Maahanmuuttajat lähtevät Kouvolasta — Samaan aikaan kaupunki tarvitsisi uusia asukkaita

Kouvolasta käsin hallinnoidaan valtakunnallista hanketta, joka yrittää purkaa esteitä pakolaisten työllistymisen edestä.

Jussi Lopperi

Eija Asikainen on asunut Kouvolassa nelisen kuukautta.
Eija Asikainen on asunut Kouvolassa nelisen kuukautta.

Pakolaiset työllistyvät muita maahanmuuttajia heikommin. Opiskelujen syrjäänkin voi olla vaikea päästä kiinni.

Syitä tähän ovat puutteellinen kielitaito ja traumaattiset kokemukset.

Näin kertoo juuri käynnistyneen Pakolaistaustaisten ohjauksen kehittämishanke Poken päällikkö Eija Asikainen.

Traumaattisia kokemuksia ovat esimerkiksi sodat, menetykset ja nälänhätä.

Hanke on valtakunnallinen, mutta sen hallinto istuu Kouvolassa.

Hankkeen yksi päämäärä on purkaa työllistymisen esteitä. Toinen on saada koulutetut pakolaiset työelämään.

— Pakolaisissa on myös paljon korkeasti koulutettuja osaajia.

Kouvola tarvitsee uusia asukkaita

Asikaisen mukaan kaupunki tarvitsee pakolaisia ja maahanmuuttajia. Väkiluku laskee sekä Kymenlaaksossa että Kouvolassa.

Samaan aikaan väestö vanhenee ja syntyvyys laskee.

— Kaakkois-Suomeen tulevat pakolaistaustaiset ovat nuoria ja heillä on lapsia. He korjaavat ikäpyramidia, Asikainen sanoo.

Työllisyystilanne kohenee Kymenlaaksossakin

Kaakkois-Suomen lokakuisesta työllisyyskatsauksesta selviää, että synkät työllisyysluvut ovat paranemaan päin.

Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun lopussa noin 18 prosenttia vähemmän työttömiä työnhakijoita kuin vuosi sitten.

Heidän osuutensa työvoimasta oli Kymenlaaksossa 11,3 prosenttia. Se oli koko maata (8,7) korkeampi.

— Pakolaistaustaiset työllistyvät usein palvelualoille, Asikainen sanoo.

Uusien avoimien työpaikkojen kasvu oli voimakkainta palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmässä.

Maahanmuuttajat jättävät Kouvolan

Asikaisen mukaan pakolaiset olisi saatava jäämään Kouvolaan, jotta kaupunki hyötyisi heistä. Moni kuitenkin muuttaa paremman elämän toivossa pääkaupunkiseudulle.

— Siellä on heille enemmän työmahdollisuuksia. Myös sosiaaliset verkostot houkuttelevat pois Kouvolasta, Asikainen sanoo.

Viime vuonna Kouvola teki muuttotappiota myös maahanmuuttajien keskuudessa.

— Maahanmuuttajien muuttoliike Kouvolasta pois on hurja. Tilanne oli vuonna 2017 ensi kertaa koko Kaakkois-Suomessa miinuksella, ainoana alueena Suomessa, Kouvolan kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Tuija Väyrynen kertoo.

Väyrysen mukaan maahanmuuttajia vetävät muualle työ, koulutus ja perhesiteet.

— Maahanmuuttajien on ollut vaikea työllistyä. Se ei ole kiinni vain maahanmuuttajuudesta vaan työllisyystilanteesta.

Hänen mukaansa työ on olennaisen tärkeä osa kotoutumista ja itsenäistä elämää — myös maahanmuuttajille itselleen.

— Meille tulee ihmisiä maista, joissa on totuttu tekemään ankarasti töitä toimeentulon eteen. Nuoresta lähtien pestään autoja, lankataan kenkiä tai myydään teetä. Työt opitaan perinteisesti tekemällä, joten suomalaisen koulutusjärjestelmän vaatimukset tulevat monelle yllätyksenä.

Pakolaisia on tullut kaupunkiin 1990-luvulta lähtien

Maahanmuuttoasiantuntija Juha-Pekka Kallioniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, että Kotkaan ja Kouvolaan otetaan vuodessa yhteensä 30 kiintiöpakolaista, 15 molempiin kaupunkeihin.

Kouvolaan on tullut pakolaisia 1990-luvulta lähtien.

— Heidän määränsä elää jatkuvasti. Osa muuttaa muualle esimerkiksi opiskelujen tai työn perässä, Kallioniemi sanoo.

Ylivoimaisesti suurin osa Kouvolassa asuvista vieraskielisistä puhuu äidinkielenään venäjää. Seuraavana tulevat virolaiset. Sen jälkeen suurimmat kieliryhmät ovat somalia, thai ja arabia.

Kommentti: Suomen kieli on hankala opeteltava

”Ihminen kasvaa ja kehittyy koko elämänsä ajan. Kasvu ja kehitys voi olla fyysistä (kehon kasvu ja motoriikka eli liikkeiden kehitys), psyykkistä (henkiset toiminnot), kognitiivista (havainnot, ajattelu, kieli, oppiminen), emotionaalista (tunteet) tai sosiaalista (vuorovaikutus).”

Ylläoleva lainaus on Tuula Niskasen ja Outi Karin oppikirjasta Kasvun ja osallisuuden edistäminen. Se on ensimmäisiä kirjoja, jonka tuore lähihoitajaopiskelija saa eteensä Kouvolan seudun ammattiopistossa. Moni maahanmuuttaja hakeutuu hoitoalalle.

Tekstiä lukiessa on helppo ymmärtää, miksi kielitaito voi olla este koulutuksen tai työelämän alkumetreillä: me puhumme koulussa ja töissä ihan eri kieltä kuin kaupassa tai kavereiden kanssa.

Sekään ei helpota asiaa, että yllä olevan vapaa, puhekielinen kouvolalaiskäännös olisi suunnilleen seuraava: ”Ihmiin kasvaa ja kehittyy koko elämän. Se voi olla fyysist (elisiis kehon kasvu ja motoriikka eli liikkeien kehitys), psyykkist (elisiis henkisettoiminnot), koknitiivist (elisiis havainnottajattelu, kielijaoppimiin), emotionaalist (elisiis tunteet) tai sosiaalist (eli siis vuarovaikutus).”

Henna Mäkelin

Pakolaiskriisi toi paljon ihmisiä Suomeen

Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisaseman saa Suomessa myös henkilö, joka otetaan Suomeen UNHCR:n esityksestä pakolaiskiintiössä.

Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle annetaan turvapaikka.

Turvapaikanhakijamäärät ovat vaihdelleet Suomessa 2000-luvulla noin 1 500 ja 6 000 hakijan välillä. Suomeen saapui vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä 32 476 henkilöä.

Määrän kasvu on seurausta maailmalla vallitsevasta pakolaiskriisistä, joka on suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Turvapaikanhakijat lähtevät kotimaastaan pakoon esimerkiksi sotaa, vainoa tai turvattomuutta.

Lähde: Sisäministeriö

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet