Kouvolalainen puutarhuri törmäsi Niivermäen kupeessa erikoiseen hybridileppään – Suomessa tehty vain viisi havaintoa

Olavi Alén ei ole nähnyt hybridileppiä Kouvolan seudulla aiemmin. Tervalepän ja harmaalepän risteys on Suomessa huonosti tunnettu.

Lukas Pearsall

Puutarhuri Olavi Alén tutkiskelee hybridilepän oksia. Kahden leppälajin risteymää ei ole havaittu Suomessa usein, koska monet eivät tiedä sen tuntomerkkejä.
Puutarhuri Olavi Alén tutkiskelee hybridilepän oksia. Kahden leppälajin risteymää ei ole havaittu Suomessa usein, koska monet eivät tiedä sen tuntomerkkejä.

Kouvolassa Niivermäen luonnonsuojelualueen lähellä sijaitsevalla yksityistontilla tehtiin kuukausi sitten erikoinen puuhavainto.

Harvoin tunnistetun hybridilepän havaitsi kouvolalainen puutarhuri Olavi Alén. Hänen huomionsa kiinnitti puun rungon epätavallinen vaaleus.

Alén lähetti näytteen puusta Luonnonvarakeskukseen (Luke). Siellä metsätalousinsinööri ja ja metsänjalostuksen asiantuntija Leena Yrjänä vahvisti epäilyn.

Kyseessä on tervalepän (Alnus glutinosa) ja harmaalepän (Alnus incana) risteymä eli hybridileppä.

– Sain Yrjänältä tiedon, että puu on Suomessa jonkun verran yleinen. Havaintoja ei vain tule usein, koska hybridileppää ei tunneta tarpeeksi hyvin, Alén kertoo.

Lukas Pearsall

Hybridilepän näkyvin tuntomerkki on muita leppälajeja vaaleampi runko.
Hybridilepän näkyvin tuntomerkki on muita leppälajeja vaaleampi runko.

Hybridileppä on harmaaleppää vihreämpi

Yrjänä ei ole havainnut hybridileppää ennen luonnossa. Puu ei ole hänen mukaansa Suomessa kovin harvinainen. Sen esiintyvyyttä ei vain ole kartoitettu paljon.

– Hybridileppä on hyvin samannäköinen kuin harmaaleppä. Pitää olla alan asiantuntija, että kiinnittää huomiota siihen.

Verrattuna muihin leppälajeihin hybridilepän näkyvin tuntomerkki on vaalea runko. Puun lehtien alapinta on vihreä ja oksien kulmat tylpät.

Harmaalepissä lehtien alapinnat ovat harmaat ja oksien kulmat terävät.

Hybridilepän okset asettuvat joka puolelle puuta. Harmaalepän oksat asettuvat yleensä runkoon nähden epäsäännöllisesti mihin sattuu.

Lukas Pearsall

Puun lehtien alapinta on hybridilepässä vihreä, harmaalepässä harmaa.
Puun lehtien alapinta on hybridilepässä vihreä, harmaalepässä harmaa.

Suomessa tehty havaintoja vähän

Alén ei ole nähnyt hybridileppiä Kouvolan seudulla aiemmin. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasviatlaksen mukaan Suomessa on tehty hybridilepästä vain viisi havaintoa.

Yrjänän mukaan ennen näitä viittä havaintoa Metsägeneettisen rekisterin kantapuutietokantaan tallennettiin 1960-luvulla muutama hybridileppähavainto.

– Erikoista tässä on, että Niivermäen tienoilla on harmaaleppiä paljon, mutta en ole löytänyt lähimetsistä yhtään tervaleppää. Tuulen mukana on tullut siitepölyä kauempaa, varmaan Kymijoen ranta-alueelta, Alén arvelee.

Leppiä voi löytää juuri nyt helposti luonnosta. Toisin kuin muissa lehtipuissa, niiden oksissa on vielä vihreät lehdet. Siksi ne on helpompi havaita muiden puiden seasta.

– Jos luontoharrastaja haluaa etsiä hybridileppiä, nyt on hyvä aika, Alén sanoo.

Hybridileppähavainnot voi ilmoittaa Luonnonvarakeskukseen (Luke).