Kommentti: Ei mennyt ihan seimeen ei — Muistiko Kouvolan joulujuhlakohun keskellä kukaan kysyä lapsilta, mitä mieltä he ovat joulujuhlistaan?

Moises Garibay

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan koulun joulujuhla ei sovi kirkkoon.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan koulun joulujuhla ei sovi kirkkoon.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen täystyrmäys Kouvolan koulujen kirkoissa järjestämille joulujuhlille on viikossa saanut melko muhkeat mittasuhteet ympärilleen. Kirkossa pidettyä joulujuhlaa on kommentoitu kirkkohallitusta ja valtakunnan poliittista kermaa myöten. Kohujuhlien kommentoinnin on myös arveltu murjoneen joidenkin poliitikkojen uskottavuutta.

Oman lapseni koulun joulujuhla oli myös viime vuonna kirkossa. Syynä oli se, ettei koko koulua ole enää olemassakaan, missä juhlat olisi voitu pitää.

Itse en päässyt juhlimaan työesteiden takia. Juhlat tuntuivat olleen isovanhemmille ja lapselle mieleen. Ne olivat lyhyet ja ytimekkäät. Kirkko oli kerrankin kuulemma melkein täynnä. Siellä ei jaariteltu liikoja Jeesuksesta ja joululauluja laulettiin yhdessä.

Näillä ekaluokkalaisen kuvaamilla yksityiskohdilla sain vaikutelman, ettei hän ainakaan pahemmin traumatisoitunut tästä juhlajärjestelystä.

Joulujuhlan pitopaikkana kirkko ja ohjelman sisältö olivat apulaisoikeusasiamiehen tutkimissa kouvolalaisjuhlissa huonoja valintoja. Uskontoa harjoitettiin kirkossa. Siellä laulettiin virsiä, esitettiin jouluevankeliumi ja pappi piti puheen.

Lapsen koulun viime joulujuhlan kutsussa mainittiin, että ohjelmassa olisi uskonnollista sisältöä, joulun sanomaa.

Suomessa on vapaus valita, mihin uskoo tai uskooko yhtään mihinkään. Vanhemmilta kysytään lukuvuoden alussa, voiko lapsi osallistua uskonnollisiin rientoihin, joita koulussa järjestetään. Jos ei, tarjolla on myös vaihtoehtoista ohjelmaa. Tai jos sekään ei käy, aina voi jäädä kotiin.

Kuka kohujuhlista sitten pahoitti mielensä? Aikuiset. Ja Uskonnottomuus Suomessa -yhdistys. Kohun ansiosta ainakin nyt tiedämme, missä ja miten koululaisten joulujuhlaa kuuluu viettää. Ovatko ne seuraavaksi pelkästään juhlat, joissa sanaa joulu ei saa mainita juhlapyhän uskonnollisen taustan takia?

Onko kohun keskellä kertaakaan kysytty alakouluikäisiltä lapsilta, valitsevatko he mieluummin joulujuhlat kirkossa kuin ei juhlia ollenkaan? Ei.

Kannattaisi kysyä, koska heitähän juhlat enimmäkseen koskettavat alkaen niiden järjestelyistä päättyen itse juhlaan.

Ovatko ne seuraavaksi pelkästään juhlat, joissa sanaa joulu ei saa mainita juhlapyhän uskonnollisen taustan takia?

Miettivätkö lapset seiniä, joiden sisällä juhlat pidetään? Ajattelevatko he ehkä juhlan hengellistä sisältöä enemmän sitä, kuinka heitä jännittää juhlassa esitettävä ohjelmanumero? Tai sitä, että juhlan jälkeen alkaa joulu ja syyslukukauden päättävä loma?

Mitä joulujuhlakohulla saatiin aikaiseksi? Aiheeseen nähden käsittämättömän suuren mediamylläkän lisäksi se, että monen koulun juhlasuunnitelmat menevät viime tipassa uusiksi ainakin Kouvolassa. Koulut ovat ehtineet miettiä ja jotkut harjoitellakin joulujuhliaan.

Opetushallitus ei suosittele kirkkotiloja koulun yhteisten juhlien pitopaikaksi, eikä niihin saa ujuttaa uskonnollista sisältöä. Kirkkohallituksen puolesta juhlat voi pitää kirkossa.

Kouvolassa juhlatila puuttuu muutamilta kouluilta. Harvalla niistä on enää loppuvuodesta rahaa vuokrata tiloja juhlaa varten.

Yksi vaihtoehto on jättää juhlat kokonaan pitämättä. Toisaalta sekään ei käy, koska joulujuhla on osa koulujen opetusta. Tai sitten juhlitaan ulkona.

Kouvolan opetus- ja kasvatusjohtaja Veikko Niemen sanoi Ylen haastattelussa, että joulujuhlien ei välttämättä aina tarvitse olla seinien sisällä. Hänen mielestään olisi kiva, kun joku kokeilisi ensimmäisenä uutta ratkaisua, ulkoilmajuhlaa. Toivottavasti silloin ei kauheasti sada tai pakasta.

Palataanpa hetkeksi Saviniemen koulun juhlasaliin Myllykoskelle 1970-luvulla. Uskontoa harjoitettiin joka joulunalus hilaamalla seimi aaseineen ja nukkevauvoineen näyttämölle. Maria oli tavoitelluin rooli jouluevankeliumissa. Ohjelmassa oli kuorolaulua, nokkahuilumusiikkia ja virsiä. Nurkassa oli koristeltu aito joulukuusi. Musiikinopettaja pimputti epävireistä pianoa. Ohjelmien esittäjiä jännitti vietävästi.

Harva jäi juhlista pois, ellei sattunut sairastumaan oksennustautiin. Joulu alkoi juhlan päätteeksi saadusta paperipussista, jossa oli omena ja pipari.

Juhla oli yksi lukuvuoden huippuhetkistä. Se opetti meidät paperikylän penikat istumaan hiljaa penkissä ja seuraamaan ohjelmaa. Juhla sivisti, eikä meistä tämän hullumpia tullut. Veikkaan, että aika harvan elämänlaatua joulujuhlat ainakaan heikensivät.

Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien verkkotoimittaja.

Luetuimmat