Kouvolan susi on yksittäistapaus, mutta karhujen määrä on kaakossa kasvanut vauhdilla – Eläimet ovat oppineet elämään lähempänä ihmistä

Iso riista on neljännesvuosisadassa lisääntynyt hurjasti Kaakkois-Suomessa. Teeren ja pyyn taantuva kanta huolestuttaa riistapäällikkö Erkki Kiukasta.

Ari Väisänen

Ken hänet metsässä kohtaa on paitsi onnekas, myös aika valmis siirtymään toiseen suuntaan. OHTO-näyttely valmistuu Suomen Metsästysmuseoon ensi keväänä.
Ken hänet metsässä kohtaa on paitsi onnekas, myös aika valmis siirtymään toiseen suuntaan. OHTO-näyttely valmistuu Suomen Metsästysmuseoon ensi keväänä.

Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Erkki Kiukas on seurannut yli neljännesvuosisadan kaakkoissuomalaisen riistakannan kehittymistä.

Eläkkeelle tänä keväänä jäävä Kiukas on pannut merkille, että etenkin suurriistakannat ovat 1990-luvulta lähtien kasvaneet. Hän itse aloitti Kaakkois-Suomen riistapäällikkönä vuonna 1994.

1990-luvulla villisikakanta laskettiin Suomessa kymmenissä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tammikuussa Suomessa oli 1 400 villisikaa. Näistä suurin osa on Kaakkois-Suomessa, jossa kantaa on saatu tehokkaan metsästyksen vuoksi hieman vähenemään. Tästä Kiukas antaa kiitoksen metsästäjille, jotka pitävät alueen villisikakantaa kurissa.

– Sikoja pölähtää itärajan takaa aina välillä Suomeen, mutta täällä on tosi tehokas jahtiketju.

Villisiat tulevat Suomeen ennen kaikkea Venäjältä. Karjalassa ja Virossa on jo tavattu villisikaruttoa, jota Suomessa ei vielä ole tavattu. Kiukkaan mukaan pahin mahdollinen skenaario olisi se, että hirvestysaikaan metsästä löytyisi afrikkalaiseen sikaruttoon kuollut villisika.

– Se tarkoittaisi sitä, että suojavyöhealueella loppuisi kaikki metsästys.

Hirvestäjät huvenneet huolestuttavasti

Hirvitalvikannat ovat vuosittain vaihdelleet: hirvitalousalueella hirviä on ollut kolmesta viiteen hirveä tuhatta hehtaaria kohtia. Nykyisin tavoite on jokaista tuhatta hehtaaria kohti 2,5–3 hirveä. Kiukkaan mukaan ensi syksyksi on odotettavissa viime kautta vähemmän kaatolupia.

– Hirvikanta laskee ja nousee kuin meren aallokko.

Jari Asikainen

Hirvenmetsästys on vähentynyt Kaakkois-Suomessa.
Hirvenmetsästys on vähentynyt Kaakkois-Suomessa.

Hirvenmetsästys on Kaakkois-Suomessa vähentynyt rajusti. Viimeksi tekemässään tarkastelussa Kiukas huomasi yllätyksekseen, että alueen hirvestykseen osallistuu nykyisin 6 000–7 000 metsästäjää. 1990-luvun lopulla hirvestykseen osallistui 10 000 metsästäjää.

Osittain tämä selittyy hirvestyskulttuurin muutoksella. Miesten ja naisten muodostamia ajoketjuja ei enää käytetä kuten aikaisemmin. Yhä useammin hirviä metsästetään pysäyttävillä koirilla pienemmissä porukoissa.

– Itärajan pinnassa joudutaan vielä käyttämään ajoketjumetsästystä, koska vaarana on koirien puikahtaminen Venäjän puolelle.

Varsinkin aikaisemmin itärajan taakse kulkeutuneet ajokoirat katosivat. Takaisin saamiseen tarvitaan melkoisesti paperityötä.

– Viime vuosina koiria on saatu yllättävän hyvin takaisin.

Metsäkauriit kotiutuivat alueelle

Myös pienemmillä hirvieläimillä menee hyvin. 1990-luvun puolivälissä löytyi Kaakkois-Suomesta vain yksi 10 metsäkauriin lauma Rautjärveltä. Sekin hävisi.

– Viime talvena talvikanta oli jo pari tuhatta metsäkaurista.

Myös valkohäntäpeuroja on entistä enemmän, parisentuhatta kappaletta.

Kiukas ei usko, että metsäkauriista ja valkohäntäkauriista tulee Kaakkois-Suomeen samanlainen ongelma kuin Varsinais-Suomessa, jossa kannat ovat kumuloituneet hurjasti.

– Alueellisessa riistaneuvostossakin on keskustelu, että sellaisiin tiheyksiin ei meidän pienten hirvieläinten kantoja päästetä.

Pienten hirvieläinten lisäys tietäisi ongelmia liikenteen lisäksi metsäpuolella ja erityisviljelyksillä.

Matti Tieaho

Erkki Kiukas on seurannut Kaakkois-Suomen riistakantojen kehitystä yli neljännesvuosisadan. Etenkin suurriistojen kannat ovat nousseet selvästi.
Erkki Kiukas on seurannut Kaakkois-Suomen riistakantojen kehitystä yli neljännesvuosisadan. Etenkin suurriistojen kannat ovat nousseet selvästi.

Karhujen määrä on kasvanut

Kaakkois-Suomeen myönnettiin ensimmäinen karhulupa vuonna 1993. Viime vuosien aikana on myönnetty kaatolupia reilusti. Parhaimpana vuosina on annettu 26 kaatolupaa.

– Viimeisessä laskennassa yli vuoden vanhoja karhuja oli yli 200.

Susia Kaakkois-Suomen riista-alueella on ollut enimmillään 15 kappaletta. Tällä hetkellä ainoa susireviiri löytyy Puumalasta. Läpikulkususia voi tavata muualtakin. Kouvolassakin on alkuvuoden aikana tehty lukuisia havaintoja yhdestä sudesta.

Kiukas on pannut merkille, että eläimet ovat vuosien saatossa oppineet elämään yhä lähempänä ihmistä. Susistakin voidaan tehdä havaintoja kaupungin laidoilla. Myös sepelkyyhkyjä, rusakoita, kettuja ja metsäkauriita nähdään paljon ihmisasutusten lähellä.

– Supikoiratkin ovat kaupungistuneet, ja niitä on kaupunkialueelta tosi vaikea saada pyydettyä.

Kouvolassa tehtiin useita havaintoja ahmasta helmikuussa. Havaintoja on tehty silloin tällöin viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana, ja Kiukkaan mielestä ahmalla olisi Kaakkois-Suomessakin hyvät oltavat.

Matti Anttila

Pyyt ovat vähentyneet huolestuttavasti Kaakkois-Suomessa.
Pyyt ovat vähentyneet huolestuttavasti Kaakkois-Suomessa.

Pyy- ja teerikannat hupenevat

Jotkut lajit ovat myös taantuneet. Kiukas on huolissaan esimerkiksi Kaakkois-Suomen pyy- ja teerikannoista. Metsot ova pärjänneet paremmin.

Kiukas on pohtinut, olisiko metsäkanalintujen ahdinkoon yksi syy muiden joukossa lisääntynyt villisika.

– Se on kaikkiruokainen eläin. Varmasti siinä kanalinnunpesäkin menee.

Eniten metsäkanalintujen hyvinvointia kuitenkin vaikeuttavat kylmät ja kosteat keväät. Vastakuoriutuneet poikaset menehtyvät helposti kylmään.

(Kuuntele Kiukaan haastattelusta tehty Saappaat jalassa -podcast alla olevasta linkistä.)

Yhteiskunta tarvitsee metsästäjiä

Heinäsorsa- ja tavikannat ovat kaakkoisessa Suomessa vielä metsästettävissä, mutta moni muu vesilintukanta on taantunut. Vaiva ei rajoitu Kaakkois-Suomeen.

Kiukas kannustaa metsästäjiä rakentamaan vesilintuympäristöjä. Hän on tehnyt kosteikkoja itsekin.

– Veikkaisin, että jokaiselta maatilalta löytyisi joku kosteikkokohde. Pientä patoamista tai kaivamista se tarvitsee, mutta hyviä vesilintukohteita olisi tosi paljon perustettavissa.

Jotkut pitävät kyseenalaisena sitä, että metsästäjät rakentavat riista-alueita ja houkuttelevat riistaa esimerkiksi riistapeltojen ja syöttötelineiden ääreen. Myöhemmin alueille houkuteltuja eläimiä ammutaan.

– Kyllähän kalavesiäkin kunnostetaan, ja kaloja istutetaan.

Kiukkaan mielestä on täysin perusteltua, että ihminen haluaa hoitaa luonnonvaroja ja hyödyntää sen tuottoa. Metsästysharrastuksen järkevyyttä hän ei epäile hetkeäkään.

Kiukas vakuuttaa, että metsästyksen loputtua hirvieläinkanta moninkertaistuisi nopeasti. Tämän seurauksena suurpedot lisääntyisivät. Myös maa- ja metsätalousvahingot kasvaisivat

– Kestäisikö yhteiskunta niitä? Kiukas kysyy.

Päivitetty 10.3. kello 10.31. Lause "Yhä useammin hirviä metsästetään ajokoirilla pienemmissä porukoissa" on muutettu muotoon "Yhä useammin hirviä metsästetään pysäyttävillä koirilla pienemmissä porukoissa."

Luetuimmat