Kouvolassa ostettiin romukultaa pois nurkista kuljeksimasta – Kullan hinta on nyt ennätyksellisen korkealla

Suomen Kultareservi oy käy säännöllisesti Kouvolassa tarjoamassa arvioita ja tekemässä ostotarjouksia kultaesineistä ja romukullasta.

Jussi Lopperi

Suomen Kultareservin aluepäällikkö Taneli Silvennoinen arvioi ja ostaa kultaesineitä jatkojalostusta varten.
Suomen Kultareservin aluepäällikkö Taneli Silvennoinen arvioi ja ostaa kultaesineitä jatkojalostusta varten.

Kouvolan Scandic-hotellin kabinettiin on pystytetty kauppapaikka. Siellä Suomen Kultareservi oy:n Taneli Silvennoinen antaa kultaesineitään euroiksi vaihtaville asiakkaille arvion niiden käyvästä hinnasta.

Aluepäällikkö Silvennoinen käy Kouvolassa noin kerran kuukaudessa. Hän pitää työnsä kiertävästä luonteesta. Työhön hän sai perehdytyksen työnantajansa sisäisellä koulutuksella.

– Koskaan ei ole kahta samanlaista päivää, ja saan tavata paljon erilaisia ihmisiä.

Isoin osa Silvennoisen arvioitavaksi ja kenties ostettavaksi tuotavista esineistä on niitä perinteisiä piirongin perukoille jääneitä käyttämättömiä kultasormuksia ja -koruja.

Hän sanoo, että Suomessa valmistetuista kultaesineistä löytyy aina muutama leima, joiden perusteella hinta-arvion voi tehdä.

Silvennoinen aloittaa esineiden tarkastelun katsomalla luupilla leimoja.

– Tärkein peruste on karaattileima. Aiemmin esimerkiksi sormukset olivat yleisesti 18 karaatin kultaa, nykyään ne ovat enimmäkseen 14 karaattia.

Jussi Lopperi

Kultaesineen hinnan arvioinnissa apuna on luuppi, tarkka vaaka ja kuningasvettä karaattien varmistamiseksi.
Kultaesineen hinnan arvioinnissa apuna on luuppi, tarkka vaaka ja kuningasvettä karaattien varmistamiseksi.

Kulta on pehmeä metalli, joten siksi kultaesineisiin sekoitetaan aiempaa enemmän kovempia metalleja, kuten kuparia.

– Valkokultaan lisätään palladiumia, joka antaa sille vaalean sävyn. Keltakulta ei nykyään ole enää yhtä trendikästä kuin aiemmin.

Yleisesti ottaen tavallisin arvioitavaksi ja myytäväksi tuotu esine, eli kultasormus, painaa 1–5 grammaa.

Leimat katsottuaan Silvennoinen hieraisee kultaesinettä erityistä hiomakiveä vasten.

Kiven pintaan jää hieman kultaa. Sen päälle laitetaan kuningasvedeksi kutsuttua väkevän suolahapon ja väkevän typpihapon seosta.

– Se auttaa lopulta määrittämään kultaesineen karaatit ja varmistamaan, ettei kyseessä ole väärennös.

Väärennöksiä Silvennoisen käsiin päätyy harvoin. Useimmiten niitä ovat ulkomailta ostetut esineet. Aidoiksi todetuilla kotimaisilla perintöesineillä voi olla romukullan arvoa suurempi arvo omistajalleen.

– Toisinaan kehotan esineen omistajaa pitämään sen itsellään, koska tunnearvo vaikuttaa niin suurelta.

Jussi Lopperi

Kuningasvesi eli suola- ja typpihapon seos paljastaa aidon kullan pitoisuuden väärennöksistä.
Kuningasvesi eli suola- ja typpihapon seos paljastaa aidon kullan pitoisuuden väärennöksistä.

Useilla paikkakunnilla säännöllisesti kullanostotapahtumia järjestävän Suomen Kultareservin toimitusjohtaja Sebastian Rasimus on toiminut alalla kymmenisen vuotta. Oman yrityksensä torniolainen Rasimus perusti pari vuotta sitten.

Hän sanoo, että kullan hintakehitystä on sinänsä vaikea ennustaa, mutta nyt hinta on osittain koronakriisinkin takia huippulukemissa.

– Maaliskuussa hinta ensin sukelsi ja nyt se on noussut aivan historialliselle huipputasolle moneen vuoteen. Nyt on oikea aika myydä romukultaa, hintataso kannustaa asiakkaita myymään kultaesineitään.

Rasimuksen mukaan tällä hetkellä hintataso puhtaan, sulatetun harkkokullan osalta on reilut 50 euroa grammalta. Tässä tapauksessa kullan puhtausaste on 99,99 prosenttia, hän sanoo. Kaikki yhtiön ostama kulta menee sulatettavaksi ja uusiokäyttöön

– Kullan hinta määritellään aina suhteessa sen pitoisuuteen esimerkiksi korussa tai sormuksessa.

Rasimus sanoo, että yrityksen toiminnan perimmäinen tarkoitus on kierrättää arvokasta jalometallia. Kultaa tarvitaan ominaisuuksiensa takia nykyään moneen, se ei ole pelkkä kimaltava koruaines.

– Kultaa käytetään muun muassa elektroniikassa johdinmateriaalina ja lääketieteessä reumasairauksien hoitoon. Kierrättämällä romukultaa uusiokäyttöön ei tarvitse esimerkiksi laajentaa kaivostoimintaa raaka-aineen saamiseksi.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset