Kouvolalaiset lapset kilpailivat siitä, kuka väistää junaa viimeisenä — Tämä näkymä on piirtynyt kouvolalaisen veturinkuljettajan verkkokalvoille

Vastuulääkäri Markus Lyyran mukaan sähköiskusta saadut vammat riippuvat paljon siitä, mihin kohtaan kehoa sähkö iskee. Pahimmillaan sähköisku aiheuttaa kuoleman.

Lumikki Haaja

Ensihoitajan Timo Nyholmin mukaan kouluissa ja kotona pitäisi valistaa nuoria vaaroista, joita junien lähistöllä vaanii.
Ensihoitajan Timo Nyholmin mukaan kouluissa ja kotona pitäisi valistaa nuoria vaaroista, joita junien lähistöllä vaanii.

Kouvolalainen Timo Nyholm on nähnyt lukuisia vaaratilanteita junaradoilla ja ratapihoilla: junan alle jääneitä ja sähköiskun saaneita.

Nyholm on entinen veturinkuljettaja. Nykyisin hän työskentelee ensihoitajana ja opiskelee pelastusalan päällystötutkintoa pelastusopistossa Kuopiossa.

Nyholm muistaa vieläkin kuin eilisen, kun hän neljä vuotta sitten lähestyi tavarajunalla Tanttarin tasoylikäytävää. Puomit laskeutuivat alas junan ylittäessä tien.

Kolme—neljä kouluikäistä poikaa pelleili kiskoilla puomien ollessa kiinni. Ilmeisesti he kilpailivat siitä, kuka väistää junaa viimeisenä, Nyholm arvelee.

Veturinkuljettaja Nyholm teki hätäjarrutuksen, soitti junan vihellintä. Ja toivoi parasta.

Lapset ehtivät alta pois. Tämän vuoksi hänen ei tarvinut viedä jarrutusta loppuun asti. Hätäjarrutus saattaa vaurioittaa veturia.

— Juna olisi pysähtynyt 400—500 metrin päähän kyseisestä ylikäytävästä tällä nopeudella ja painolla. Entä jos joku pojista olisi kaatunut kiskoille, Nyholm kirjoitti Facebook seinälleen vuonna 2015.

Nyholm muistuttaa, että junaradalla kulkeminen on lailla kiellettyä. Hänen mukaansa kouluissa ja kotona pitäisi valistaa nuoria vaaroista, joita junien lähistöllä vaanii. Juna kulkee nopeimmillaan 220 kilometriä tunnissa eli noin 61 metriä sekunnissa. Matkustajajuna on liki äänetön. Isoimmat tavarajunat painavat yli 5 000 tonnia.

Jussi Lopperi

Kymsoten lääkäriyksikön vastuulääkärin Markus Lyyran mukaan usein unohtuu, että ihminen on suurimmaksi osaksi vettä ja vesi johtaa sähköä.
Kymsoten lääkäriyksikön vastuulääkärin Markus Lyyran mukaan usein unohtuu, että ihminen on suurimmaksi osaksi vettä ja vesi johtaa sähköä.

Junien ajojohtimissa kulkee koko ajan 25 000 voltin jännite, vaikka juna olisi paikallaan. Korkeajännitejohdosta saatu sähköisku on aiheuttaa usein muun muassa sisäelinvammoja ja vakavia palovammoja. Pahimmillaan sähköisku aiheuttaa kuoleman, Kymsoten lääkäriyksikön vastuulääkäri Markus Lyyra kertoo.

— Sähköiskusta saadut vammat riippuvat paljon siitä, mihin kohtaan kehoa sähkö iskee. Jos sähkö kulkee kädestä käteen, usein keuhkot vaurioituvat ja henkilö saa sydäninfarktin. Jos sähkö kulkee päästä varpaisiin, tuloksena on usein kouristeluja ja selkäydinvamma.

Korkeajännitejohdosta saatu sähköisku on niin kuuma, että vaatteet syttyvät palamaan. Jos ihminen on esimerkiksi junan katolla tai tikapuilla, hän paiskautuu maahan paineaallon takia. Paiskautuminen voi aiheuttaa erilaisia ruhjeita, murtumia tai jopa aivovamman.

— Sähköiskun jäljet saattavat olla uhrin iholla pieniä, vaikka sisäelimet olisivatkin vaurioituneet pahasti. Usein unohtuu, että ihminen on suurimmaksi osaksi vettä ja vesi johtaa sähköä.