöiden kanssa. Se helpotti tiedonkulkua toimijoiden välillä. Tulevaan kokeiluun valitut kunnat saavat myös käyttöönsä TE-toimiston tärkeän tietojärjestelmän, mikä on Lindströmin mukaan suuri etu.

Kaakossa on jo samantyyppinen malli

Kaupungin edustajat neuvottelivat tiistaina kuntakokeiluun hakemisesta Kaakkois-Suomen TE-toimiston kanssa. TE-toimiston johtaja Jari Saarinen ei näe välttämättömänä sitä, että tältä alueelta hakeuduttaisiin kokeiluun.

Meillä on jo olemassa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa toimintamalli, jolla hoidetaan vaikeimmin työllistyvien joukkoa, kuten kuntakokeilussakin, hän sanoo.

Saarisen mukaan tähän liittyen alueen kuntien ja Kelan kanssa on tehty maakunnalliset sopimukset, ja Etelä-Karjalassa on jo mallia tukeva konkreettinen työllisyysohjelma.

— Työllisyysohjelman valmistelu aloitetaan loppuvuoden aikana myös Kymenlaaksossa.

Kristiina Salo sanoo olevansa hieman yllättynyt TE-toimiston kannasta. Hänen mukaansa kaupunki jatkaa kuitenkin kuntakokeiluun haun suunnittelua. Lopullisen päätöksen asiassa tekee kaupunginhallitus. Salo ei osaa arvioida, kuinka paljon TE-toimiston kielteinen kanta vaikuttaa Kouvolan mahdollisuuksiin tulla valituksi.

Saarinen sanoo, että jos kaupunki hakee ja hyväksytään kokeiluun, TE-toimisto on mukana.

— TE-toimiston henkilöstö siirtyy silloin kaupungin työnjohdon alaisuuteen kokeilun ajaksi.

Jos Kouvola ei pääse mukaan kokeiluun, hankkeelle yritetään hakea toista rahoitusta, esimerkiksi ensi vuonna hakuun tulevaa Euroopan sosiaalirahaston hankerahaa.

Salon mukaan hankkeelle on lupailtu hiukan rahoitusta kaupungin ensi vuoden budjettiin.

— Mikä osa siitä käytännössä toteutuu näissä budjettioloissa, sitä en osaa sanoa.

Ensin Parikille osa-aikatöihin

Miniduuni-hankkeessa ajatuksena on räätälöidä työttömille yksilöllisiä keinoja palata työelämään.

Palveluun tuleva työtön ohjataan ensin osa-aikatyöhön Parik-säätiölle kuukaudeksi. Ajanjaksoa voidaan myöhemmin jatkaa. Ensimmäisen kuukauden aikana selvitetään henkilön työkyky ja työtaidot.

— Sen jälkeen kartoitetaan, millaisia opintoja hänen olisi mahdollista suorittaa ja millaiseen yritykseen tai yhdistykseen hän voisi sijoittua. Jos työtaitoja on mukavasti, seuraava askel voi olla oppisopimuspaikka jossakin yrityksessä, työllisyyspäällikkö Kristiina Salo kertoo.

Tutkinnon osia henkilö voisi suorittaa työn ohella joko Kouvolan seudun ammattiopistossa Ksaossa tai jossakin muussa oppilaitoksessa.

Ensimmäisenä vuonna hankkeeseen on tarkoitus ottaa mukaan 70 henkilöä, jotka ovat palvelussa vähintään kuukauden.

— Jos polku saadaan toimimaan ja henkilöitä sijoitettua yrityksiin, henkilömäärää kasvatetaan.

Jari Lindström tarjosi alkukesästä apuaan Kouvolan viranhaltijoille kaupungin työllisyysasteen nostamiseksi. Kaupunki alkoi kehitellä Lindströmin ideasta mallia, jolla oppisopimuskoulutusta voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä.

Salon mukaan oppisopimuskoulutusasia päätettiin sisällyttää sopivasti avautuneeseen kuntakokeiluhakuun.

— Alun perin haaveena oli, että Kouvolan mallia olisi päästy pilotoimaan syksyn aikana joissakin yrityksissä. Kaupungin säästöt iskivät kuitenkin sellaisella tavalla, ettei sitä pystytty toteuttamaan.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset