Kouvolan kehitysjohtajan Petteri Portaankorvan mielestä itäiseltä ratayhteydeltä on vaadittu muita hankkeita enemmän ratkaisuja – "Kahta muuta ratahanketta on saatu viedä eteenpäin ennen asioiden ratkaisua"

Väylän selvitys itäisestä ratayhteydestä julkistettaneen viimeistään kesäkuussa.

Jussi Lopperi

Kouvolan kehitysjohtaja Petteri Portaankorva sanoo, että valtio edellyttää itäiseltä ratayhteydeltä enemmän kuin Suomen kahdelta muulta suurelta ratahankkeelta. Arkistokuva.
Kouvolan kehitysjohtaja Petteri Portaankorva sanoo, että valtio edellyttää itäiseltä ratayhteydeltä enemmän kuin Suomen kahdelta muulta suurelta ratahankkeelta. Arkistokuva.

Itäinen ratayhteys ei ole päässyt samalle viivalle Suomen kahden muun suuren ratahankkeen kanssa.

Näin sanoo Kouvolan kehitysjohtaja Petteri Portaankorva.

Hän katsoo, että itäiseltä ratayhteydeltä odotetaan paljon pidemmälle vietyjä ratkaisuja kuin Helsingin ja Tampereen väliseltä Suomi-radalta sekä Helsingin ja Turun väliseltä ratayhteydeltä.

– Olemme tiedostaneet, että meidän hankkeelta edellytetään muita enemmän tekemistä. Muut ovat päässeet eteenpäin vähän kuin ohituskaistaa.

"Vaatimukset tuntuvat kovenevan"

Portaankorva pitää yllättävänä sitä, että vaatimukset itäiselle ratayhteydelle tuntuvat vain kovenevan samalla kun kaksi muuta ratayhteyttä menevät eteenpäin.

Vaikka itäistä ratayhteyttä on selvitetty viime vuosina, päätöstä sen aloittamisesta ei ole saatu.

– Ei voi sanoa, että meille olisi asetettu muita tiukempia ehtoja. Pikemminkin on odotettu, että meillä asiat olisivat suurelta osin ratkaistu ennen kehittämishankkeen käynnistämistä.

Portaankorva jatkaa, että kahta muuta ratahanketta on saatu viedä eteenpäin ennen asioiden ratkaisua. Näin on tehty muun muassa Helsingin ja Tampereen välisen ratayhteyden kohdalla, vaikka sielläkin on keskenään kilpailevia linjausvaihtoehtoja.

Idässä kolme kilpailevaa linjausta

Itä tulee läntisen ja pohjoisen ratayhteyden jäljessä, sillä valtio ja kunnat pääsivät alkuvuodesta yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta.

Samalla sovittiin eri osapuolten rahoitusosuuksista.

Itäistä ratayhteyttä on hidastanut se, että ratalinjauksen paikasta ei ole yksimielisyyttä.

Vaihtoehtoja itäisen ratayhteyden linjaukselle on Etelä-Suomessa kolme: nykyinen yhteys Lahden kautta, itärata Porvoon kautta Kouvolaan ja itäinen rantarata Kotkan ja Haminan kautta.

Väylän raportti valmistuu pian

Valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä ja kunnossapidosta vastaava Väylävirasto eli lyhyemmin Väylä laatii paraikaa selvitystä itäisestä ratayhteydestä.

Väylä on järjestänyt vastikään etäyhteydellä keskustelutilaisuuksia, joissa on ollut osallistujia niin Lahdesta, Kotkasta kuin Kouvolasta.

Keskusteluihin osallistui maakuntia Uudeltamaalta Kainuuseen ja Päijät-Hämeestä Pohjois-Karjalaan. Mukana oli myös kaupunkeja Porvoosta Kajaaniin ja Joensuuhun.

Portaankorva osallistui viime viikon alussa keskusteluun.

Kouvolan odotuksena on, että Porvoon kautta Kouvolaan tuleva linjaus olisi ministeriölle lähtevän selvityksen ytimessä.

"Hankkeet ovat eri vaiheessa"

Apulaisjohtaja Tapio Ojanen on Väylässa myös itäinen ratayhteys -hankkeen projektipäällikkö.

– En näe, että isoja hankkeita kohdeltaisiin eri tavalla. Se on toki totta, että hankkeet ovat eri vaiheessa. Turun tunnin juna on pisimmällä. Tampereen yhteydessä on siinäkin vielä kaksi linjausvaihtoehtoa, eli parannetaanko entistä yhteyttä vai tehdäänkö uusi.

Julkistus touko- tai kesäkuussa

Ojanen arvioi, että Väylän tekemä selvitys itäisestä ratayhteydestä julkistetaan nopeimmillaan jo toukokuussa. Julkistus voi hänen mukaansa venytä kuitenkin kesäkuullekin

– Olemme tehneet vaikutusten arviointia ei linjausvaihtoehtojen välillä. Esimerkiksi investointikustannuksia on verrattu arvioituihin hyötyihin.

Itäisestä ratayhteydestä tehdään aikanaan poliittinen päätös.

Merkittävässä roolissa asiaa on pohtimassa liikenteen parlamentaarinen ohjausryhmä, jonka tavoitteena on valmistella ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032.

Luetuimmat