Vahva jänisruttoepäily Kotkassa: Tauti leviää yleensä helposti rannikolta Kouvolaan, SML:n toiminnanohjaaja Erkki Pentinniemi varoittelee – Marjastajilta toivotaan havaintoja kuolleista jäniksistä epidemian välttämiseksi

Maastosta löytyneet jäniksenruhot on syytä toimittaa tutkittavaksi, Pentinniemi sanoo.

Raimo Eerola

Jänisrutto on kohtalokas rusakoille ja metsäjäniksille.
Jänisrutto on kohtalokas rusakoille ja metsäjäniksille.

Kotkassa Ritalantien varrelta on löytynyt heinä- ja elokuun aikana kaksi kuollutta jänistä. Lisäksi alueella on tehty havaintoja huonokuntoisesta jäniksestä. Kuolleet jänikset haudattiin peltoon eikä niitä tutkittu.

– Varmuudella ei voi tietenkään sanoa, mihin ne kuolivat. Vahva epäily jänisrutosta on kuitenkin olemassa, Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi sanoo.

Jokainen maastossa kuolleena löytynyt jänis ei ole välttämättä kuollut ruttoon. Ruton leviämistä edistää kuitenkin se, että esimerkiksi rusakkokanta on tällä hetkellä Kouvolassa poikkeuksellisen vahva.

– Se on aina merkki, että rutto iskee jossain vaiheessa.

Tarttuu myös ihmiseen

Se on aina merkki, että rutto iskee jossain vaiheessa. — Erkki Pentinniemi

Luonnossa tavattu kuollut jänis on hyvä toimittaa Pentinniemen mukaan tutkittavaksi. Jänisrutto on herkästi ihmiseenkin tarttuva tauti, joten jänisten raatoja on käsiteltävä varoen.

Raatoihin ei pidä koskea paljain käsin. Kertakäyttökäsineet suojaavat tartunnalta. Eläin kääritään paperiin ja pahvilaatikkoon. Kädet on pakkaamisen jälkeen pestävä huolella. Laatikon voi lähettää maksutta Ruokavirastoon Matkahuollon kautta.

Ruokavirasto vastaanottaa tuoreita jänisnäytteitä tutkimuksiin jänisruton ja muiden tarttuvien tautien varalta.

Jukka Hernejärvi

Kuolleena löytynyt jänis on hyvä toimittaa tutkittavaksi.
Kuolleena löytynyt jänis on hyvä toimittaa tutkittavaksi.

Jänisruttoa eli tularemiaa tavattiin viimeksi Kouvolassa viime kesänä. Ruttoon kuolleita jäniksiä tavattiin etenkin Valkealassa. Toissasyksynä tauti levisi laajemmin etelärannikolta Pyhtäältä Kouvolaan. Myös muutama metsästäjä sairastui tuolloin tautiin.

Ruttoon kuolleita metsäjäniksiä ja rusakoita tavattiin paljon Kouvolassa Elimäellä ja myöhemmin esimerkiksi Voikkaan Mattilassa. Voikkaalta kuolleita jäniksiä toimitettiin alueelta puolenkymmentä tutkimuksiin.

Elimäellä tautia esiintyi toissavuonna poikkeuksellisesti vielä talvellakin, vaikka rutto leviää pääasiassa hyttysten välityksellä. Talvisia jänisruttotapauksia tulee esiin silloin tällöin, jos jänis oleilee samassa paikassa tautia kantavien myyrien kanssa. Tartunnan eläin saa hengitysilman kautta.

Jänisrutto eli tularemia

Jänisrutto on ensisijaisesti villieläinten bakteeri-infektio, joka voi tarttua ihmiseen hyttysten tai muiden pistävien eläinten, maaperän pölyn tai saastuneen veden tai ruoka-aineiden välityksellä.

Jänisruton oireet ovat kuume, ihon paukama sekä kyseisen ihoalueen lähimpien imusolmukkeiden turpoaminen ja joskus keuhkokuume.

Lievä tauti paranee useimmiten itsestään, mutta jos tauti tunnistetaan, se hoidetaan aina antibiooteilla.

Tautia levittävät hyttyset, paarmat, mäkärät ja puutiaiset. Tartunnan voi saada myös suoraan sairasta eläintä koskettelemalla ihorikkoumien kautta tai hengittämällä pölyä, jossa on jäännöksiä sairaasta eläimestä.

Saastunut vesi ja huonosti kypsennetty ruoka (jänis) ovat harvinaisempia tartuntateitä.

Lähde: Terveyskirjasto

Uusimmat uutiset