Soittaminen on herkkua aivoille — aivotutkimusten mukaan soittoharrastus muuttaa aivojen rakennetta ja kehittää älykkyyttä

Aivotutkimuksissa jousisoittajien aivoissa on havaittu muutoksia vasemman käden pikkusormen edustusalueella. Viulistina Anna-Liisa Bezrodnyi.
Aivotutkimuksissa jousisoittajien aivoissa on havaittu muutoksia vasemman käden pikkusormen edustusalueella. Viulistina Anna-Liisa Bezrodnyi.

Kun viulisti antautuu soittoon, kuulemme itse asiassa tuhansien tuntien harjoittelun tuloksen. Millaisen jäljen tämä harjoittelu on jättänyt aivoihin?

— Musiikin vaikutuksista aivoihin on tehty paljon tutkimuksia. Tutkimuksissa on vertailtu musiikkia aktiivisesti harrastaneiden, eli käytännössä ammattimuusikoiden, aivoja sellaisten henkilöiden aivoihin, joilla musiikkitaustaa ei ole, psykologian dosentti Teppo Särkämö Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä kertoo.

Särkämön mukaan kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana tieteellinen näyttö siitä, että musiikki saa aikaan pitkäkestoisia muutoksia aivojen rakenteessa, on lisääntynyt. Soittamisen myötä tiettyjen aivoalueiden suhteellinen tilavuus kasvaa ja aivojen eri osien yhteistoiminta lisääntyy. Muutokset aivoissa eivät kuitenkaan tapahdu samalla hetkellä, kun soitin nostetaan kotelosta.

— Rakenteelliset muutokset aivoissa vaativat suuren määrän harjoittelua. Oppimisen psykologiassa puhutaan, että vaatii 10 000 tuntia, että kehittyy jossakin asiassa todella hyväksi.

Rakenteellisten muutosten ohella soittoharrastus kehittää motorisia-, auditiivisia- ja kongnitiivisia taitoja. Lapsilla soittoharrastuksen aloittamisen on havaittu kehittävän päättelysuoriutumista, eli älykkyysosamäärää, sekä keskittymiskykyä.

— Musiikkiharrastusta on myös jossakin määrin linkitetty matemaattisiin taitoihin, avaruudelliseen hahmottamiseen ja kielellisiin taitoihin. Motivoitunut harjoittelu kehittää myös yleistä oppimiskykyä ja muistikapasiteettia.

Soittamisen voi aloittaa vielä vanhalla iällä

Särkämön mukaan valtaosa aivotutkimuksista on tehty nuorille ja aikuisille, jotka ovat aloittaneet soittoharrastamisen lapsena ja jatkaneet soittamista läpi elämän.

— Seitsemän vuotta on maaginen luku, jota tutkimuksissa esitetään. Jos soittamisen aloittaa ennen seitsemää ikävuotta, muutokset aivoissa ovat huomattavasti selkeämpiä ja voimakkaampia verrattuna myöhemmin aloittaneisiin. Lapsilla muutoksia aivoissa tapahtuu jo kuukausien harrastamisen aikana. Tämä kuitenkin edellyttää intensiivistä harjoittelua.

— Toki soittamisen voi aloittaa milloin vain. Jos esimerkiksi 75-vuotiaana aloittaa pianonsoiton, saattaa se kehittää työmuistia ja toiminnanohjausta, ja kompensoida ikääntymiseen vaikutuksia.

Kaikkien pitäisi kokeilla musiikkia

Musiikin positiivisten vaikutusten vuoksi Särkämö kannustaa kaikkia kokeilemaan musiikkia. Hän korostaa, että harrastamisen voi aloittaa lähtötasosta riippumatta. Soittotunneille ketään ei kuitenkaan kannata pakottaa.

— Kaiken sen taustalla, miten musiikki vaikuttaa aivoihin, on musiikin miellyttävyys, palkitsevuus ja oma motivaatio. Jos tätä ei ole, se vie pohjan kehittymiseltä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.