Syyttäjä valitti hovioikeuteen Keltin ruoppausjutusta ja vaati kahdelle miehelle sakkorangaistusta ympäristön turmelemisesta – Hovi ei muuttanut käräjäoikeuden aiempaa tuomiota

Kaksi miestä sai sakkoja vesilain rikkomisesta käräjäoikeudessa viime syksynä. Muut syytteet hylättiin tuolloin.

Moises Garibay

Käräjäoikeus tuomitsi viime syksynä kaksi miestä sakkoihin vesilain rikkomisesta Keltin ruoppaustapauksessa. Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen.
Käräjäoikeus tuomitsi viime syksynä kaksi miestä sakkoihin vesilain rikkomisesta Keltin ruoppaustapauksessa. Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen.

Hovioikeus piti ennallaan käräjäoikeuden antaman tuomion Keltin ruoppausjutussa.

Syytteet törkeästä ympäristön turmelemisesta ja ympäristön turmelemisesta kaatuivat viime syksynä Kymenlaakson käräjäoikeudessa. Kolmesta syytetystä miehestä kaksi sai sakkorangaistukset vesilain rikkomisesta. Kolmannen syyte hylättiin kokonaan.

Syyttäjä valitsi käräjäoikeuden päätöksestä ja vaati Itä-Suomen hovioikeudessa, että sakkorangaistuksen saaneet miehet tuomitaan ympäristön turmelemisesta 60–80 päiväsakkoon ja suorittamaan 80 euron rikosuhrimaksun.

Ruoppausmassa jätettiin maalle

Tapauksessa on kyse ruoppauksesta, joka tehtiin Kuusankosken Keltissä Kymijoen rannalla olevan kiinteistön kohdalla syksyllä 2018. Joen pohja on vesialueella saastunut voimakkaasti myrkyllisistä dioksiineista, furaaneista ja elohopeasta. Ruoppausmassa oli läjitetty maalle.

Ruoppauksen katsottiin syytteessä aiheuttaneen ympäristön pilaantumisen vaaraa vedessä ja läjityksen aiheuttaneen haitallisten aineiden altistusta ihmisille hengityksen ja ihokosketuksen kautta.

Syytettyinä olivat kiinteistön omistaja, ruoppaustyön tilaaja ja työn tehneen maanrakennusalan yrityksen toimitusjohtaja. Omistaja ja tilaaja eivät olleet hakeneet ruoppaukselle lupaa eikä toimitusjohtaja ollut varmistanut, että ruoppauksesta oli tehty lain edellyttämä kirjallinen ilmoitus.

Syyttäjä katsoi, että Kymijoen sedimenttien pilaantuneisuus on yleisessä tiedossa, ja joen tilaa koskeva tieto on saatavissa avoimesti internetistä.

Myrkyllisyydestä epätietoisuutta

Kiinteistön omistaja sanoi oikeudessa pyytäneensä tuttavaltaan apua omistamansa tontin rantaruohikon poistamisessa, mutta kiisti puhuneensa koneellisesta ruoppauksesta.

Ruoppauksen tilaaja sanoi tuttavansa halunneen, että vesikasvit poistetaan koneellisesti. Hän ei ollut mieltänyt toimenpidettä ruoppaukseksi ja sanoi olleensa tietämätön siitä, että asiasta olisi pitänyt tehdä ilmoitus. Molemmat miehet väittivät, etteivät olleet tienneet joen pohjasedimenttien myrkyllisyydestä.

Toimitusjohtaja katsoi, ettei hänellä ollut velvollisuutta varmistaa, oliko ruoppauksesta tehty ennakkoilmoitus. Hän ei ollut toiminut hankkeesta vastaavana eikä edes tiennyt, mihin tarkoitukseen tilaaja oli tarvinnut pitkäpuomista kaivuria.

Oikeus: myrkyt eivät ole yleistä tietoa

Käräjäoikeus katsoi viime vuoden lokakuussa, ettei yksityishenkilön toteuttama kotirannan vesikasvien niitto tai ruoppaus normaalisti aiheuta ympäristön pilaantumista tai haittaa terveydelle. Oikeuden mukaan Kymijoen pohjan myrkyt ovat laajalti tiedossa, mutta on liian pitkälle menevä johtopäätös olettaa niiden olevan yleistä tietoa.

Oikeuden mukaan sekä omistajaa että tilaajaa voi pitää hankkeesta vastaavina, joten heillä olisi ollut ilmoitusvelvollisuus. Syyttäjä ei pystynyt osoittamaan, että toimitusjohtajan yhtiö oli saanut ruoppaustoimeksiannon, eikä perustelemaan, millä perusteella toimitusjohtajan olisi pitänyt tehdä kirjallinen ilmoitus toimenpiteeseen ryhtymisestä. Syyte toimitusjohtajaa vastaan hylättiin käräjäoikeudessa.

Omistaja tuomittiin käräjäoikeudessa vesilain rikkomisesta 20 päiväsakkoon, joista kertyy maksettavaa 1 580 euroa. Myös tilaajalle tuomittiin 20 päiväsakkoa, joista kertyy 640 euroa.