Kymenlaakson vuoden 2020 journalisti on Kouvolan Sanomien Johanna Tenovirta – Kouvolan kylät hyvin tunteva verkkotoimittaja arvostaa lukijoilta tulleita juttuvinkkejä ja painaa hyvän uutisaiheen korvansa taakse myös vapaa-ajallaan

Juttuvinkkejä lähettävät aktiiviset lukijat ilahduttavat toimittajaa.

Johanna Tenovirta palkittiin lauantaina Kymenlaakson journalistien kokouksessa.
Johanna Tenovirta palkittiin lauantaina Kymenlaakson journalistien kokouksessa.

Kylillä törmää yllättäviin asioihin, kun vain liikkuu silmät ja korvat avoinna. Tämä on yksi Kouvolan Sanomien toimittajan Johanna Tenovirran motoista.

– Lukijat ottavat yhteyttä ja lähettävät juttuvinkkejä. Enemmän painottaisin sitä, että toimittajan on osattava katsoa ympärilleen, jotta löytää uutisaiheita, Kymenlaakson vuoden journalistiksi valittu toimittaja Johanna Tenovirta sanoo.

Toimittajalla on verraton kontaktiverkosto

Johanna Tenovirta on työskennellyt toimittajana yli 30 vuotta eri puolilla Kouvolaa paikallislehdissä. Näinä vuosina hän on luonut hyvän pohjan eri kaupunginosien tuntemukselle. Samalla on karttunut verraton kontaktiverkosto eri alojen ihmisiin.

Viime vuosina Tenovirta on ollut osa Kouvolan Sanomien kolmen hengen verkkotoimittajatiimiä.

– Verkkotoimittajan työn ydintä on seurata hetkessä tapahtuvia asioita, kuten onnettomuuksia ja uusimpia koronakäänteitä, mutta työviikon aikana on aikaa valmistella myös pidempiä juttukokonaisuuksia.

Nopeiden uutisten lisäksi Tenovirta tekee henkilöhaastatteluja ja reportaaseja.

– Isojen kokonaisuuksien tekeminen on vaativaa ja vie aikaa.

"Haluan puhua uutisen puolesta"

Toimittaja kohtaa työssään lähes päivittäin nenänsä edestä sulkeutuvan oven. Uutisdeskissä päivystäessään Tenovirta on huomannut, että monissa yrityksissä ja organisaatioissa haastattelut halutaan kierrättää viestintäpäällikön kautta.

– On valitettavaa, että kaikissa yrityksissä asiasta parhaiten tietävä työntekijä ei saa antaa haastatteluja. Tämä hankaloittaa tiedon hankintaa suunnattomasti silloin, kun uutiselle halutaan taustoja ja faktoja.

Tenovirtaa huolettaa koko media-alaa vaivaava perusuutisen inflaatio.

– Halutaan tuoda mediaan mukavuutta. On toki kivaa tehdä rentoja lifestyle-juttuja, mutta lukija haluaa uutisia. Niitä meiltä halutaan ja niitä myös luetaan. Haluan puhua uutisten puolesta jatkossakin.

Johanna Tenovirta osallistui Suomessa ensimmäisten toimittajien joukossa verkkouutisoinnin koulutuksiin.

– Varhaisessa verkkouutisoinnissa juttujen pituuksia yritettiin typistää. Tätä perusteltiin sillä, että ihmiset eivät jaksa lukea.

Tenovirran mukaan tästä ajattelusta onneksi luovuttiin pian.

– Verkko on dynaaminen ja hetkessä elävä. Nykyisin on huomattu, että verkkolehdestä luetaan pitkiäkin juttuja.

Myös verkkolehtien alkuaikoina käytössä olleesta juttujen maksuttomuudesta on luovuttu.

– Se on hyvä asia, koska uutisoinnissa on kyse myös toimittajien työstä ja palkasta. Ei tätä työtä voi ilmaiseksi tehdä.

Presidentti yksi merkittävimmistä haastateltavista

Tenovirran työvuosiin mahtuu lukuisia muistoja ja merkittäviä haastateltavia. Yksi merkittävimmistä haastateltavista on edesmennyt presidentti Mauno Koivisto.

– Hän oli tuolloin istuva presidentti ja pelasi Sikariportaassa lentopalloa. Herraseurue oli ottelumatkalla Iitissä, ja minä sain kunnian haastatella Koivistoa.

Yhden haastattelun hän on tehnyt vessassa. Samalla kun julkkiskokki Markus Maulavirta vaihtoi vessassa vaatteitaan, Tenovirta jututti miestä. Mieleen painunut jutusteluhetki oli sekin, kun Tenovirta istuskeli nuotiolla Remu Aaltosen kanssa ”ymmärtämättä yhtään mitään, mitä mies puhui”. Ymmärtämättömyydellä Tenovirta viittaa Aaltosen vahvaan slangiin.

Lukioaikana vierähti vuosi Englannissa

Johanna Tenovirta suunnitteli aluksi hakeutuvansa lukion jälkeen matkailualalle. Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen hän lähti Lontooseen au pairiksi. Isossa-Britanniassa vietetyn vuoden jälkeen hän palasi Suomeen, kävi lukion loppuun ja lähti Haminaan Jamilahden kansanopiston tiedotuslinjalle.

– Se oli hyvä startti tälle alalle.

Ensimmäinen työpaikka avautui 1980-luvulla Valkealan Sanomista kesätoimittajana.

– Silloin käytiin keikoilla paljon. Jutut kirjoitettiin sähkökirjoituskoneella, mutta otsikoita ei saanut tehdä itse, vaan päätoimittaja teki ne.

Valkealasta tie vei Anjalankosken Sanomiin, nykyiseen Keskilaaksoon. Sen jälkeen Tenovirta työskenteli kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaaksossa ja 17 vuotta Iitinseudussa. Ennen kuin Tenovirta palkattiin Kouvolan Sanomiin vuonna 2008, hän työskenteli kaksi vuotta Nastola-lehdessä.

30 vuotta sitten paikallislehtien uutisointi oli tapahtumapainotteista.

– Ne olivat lukijoille hyvin tärkeitä juttuja. Niistä ajoista lehdissä on tultu huomattava matka niin sisällöllisesti kuin tekniikassa.

Kymenlaakson journalistien myöntämä huomionosoitus luovutettiin Johanna Tenovirralle lauantaina yhdistyksen syyskokouksessa Kouvolassa.