Kouvolassa vieraillut ministeri Ville Skinnari on tyytyväinen suomalaisten yritysten selviytymiskykyyn keväällä – "Pitää olla tyytyväinen siihen, että pää on pysynyt pinnalla"

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri on tyytyväinen Euroopan unionin elvytyspakettiin. Hän korostaa, että Eurooppa on vahvempi yhdessä kuin erikseen.

Moises Garibay

Lauantaina Ville Skinnari tapasi kouvolalaisia kävelykatu Manskilla yhdessä kansanedustaja Paula Werningin (oikealla) kanssa.
Lauantaina Ville Skinnari tapasi kouvolalaisia kävelykatu Manskilla yhdessä kansanedustaja Paula Werningin (oikealla) kanssa.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) seuraa jännityksellä kansainvälistä pandemiatilannetta talouden ja terveyden näkökulmasta.

– Tämä kriisi ei ole terveyden kannalta ohi ennen kuin se on koko maailmasta ohi, hän sanoo.

Ministerin mukaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on elintärkeää, että vientiteollisuus pystyy toimittamaan tuotteita ja palveluita sujuvasti jatkossakin. Tällä tavalla varmistetaan hänen mukaansa myös työllisyys ja sitä kautta verotulot.

Skinnari kertoo, että Suomen viennistä noin 60 prosenttia suuntautuu Euroopan sisämarkkinoille.

– Brexit omalta osaltaan lisää, ei pelkästään Britannian, vaan myös kansainvälisen ja eurooppalaisen kaupan häiriöitä. Se osoittaa, miten tärkeä eurooppalainen sisämarkkina on.

Skinnari vieraili lauantaina Kouvolassa tapaamassa kaupunkilaisia ja kertomassa valtioneuvoston kuulumisia.

Etätyö on mahdollisuus Suomelle

Skinnarin mukaan tavaraliikenne ulkomaankaupassa on toiminut pääosin moitteettomasti tänä vuonna.

– On ollut erittäin tärkeää, että olemme tehneet tiivistä yhteistyötä niin Venäjän viranomaisten kuin muiden meidän ulkorajoillamme toimivien kanssa.

Hänen mukaansa Suomessa on pidetty huolta siitä, että kansainvälisten tavaraketjujen logistiikka on toimii mahdollisimman hyvin niin maalla, merellä kuin ilmassa.

– Totta kai yritykset itse ja niiden työntekijät ovat myös kantaneet vastuuta.

Yrityksissä käyttöönotetun etätyön Skinnari näkee mahdollisuutena.

– Suomen joka kolkasta voi tehdä asioita, mitä ennen kriisiä ajateltiin, että pitäisi mennä toimistoon tekemään. Tämä tulee antamaan meille paljon mahdollisuuksia ajatellen alueiden kehittämistä.

Ministeri on nähnyt työssään sen, että luotettava ja turvallinen Suomi kiinnostaa myös maailmalla.

– Tämä on Suomelle suuri tilaisuus, kun jälleen rakennamme maatamme kriisistä ulos.

Yhtenäinen Eurooppa on kansainvälisesti vahva

Skinnari on tyytyväinen kuluneeseen kevääseen, vaikka se olikin vaikea.

– Kun katsotaan suomalaisten yritysten tuloskuntoa ja kulunutta kevättä, niin pitää olla tyytyväinen siihen, että pää on pysynyt pinnalla.

Hänen mukaansa maailmanlaajuinen elvytyspolitiikka on teollisuuden ja viennin kannalta tärkeää. Kun kysyntä elpyy, on Skinnarin mukaan mahdollisuuksia myös uusille avauksille. Hän pitää tärkeänä sitä, että Euroopan unionin elvytyspakettia koskevissa keskusteluissa päästiin sopimukseen.

– Se on selvä viesti maailmalle, Kiinalle ja Yhdysvalloille, että Eurooppa haluaa ja tulee ottamaan kansainvälistä johtajuutta.

Yhtenäinen Eurooppa tulee Skinnarin mukaan olemaan kansainvälisesti vahva myös tulevina vuosikymmeninä.

