Uusi tieliikennelaki astuu voimaan tänään, muutoksia muun muassa liikennemerkkeihin ja vasemmalle kääntymiseen – Testaa tietosi uusista liikennemerkeistä visailulla

Elimäen liikennekoulussa uusi laki herätti epäilyksiä.

Jussi Lopperi

Jani Juvankosken mukaan uusi kääntymissääntö voi aiheuttaa 
ristiriitatilanteita käytännössä. Kun toinen kääntyy vasemmalle ja 
toinen oikealle, molemmat voivat haluta risteävällä monikaistatiellä 
samalle kaistalle. Tilanteessa on syytä olla tarkkana.
Jani Juvankosken mukaan uusi kääntymissääntö voi aiheuttaa ristiriitatilanteita käytännössä. Kun toinen kääntyy vasemmalle ja toinen oikealle, molemmat voivat haluta risteävällä monikaistatiellä samalle kaistalle. Tilanteessa on syytä olla tarkkana.

Juttu on julkaistu Kouvolan Sanomissa 4.5.2020.

Elimäen liikennekoulun johtaja Jani Juvankoski pitää hyvänä, että Suomeen saadaan uusi tieliikennelaki kesäkuun alussa.

– Edellinen laki on vuodelta 1981, joten päivittäminen on paikallaan. Maailma, liikenne ja ajoneuvot muuttuvat.

Ennakointi on kuulunut ajo-opetukseen aina, mutta nyt ennakointivelvollisuus on kirjattu myös lakiin. Juvankoski uskoo, että tällä lainsäätäjä haluaa antaa vahvan viestin asennepuolelle.

– Ennakointi on turvallisen ajamisen kannalta yksi tärkeimmistä asioista.

Vasemmalle käännyttäessä tarkkana

Juvankoski uskoo, että yksi varmasti liikennekäyttäytymistä muuttava asia on lakiin kirjoitettu kääntymissääntö, jonka mukaisesti autoilija voi valita, minkä kaistan hän voi valita kääntyessään useampikaistaiselle tieosuudelle.

– Aiemmin perussääntö oli, että vasemmalle käännyttäessä käännytään ihan keskiviivan tai -korokkeen viereen. Nyt saa kääntyä ikään kuin sopivimmalle kaistalle.

Ristiriitatilanteita syntynee

Juvankoski pohtii, miten uusi sääntö huomioi väistämisvelvollisuuden. Syntyykö vaaratilanne, jos samaan aikaan vastakkaisesta suunnasta tulee auto, joka kääntyy risteyksessä kulkusuunnassaan oikealle.

– Alussa voi syntyä ristiriitatilanteita väistämisen suhteen, jos ajolinjat leikkaavat.

Juvankosken mukaan aikaisempi sääntö oli turvallisempi.

 – Tuo ei hirveästi liikenneturvallisuutta edistä. Liikenteen joustavuutta se varmasti lisää, mutta epäselviä tilanteita tulee. Joissakin tapauksissa liikenteen sujuvoittaminen on mennyt turvallisuuden edelle.

Pysäköinti keula peräsuuntaan

Aikaisemmin kaksisuuntaisella kadulla sai pysäköidä auton vain menosuunnassa oikealle puolelle. Kesäkuun alusta auton voi pysäköidä kaksisuuntaisella katuosuudella myös vastaantulijoiden ajokaistan yli vasempaan laitaan.

Asiaa on perusteltu sillä, että vasemmalle pysäköinti helpottaa jakeluautojen pysäköintiä. Lakimuutos helpottaa myös sähköautojen hakeutumista latauspisteille.

– Mielestäni muutos on tarpeeton, Juvankoski sanoo.

Hänen mielestään on selvää, että liikenne häiriintyy, kun "väärälle" puolelle pysäköidyt autot palaavat pysäköintipaikalta liikenteeseen.

– En näe, että tämä uudistus parantaa liikenneturvallisuutta, kun huomioidaan hyödyt ja haitat.

Juvankoski muistuttaa, että taskuparkkiin ajaminen on autokoulussa yksi haastavimmista tehtävistä. Asiaa ei helpota se, että taskupysäköinti tehdään vasempaan reunaan.

Rengasvalinta kuljettajan vastuulle

Kesäkuussa myös talvirengaskäytäntö muuttuu. Tähän saakka talvirenkaat on vaihdettu marras-maaliskuun välille, oli sää millainen tahansa. Nyt laki huomioi myös sään.

– Nyt vastuuta annetaan enemmän kuljettajalle, eli talvirenkaita käytetään, jos sää tai keli sitä edellyttää.

Uudistus mahdollistaa sen, että autoilija voi ajaa kesärenkailla vaikka joulukuussa, jos tieliikenneolot ovat kesäiset. Juvankoski ei osaa sanoa, onko uudistus järkevä vai ei.

– Jokaisen tiellä liikkujan oma vastuu rengastuksen suhteen lisääntyy. Se on varmaa. Käytäntö näyttää, onko vastuun lisääminen hyvä vai huono.

Juvankoski kuitenkin muistuttaa, että uudistus säästää tienpintoja ja pienhiukkasten määrää, kun sulilla teillä ei ajeta tietä kuluttavilla nastarenkailla.

