40 prosenttia Kouvolan suuronnettomuusharjoitukseen osallistuneista antoi arvosanaksi täyden kympin — Suurin huolenaihe on tiedonkulku todellisen vaaratilanteen sattuessa

Paloinsinööri Juhani Carlsonin mielestä olisi tärkeää saada vaaratiedottaminen älylaitteisiin niin, ettei käyttäjän tarvitse ladata sovellusta tai muuttaa asetuksia.

Katja Juurikko

Kouvolan ratapihalla harjoiteltiin kemikaalivuodon tyrehdyttämistä maaliskuun alussa.
Kouvolan ratapihalla harjoiteltiin kemikaalivuodon tyrehdyttämistä maaliskuun alussa.

Vähintään yli puolet kouvolalaisista selviytyisi suuronnettomuudesta. Näin arvioi koulutuspäällikkö Ira Pasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä Spekistä.

Hän perustaa arvionsa kyselyyn, joka tehtiin Kouvolassa 6. maaliskuuta järjestetyn suuronnettomuusharjoituksen jälkeen. Kouvolalaiset harjoittelivat kaasuvaaratilanteessa suojautumista.

Harjoituksen jälkeen netissä pääsi vastaamaan kyselyyn, jossa kerättiin vastauksia harjoitukseen osallistuneilta.

— Suuronnettomuusharjoitus sujui erinomaisesti, Pasi sanoo.

Harjoituksen onnistumisesta kertoo Pasin mielestä se, että 40 prosenttia työpaikkojen kyselyyn vastanneista antoi harjoitukselle yleisarvosanaksi kymmenen, kun arvostelu asteikko oli 0—10.

79 prosenttia kyselyyn vastanneista oli valmistautunut hyvin harjoitukseen ja tutustunut johonkin ohjeistukseen kuinka vaaratilanteessa tulee toimia.

Vain kahdeksan prosenttia vastaajista ei ollut saanut suljettua ilmanvaihtoa.

Vaaratiedottamisessa on useita puutteita

Kymenlaakson pelastuslaitoksen paloinsinöörin Juha Carlsonin mukaan he saivat paljon palautetta tiedonkulusta harjoituksen jälkeen. Myös kyselyyn vastanneiden suurin huolenaihe oli tiedonkulku todellisen vaaratilanteen sattuessa.

— Vaaratiedottaminen on tällä hetkellä hankalaa. Saimme eniten palautetta siitä, että väestöhälyttimet eivät kuulu sisätiloihin.

Carlsonin mukaan väestöhälyttimet on suunniteltu varoittamaan ulkona olevia siirtymään sisätiloihin. Hänen mielestään vaaratiedottamisen pitää olla monikanavaista. Harjoituksessa testattiin 112-sovellusta, mutta siinä on puutteita. Vaaratiedote ei mennyt kaikilla perille.

— Sovellus pitää ensin ladata. Se pitää päivittää. Huomasimme myös, että suurimmassa osassa puhelimia asetukset estävät vaaratiedotteen tulemisen puhelimeen.

Carlsonin mielestä olisi tärkeää saada vaaratiedottaminen älylaitteisiin niin, ettei käyttäjän tarvitse ladata sovellusta tai muuttaa asetuksia.

— Maailmalla tällaisia systeemejä on jo käytössä. Matkapuhelimella tavoittaa parhaiten suurimman osan suomalaisista.

Pasin mukaan Spekin tekemien kyselyiden mukaan kansalaiset saavat tämän hetkisillä viestintäkeinoilla tiedon vaaratilanteista parhaiten sosiaalisen median tai toisen ihmisen kautta.

— On erittäin tärkeää, että jokainen varoittaa muita henkilöitä, jotka ovat vaarassa, välittömästi. Varoittaminen hoituu, vaikkapa pikaisella puhelinsoitolla.

Katja Juurikko

Kouvolan suuronnettomuusharjoitus onnistui hyvin.
Kouvolan suuronnettomuusharjoitus onnistui hyvin.

Vastaajat toivovat säännöllistä harjoittelua

Pasin mukaan kyselyyn tuli palautetta myös huolissaan olevilta asukkailta, sillä he eivät olleet tienneet harjoituksesta tai he eivät päässeet osallistumaan siihen.

Monet vastaajat kommentoivat sitä, että vaaratilanteiden varalta harjoittelu on tarpeen. Harjoituksessa tuli tutustuttua sisälle suojautumisen ohjeisiin ja testattua esimerkiksi ilmanvaihdon pysäyttäminen käytännössä. Säännöllistä harjoittelua suuronnettomuuksien varalta toivotaan jatkossakin.

Pasi muistuttaa, että ilmanvaihdon pysäytystä voi edelleen harjoitella milloin vain omatoimisesti. Ohjeet löytyvät Kymenlaakson pelastuslaitoksen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kotisivuilta.

Kouvolan suuronnettomuusharjoituksesta aiotaan tehdä toimintamalli, jota voidaan kopioida myös muihin kaupunkeihin.

Yhteistyössä eri viranomaisten kanssa järjestettävä suuronnettomuusharjoitus on lakisääteinen, ja se on järjestettävä kolmen vuoden välein. Kansalaisten mukaan ottaminen on vapaaehtoista.

Kyselyyn pääsi vastaamaan 6.—13. maaliskuuta, ja siihen vastasi yhteensä 274 henkilöä. Kysely oli kaksiosainen: ensimmäinen osio koski työpaikallaan harjoitukseen osallistuneita ja toinen osio kotona harjoitelleita.

Luetuimmat

Kommentoidut