Yhdistysten pelikenttä laajenee sote-palveluiden siirtyessä Kymsoteen — Kolmannen sektorin kanssa sorvataan sopimuksia ensi vuodelle

Kouvolalaiset sote-järjestöt toimivat jatkossa yhä useammin Kymsoten tukena. Muutos herättää toiveita, mutta myös epävarmuutta.

Katja Juurikko

MLL:n perhekahvilassa Korialla järjestettiin huhtikuussa 2014 edellisvuonna syntyneiden lasten tapaaminen. MLL Kymen piiri täydentää kaupungin palveluita lapsiperheiden tukemisessa.
MLL:n perhekahvilassa Korialla järjestettiin huhtikuussa 2014 edellisvuonna syntyneiden lasten tapaaminen. MLL Kymen piiri täydentää kaupungin palveluita lapsiperheiden tukemisessa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisvastuun siirtyminen kunnilta Kymsotelle on iso muutos järjestöille.

Parik-säätiön toimitusjohtaja Pasi Hedman sanoo, että myös kuntien ratkaisut ja käytännöt poikkeavat toisistaan tällä hetkellä valtavasti.

— Miten palvelut käynnistyvät ja millaisissa puitteissa Kymsotessa toimii, sen aika näyttää. Alku on ollut ainakin osittain kankeaa.

Hedman sanoo, että Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän tapa tuottaa palveluita on vasta hahmottumassa.

— Epävarmuutta on siitä, miten palvelut tuotetaan, mitä ostetaan, kuinka paljon ja millä tasolla palveluita tullaan jatkossa kilpailuttamaan.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Christa Carpelan sanoo, että sote-maakuntauudistusta varten tehty työ on suureksi avuksi järjestöille.

— Tarkoituksena oli varmistaa, ettei järjestöjen hyvinvointi- ja auttamistyöstä tule väliinputoajaa.

Näin torjuttiin uhka, jonka mukaan järjestöjen ei olisi nähty kuuluvan kunnan mutta ei myöskään maakunnan kumppanuuksien avustusten piiriin.

”Kouvola avustaa meitä taloudellisesti ja saamme käyttää kaupungin tiloja vastikkeetta”

Kouvola on MLL:n Kymen piirin pitkäaikaisin kuntakumppani.

— Kumppanuuden tarkoituksena on vahvistaa ja lisätä lapsiperheiden ennaltaehkäisevää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa Kouvolassa.

Valtaosa MLL:n rahoituksesta tulee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) kautta veikkausvaroista. Carpelanin mukaan kunta-avustuksella on valtava merkitys hankeavustusten omarahoitusosuutena.

— Kouvola avustaa meitä taloudellisesti ja saamme käyttää kaupungin tiloja vastikkeetta.

Kouvolan Vammaisjärjestöjen yhdistyksen, KVY:n toiminnanjohtaja Katja Valkeinen kertoo jäsenyhdistysten tunnelmista.

— Palaute kertoo epävarmuudesta joidenkin jäsenyhdistysten toimintojen rahoittamisessa. Lisäksi yksittäiset vapaaehtoiset ovat harmistuneet toimijoiden vaihtuessa.

KVY:n tukikohtana palvelee Kouvolan Porukkatalo. Neljä kokoustilaa, toimistotilat, inva-wc ja isohko keittiötila ovat 39 vammais-ja pitkäaikaissairausjärjestön ja sen 6 000 kouvolalaisen jäsenen käytössä.

— KVY:llä on käytössä koko ensimmäinen kerros. Tiloissa työskentelee STEA:n avustuksella toiminnanjohtaja ja tukityöllistettynä neljä henkilöä sekä kaksi avotyöntekijää,

Porukkatalon tilat omistaa Kouvola Innovation oy:n tytäryhtiö Kouvolan Yritystilat oy. KVY:llä on myös Kouvolan kaupungin kanssa kumppanuussopimus.

— Lisäksi haemme aktiivisesti muita tukia toiminnan kehittämiseen, monipuolistamiseen sekä vapaaehtoisten virkistystoimintaan.

”Pitäisi löytää malleja toteuttaa palveluita yhteistyössä”

Maakunnallisen järjestötyöryhmän puheenjohtajana toimiva Carpelan uskoo, että Kymsoten ja järjestöjen yhteinen tahto tähtää ruohonjuuritasolle.

— Järjestötyöllä on oma arvopohjansa ja toimintalogiikkansa. Järjestö ei tuota toimintaa ihmisille vaan toimii ihmisten kanssa, heidän tarpeisiinsa vastaten ja heidän voimavarojaan vahvistaen.

KVYllä on vireillä yhteistyö Kymsoten kanssa. Kyse on järjestö- ja vapaaehtoistoiminnasta sairaalassa. Valkeisen mukaan Kymsote on osoittanut kevään 2019 neuvotteluista lähtien mielenkiintoa ja avoimuutta yhteistoimintaa kohtaan.