Peräkärryllä entistä lujempaa

Yksi oleellinen muutos uudessa tieliikennelaissa ovat ajoneuvokohtaiset nopeusrajoitukset. Kesäkuun jälkeen matkailu- ja pakettiautoilla voi ajaa henkilöautojen tapaan nopeusrajoitusten mukaisesti.

Alle 750-kiloista kevytperävaunua ei tarvitse kuljettaa jatkossa 80 kilometrin tuntinopeudella. Jos tiekohtainen nopeusrajoitus antaa myöten, jarrutonta kevytperävaunua saa ajaa 100 kilometriä tunnissa.

– En näe tätä uudistusta välttämättä vain hyvänä asiana.

Juvankosken mukaan 80 kilometrin tuntinopeutta on perusteltu aikaisemmin kulkuvälineiden rakenteellisilla ominaisuuksilla. Jos nopeus kasvaa, sivuttaisliikkeet moninkertaistuvat.

– Pelkään, että moni yllättyy siitä, että perävaunu käyttäytyy satasen nopeudessa huomattavasti eri lailla kuin kahdeksankympin nopeudessa.

Jarrullista, yli 750 kiloa painavaa perävaunua saa ajaa entiseen tapaan enintään 80 kilometrin tuntinopeudella.

Vähimmäisnopeusrajoitus

Uuden tieliikennelain mukana myös liikennemerkkejä on uudistettu. Uusista rajoituksista Juvankoski haluaa nostaa esille sinisen ja pyöreän merkin, jossa on numeroin merkitty vähimmäisnopeusrajoitus.

Sen tarkoitus ei ole se, että tietyillä tieosuuksilla kaikkien pitäisi ajaa lujempaa kuin vähimmäisnopeusrajoitukseen on merkitty.

Merkin tarkoituksena on ehkäistä hitaammin liikkuvia ajoneuvoja käyttämästä sellaisia ajokaistoja, joissa nopeus on niille liikaa.

– Tällaisilla merkeillä pyritään sulkemaan pois tiettyjä ajoneuvoluokkia. Tarkoitan traktoreita, mopoja, mönkijöitä ja muista tämän tapaisia kulkuneuvoja.

Lakimuutos näkynee pian koulutuksessa

Ajokouluopettajille on järjestetty uuteen tieliikennelakiin liittyvää koulutusta. Ajokoulutusta on kuitenkin toistaiseksi annettu nykyisten lakien ja asetusten mukaisesti.

Juvankoski uskoo, että lakiuudistus huomioidaan koulutuksessa ennen kesäkuuta.

Laki voimaan kesäkuussa

Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1. kesäkuuta. Tässä keskeisiä muutoksia entiseen.

Lakimuutoksen myötä keltainen sulkuviiva muuttuu valkoiseksi, ja teiden varteen tulee useita uusia liikennemerkkejä. Lisäksi monia merkkejä on selkeytetty.

Muuttuneet liikennemerkit ja keltaiset viivat korvataan pääosin 10 vuoden siirtymäajan kuluessa.

Huomiovalo ei riitä

Laissa on täsmennetty, että pimeällä tai näkyvyyden muuten huonontuessa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on ajon aikana käytettävä ajovaloja ja takavaloja. Huomiovalot eivät riitä.

Tielle pysäköidyssä ajoneuvossa pitää olla valot pimeällä. Hätävilkkuja saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa, jos on tarpeellista varoittaa muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta.

Kevytperävaunulla satasta

Taajamassa voi kaksisuuntaisella tiellä pysäyttää tai pysäköidä kulkusuunnassa vasemmalle puolelle tietä, jos se ei vaaranna eikä haittaa liikennettä.

Pysäköintiajan alkamisen voi ilmoittaa vapaasti, mutta selkeästi havaittavalla tavalla. Pysäköintikiekon käyttö ei ole enää välttämätöntä.

Paketti-, ruumis-, huolto- ja matkailuautoilta poistuu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus. Niillä noudatetaan tie- tai aluekohtaisia nopeusrajoituksia kuten henkilöautoilla.

Kevytperävaunua vetävän henkilö- tai pakettiauton suurin sallittu nopeus on 100 km/h.

Pyörävalo voi olla kypärässäkin

Talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun ja muulloinkin, jos sää tai keli sitä edellyttää.

Uuden tieliikennelain myötä tulee useita pyöräilyä koskevia uusia liikennemerkkejä. Pyöriin tulee pimeän aikaan punainen takavalo pakolliseksi.

Polkupyörään kiinnitettävän valaisimen vaihtoehtona voidaan valaisin kiinnittää kuljettajaan, esimerkiksi kypärään.

Kevyellä sähköajoneuvolla kulkeva noudattaa yleensä polkupyöräilijöiden sääntöjä.

Rikesakko jää historiaan

Liikennevirhemaksu korvaa tieliikenteen rikesakon. Liikennevirhemaksu on kiinteämääräinen seuraamus, jonka suuruus on rikkomuksesta riippuen 20–200 euroa.

Jalankulkijan pitää käyttää ali- tai ylikulkua, jos sellainen on lähellä. Hänen on myös käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa, jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä on vaikea kulkea.

Lähde: Traficom.fi