– Jos Eurooppa ei sitä olisi, niin suunta olisi erilainen eli huonompi.

Neuvottelutuloksesta hän on Suomen kannalta tyytyväinen. Tulos mahdollistaa ministerin mukaan paljon viennissä, mutta myös teollisuuden uusiutumisessa ja vihreiden teknologioiden sekä digitalisaation käyttöönotossa.

Kevään sijaan Skinnari suuntaa kuitenkin katseensa mieluummin syksyyn ja talveen.

– Kaiken kaikkiaan suomalaisten yritysten taseet kestävät myös kriisiä, ja se on hyvä asia. Olemme hallituksessa valmistautuneet myös siihen, että viennin rahoitusta ja sen resursointia pitää olla valmis lisäämään.

Skinnarin mukaan viennin rahoituksessa on oltava hereillä ja yrityksiä tulee tukea sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tämä koskee suomalaisten veturiyhtiöiden mukaan myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Toimiva raideyhteys Kiinaan on huoltovarmuuden kannalta tärkeä

Kouvolan Kullasvaaran logistiikkakeskus on Skinnarille tuttu hanke. Hänen mukaansa Suomi on jäänyt pahasti jälkeen raideliikenteen välityskyvyssä, mikä näkyy kansainvälisessä liikenteessä.

– Jos katsotaan vaikkapa Suomen ja Venäjän välistä liikennettä, niin tosiasiassa meidän oman maamme rajojen sisällä on kestänyt liian kauan nopeuttaa toimintoja, liikkumista ja turvallisuutta. Hallitus on sitoutunut siihen, että raideliikenne kehittyy ja Suomi on jatkossa mahdollisimman kaksiraiteinen ja nelikaistainen.

Koronakriisi on hänen mukaansa opettanut sen, että Suomen sijainti Euroopan ja Aasian välissä on nyt ja tulevaisuudessa suunnaton kilpailuetu. Rata hyödyttää paitsi yrityksiä ja niiden vientiä, myös Suomea itseään.

– Myös huoltovarmuuden kannalta on ollut erittäin tärkeää, että meillä on ollut toimiva raideyhteys.

Skinnari on myös tyytyväinen siitä, että esimerkiksi Ruotsi ja Norja ovat tulleet mukaan poikittaisliikenteeseen.

– Tämä on hyvin tärkeä osa Suomen tulevaisuutta, ja totta kai Kymenlaaksolla, Kouvolalla ja Kaakkois-Suomella on varmasti tässä roolinsa.

Yhteistyö tehokkuuden takeena

Yritysvetoisuus on ministerin avainsana menestykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten tarpeita tulee kuunnella.

– Kun katsomme onnistumisiamme investoinneissa ja työllisyydessä koko Suomen alueella, niin kyllä ne onnistumiset ovat lähestulkoon aina lähteneet siitä, että kuunnellaan yrityksiä ja tehdään yhdessä.

Tärkeää on hänen mukaansa katsoa tulevaisuuteen. 12 vuotta neljän vuoden sijaan on sopivan pitkä aikaväli.

– Sitä kautta pääsemme yritysten kanssa aivan eri tavalla kehittämään Suomea ja tekemään ihan uudenlaista aluepolitiikkaa. Vanha aika ei koskaan palaa. Sen tämä kriisikin osoitti.

Yritysten tukemisen lisäksi Skinnari painottaa yhteistyötä yli perinteisten kunta- ja aluerajojen.

– Aito yhteistyö ei maksa mitään, vaan se mahdollistaa sen, että niin kansallisia kuin eurooppalaisia tukielementtejä voidaan käyttää entistä tehokkaammin. Se vaatii uudenlaista ajattelua, että nostetaan katse omista varpaista pidemmälle ja kauemmaksikin. Eli kyllä Kouvolan, Kymenlaakson kuin muidenkin suomalaisten maakuntien pitää ja tulee tehdä yhteistyötä myös yli kotimaan rajojen.