— Tavoitteena on tarjota mahdollisuus potilaan ja heidän läheisensä kiireettömään kohtaamiseen sekä antaa tukea sairauteen sopeutumisessa, Valkeinen kuvaa OLKA-toiminnaksi kutsuttua tukipalvelua.

Kymsoten, kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön toimintamalli konkretisoituu lokakuun alkuun mennessä.

— Kymsote käy vielä erikseen neuvottelut niiden järjestöjen kanssa, jotka kuuluvat Kymsoten avustusvastuulle. Neuvottelun pohjalta laaditaan sopimus avustettavan toiminnan toteuttamisesta yhteistyöllä, järjestöagentti Henna Hovi Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry:stä sanoo.

Hovi on ollut alusta alkaen tiiviisti mukana rakentamassa yhteistä toimintamallia Kymsoten, kuntien ja järjestöjen välille.

— Lokakuun 15. päivänä järjestetään tilaisuus, jossa kerrotaan Kymsoten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyömuodoista käytännössä.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen sosiaalityön palvelujohtaja Anu Salonen korostaa järjestöjen roolia yhteistyökumppaneina.

— Järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen palveluita ilman, että henkilöllä täytyy olla asiakkuus ennestään. Pitäisi löytää malleja toteuttaa palveluita yhteistyössä.

Kymenlaaksossa sote-järjestöillä on vahva jalansija palveluiden tuottajana. Maakunnassa toimii noin 320 sosiaali- ja terveysalan järjestöä.

Järjestöjen rahoitus koostuu julkisista avustuksista sekä oman toiminnan ja varainhankinnan tuotoista. Kymenlaaksossa ne ovat tyypillisesti toimineet kunnan vastuulla olevan palvelu- ja hoitoketjun täydentäjinä, rinnalla tai matalan kynnyksen paikka

”Järjestöjen tekemä työ on aika edullista, koska niiden avustus koostuu paljolti valtion rahoituksesta”

Helena Sipakko

Järjestöt tukevat usein ikäihmisten arkea ja jaksamista omalla työllään. Tuolijumppakuva on vuodelta 2009.
Järjestöt tukevat usein ikäihmisten arkea ja jaksamista omalla työllään. Tuolijumppakuva on vuodelta 2009.

Kymsote ja Kymenlaakson kunnat käyvät yhdessä läpi sitä, mitkä järjestöt sopivat mitkä toiminnot kuuluvat kuntien ja mitkä Kymsoten vastuulle.

— Yhteinen ymmärrys näyttää löytyvän. Työnjako ei näytä olevan ongelma, neuvotteluissa mukana ollut Hovi sanoo.

Maakuntauudistusta varten perustettiin aikanaan maakunnallinen järjestötyöryhmä. Maakuntauudistuksen karahdettua kiville, järjestötyöryhmästä tuli käytännössä Kymsoten, kuntien ja sote-järjestöjen työrukkanen.

— Ajatuksena on järjestöjen toimintaedellytysten vahvistaminen strategisella ja pitkäjänteisellä suunnitelmalla.

Salonen esittelee Kymenlaakson kuntajohtajille vielä syyskuun kuluessa Kymsoten, kuntien ja järjestöjen yhdessä pohtiman toimintamallin.

Salonen patistele kuntia, kuntayhtymää ja järjestöjä tiivistämään yhteistyötään.

— Meidän pitäisi yhdessä aktivoitua, että saisimme ulkopuolista rahoitusta valtiolta maakuntaan ja palveluiden kehittämiseen.

Kymenlaaksossa haetaan Salosen mukaan vähän rahoitusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta STEAlta.

Tiukka taloustilanne Kouvolassa ja Kymsotessa ei voi olla vaikuttamatta sote-järjestöjen avustuksiin ja sitä kautta toimintaan.

Hovin mukaan katseet kannattaa kääntää järjestöihin juuri silloin, kun rahaa on vähän.

— Järjestöjen tekemä työ on aika edullista, koska niiden avustus koostuu paljolti valtion rahoituksesta. Kunnilta tai kuntayhtymältä vaaditaan loppujen lopuksi hyvin pieni taloudellinen panostus.

Sote-järjestöjen puhemieheltä kehuja Kymsoten valmistelulle

Kymsoten ensimmäinen vuosi on synnyttänyt paljon kipakkaa arvostelua.

SOSTEn eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas tekee poikkeuksen. Hän kehuu Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän suunnittelua.

— Järjestöjen näkökulmasta Kymsoten suunnitelmat ovat hyvin pitkällä. Järjestöjen ja Kymsoten välinen vuorovaikutus on toimivaa.

Kiukas puhuu yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestön valtuutuksella.

Järjestöjen ja Kymsoten välinen työnjakoa on hänen mukaansa hahmottunut hyvin Kymenlaaksossa.

— On mietitty, minkälaista järjestötoimintaa Kymsote ja kunnan avustavat. Tämä on ollut järjestöissä iso pelko maakunnalliseen toimintaan siirryttäessä.

Kuntien ja Kymsoten työnjaolla on konkreettisia vaikutuksia esimerkiksi tärkeää tukea tarjoaville vertaistukiryhmille.

— Järjestöt saavat rahaakin, mutta tilat kokoontumisille ovat erittäin tärkeitä. Nämä tila-asiat on Kymsotessa mietitty hyvin pitkälle.

Kolmannen sektorin palveluntuottajilla on Kymenlaaksossa iso merkitys juuri sote-palveluiden tuottajana.

Järjestöt vastaavat Suomen sosiaali- ja terveys ry:n mukaan noin 17 prosentista Kymenlaakson sote-palveluista. Muualla maassa järjestöt tuottavat noin 10 kymmenen prosenttia sote-palveluista

Järjestöillä on iso rooli työllistämistavoitteessa

Lukas Pearsall

Nuoret ja heidän työllistämisensä on osa monen järjestön toimintaa. Kuva työpaja Spiraalista Myllykoskelta on vuodelta 2011.
Nuoret ja heidän työllistämisensä on osa monen järjestön toimintaa. Kuva työpaja Spiraalista Myllykoskelta on vuodelta 2011.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtaman hallituksen asettamaa 75 prosentin työllisyystavoitetta on arvosteltu epärealistiseksi.

Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas pitää tavoitetta kovana, mutta mahdollisena. Hän korostaa, että se vaatii tukipalveluihin satsaamista Ruotsin, Norjan ja Tanskan tyyliin.

— Mitä vaikeammassa tilanteessa henkilö on, sitä räätälöidympää tukea on saatava työllistymiseen.

Julkisuudessa on myös esitetty arvioita, joiden mukaan työllisyystavoitteeseen ei päästä ilman mahdollisimman monen osatyökykyisen työllistymistä.

Kiukas muistuttaa, että työllisyystavoitetta voidaan ohjata julkisten hankintojen ehdoilla.

— Monissa maissa on kriteerit, joiden mukaan palveluntuottajan on palkattava tietty määrä osatyökykyisiä.

Suomessakin on käytetty kuntien kalustohankintojen yhteydessä ehtoa, jonka mukaan kalusteiden kokoamisessa on oltava mukana tietty osuus osatyökykyisten työpanosta.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on Vertti Kiukkaan mukaan paljon hyviä tavoitteita. Hän sanoo nyt odottavansa, että esimerkiksi osatyökykyisten työllistämistä tukevat päätökset pannaan myös toimeen.

— Joku pykälä tai euroja, jotka tekevät tavoitteista totta. Osatyökykyisten työllistämisestä on hyviä kirjauksia. Myös edellisen hallituksen ajalta on olemassa hyvät pohjat.

Kiukas viittaa Osatyökykyisille tie työelämään eli Ote-hankkeeseen. Tämä Sipilän hallituksen kärkihanke oli työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön käsialaa.

— Nyt työministeri Timo Harakka (sd.) on asettanut seitsemän työryhmää nostamaan työllisyysastetta. Yksi niistä keskittyy toimintakykyyn ja osatyökykyisiin. Me olemme tässä mukana.

”Suuret työnantajat ajattelevat myös riskejä. Heillä on korotettu vastuu, jos henkilö joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle”

Sote-järjestöt ovat lähes 50 000 ihmisen työpaikka. Ne työllistävät ennakkoluuttomammin kuin yritykset vajaatyökykyisiä tai pitkään työttömänä olleita.

— Myös tuen etsiminen ihmisten työllistämisessä on monesti järjestöjen vahvuus.

Esimerkkinä Kiukas mainitsee erilaiset kohtaamispaikat ja niissä annettavan avun työnhakuun.

Palkkatukea saavien työntekijöiden enimmäismäärän poistaminen on järjestöille tervetullut uudistus.

— Edellisen hallituksen raja enintään 3000 työntekijän palkkaamiseksi palkkatuella vuodessa on tarkoitus poistaa ensi vuoden budjetissa. Vuosikymmenen alussa järjestöt työllistivät yli 10 000 ihmistä palkkatuella.

Työnantajilla on olla sekä asenteellisia että konkreettisia syitä, jotka jarruttavat osatyökykyisten palkkaamista.

— Suuret työnantajat ajattelevat myös riskejä. Heillä on korotettu vastuu, jos henkilö joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Tällöin kynnys palkkaamiseen on korkeampi.

Toisaalta monet työnantajat eivät tiedä sitä, että he voivat saada tukea työympäristön muokkaamiseksi esimerkiksi liikuntavammaiselle soveltuvaksi.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on Kiukkaan mukaan tärkeä rooli osatyökykyisen ihmisen työllistämisessä.

— Pitkään työelämän ulkopuolella ollut ihminen hyötyisi siitä, että hän pääsisi palaamaan asteittain työelämään ei suoraan kahdeksaksi tunniksi viitenä päivänä viikossa.

Luetuimmat

Kommentoidut