Uutisen takaa: Säästä puhuminen on muka turhaa, mutta todellisuudessa se on liimaa, joka sitoo kulttuurit yhteen ja pitää työyhteisöt kasassa

Tutkijat ovat sitä mieltä, että sää on oivallinen aihe small talkille, joka puolestaan on tärkeämpi kommunikaatiokeino, kuin ehkä olemme ajatelleet.

Juha Vilen

Uutisen takaa: Säästä puhuminen on muka turhaa, mutta todellisuudessa se on liimaa, joka sitoo kulttuurit yhteen ja pitää työyhteisöt kasassa

Säästä puhuminen on merkki siitä, ettei ole mitään muuta sanottavaa. Näin minulle on joskus sanottu.

Mieleen tuli joukko arvoja, joita säästä puhumiseen liitin: se on tylsää, merkityksetöntä, ja sisältää itsessään piiloviestin siitä, ettei säästä puhuva henkilö anna toiselle paljon arvoa keskustelukumppanina. Lyhyesti sanottuna säästä puhuminen on siis hyvin epäsuotavaa.

Sitten aloin kyseenalaistaa. Eikö säästä puhuminen tarjoa oivallisen keinon keskustelun avaamiseen aiheesta, josta kummallakin on varmasti jonkinlainen mielipide? Sitä paitsi jutustelu, small talk, on muutenkin hyvä työkalu toisen ihmisen lähestymiseen.

Jaana Kyhyräinen

Jaana Kyhyräisen ottama kuva on Hiidenvuorelta.
Jaana Kyhyräisen ottama kuva on Hiidenvuorelta.

Gummeruksen suuressa sivistyssanakirjassa small talk on “pinnallista (kohteliaisuuden vuoksi käytävää) keskustelua”. Suomen kielen perussanakirjassa small talk on “kohteliaan sävyistä, kevyen pinnallista keskustelua, juttelua, jutustelua, rupattelua”.

Sosiologi Erving Goffman laajentaa määritelmää rituaalisen puheen käsitteellä. Siinä keskustelun sisältöä tärkeämpää on sen muoto. Rituaalisen puheen tarkoitus on ylläpitää keskustelua niin, ettei kukaan osallistuja menetä kasvojaan. Tähän vaaditaan tarpeeksi turvallisia ja varmoja puheenaiheita.

Mitä kaukaisemmat ovat keskustelijoiden kulttuurit, sitä tärkeämpää on yhteisen, riskittömän puheenaiheen löytäminen. Sää on tähän tarpeeseen täydellinen ilmiö. Tilannetta voi hahmottaa vaikka miettimällä sään sijasta puheenaiheeksi uskontoa.

Organisaation, kuten työpaikan, kannalta small talkilla taas on tuottavuutta ja työhön sitoutumista lisäävä ja työilmapiiriä parantava vaikutus, selvittävät omassa tutkimuksessaan David Moutoux ja Michael Porte.

Jutustelu auttaa lisäämään luottamusta keskustelukumppanien välillä. Siitä on apua, kun keskustelu siirtyy myöhemmin vakavampiin aiheisiin. Tätä mieltä ovat tutkijat Justine Cassell ja Timothy Bickmore.

Small talk on kuin liimaa. Se lujittaa ihmisten keskinäisiä siteitä ja samalla sitoo yksilön entistä tiukemmin osaksi yhteisöään.

Petri Hilden

Petri Hilden kuvasi syyspäivän Verlassa.
Petri Hilden kuvasi syyspäivän Verlassa.

Helsingin Sanomissa julkaistiin helmikuussa 2013 pieni artikkeli, jossa taksikuskit opastivat lukijoita sujuvan small talkin äärelle. “Sää ja politiikka ovat varmoja puheenaiheita”, tiivistää toimittaja taksikuskien sanoman suomalaisessa kulttuurissa.

Englantilainen tutkija Trevor Harley kuvaa stereotyyppistä brittiä henkilöksi, joka on varautunut ja hillitty, mutta juttelee silti säästä kenen tahansa vastaantulijan kanssa ilman minkäänlaisia vaikeuksia.

Omat kokemukseni sekä kotimaasta että ulkomailta tukevat näkemystä sään turvallisuudesta small talkin aiheena.

Toki väittelyäkin voi syntyä, jos toinen on sitä mieltä, että talvipäivä on ihanan kaunis ja toisen mielestä se on kamalan kylmä.

Kun olin aikanaan vaihto-opiskelijana Englannissa, tulivat omat suomalaisuuden piirteeni äkkiä näkyviksi. Donald Carbaugh määritteli vuonna 2006, että suomalaiselle hiljaisuus on luonteva tapa olla ja omissa oloissa oleminen täysin tyypillistä ja hyväksyttävää. Allekirjoitan sen täysin. Meillä suomalaisilla on ilahduttava kyky olla yhdessä hiljaa ilman, että hiljaisuudesta tulee vaivaannuttavaa.

Englannissa asuessa suomalainen möllötys ei vedellyt. Small talk tuli apuun. Kansainvälisessä porukassa oli kaksi puheenaihetta, joiden avulla sai keskustelun aina käyntiin.

Toinen oli jalkapallo, toinen oli sää.

Päivi Kangas

Päivi Kangas kuvasi Kuusankoskella rantamaisemaa.
Päivi Kangas kuvasi Kuusankoskella rantamaisemaa.

Vaikka sää on toisaalta kevyt aihe, on se ihmisen jokapäiväisen elämän kannalta merkittävä asia. Maaseudulla se rytmittää päiviä ja vuosia sekä määrittää, onnistuuko kasvukausi.

Trevor Harley analysoi englantilaisissa uutisryhmissä käytyjä sääkeskusteluja ja huomasi, että akuutin säätilan lisäksi ryhmissä puhuttiin halo-ilmiöistä, sateenkaarista, tähdenlennoista ja revontulista – sekä siitä, tuleeko tällä kertaa valkea joulu vai ei. Päivittäisen sään ja sääilmiöiden päivittelyn lisäksi keskustelua käytiin laajemmassa mittakaavassa, kun puhuttiin esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai sään ääri-ilmiöistä.

Sään houkuttelevuutta puheenaiheena lisäsi se, että kyseessä on jatkuva ilmiö: samalla kun uutisryhmissä keskusteltiin viime päivien säästä, siellä muisteltiin lapsuuden kesiä ja “kunnon talvia” ja koitettiin muistella, minkälaiset sääolot liittyivät johonkin tiettyyn, itselle tärkeään tai merkittävään lapsuuden tapahtumaan.

Säästä olikin tullut kirjoittajille yksi työkalu oman elämän ja historian muistamiseen ja muisteluun.

Anne Partanen

Anne Partasen Kymijoki-maisema Niskalan luontopolulta.
Anne Partasen Kymijoki-maisema Niskalan luontopolulta.

Jokainen voi sanoa säästä jotakin. Silti suuriin mielipide-eroihin tai moraalisiin kiistoihin joutuminen on epätodennäköistä. Aurinko joko paistaa tai ei paista. Sää tuntuu mukavalta tai ei. Se on odotettua tai yllättävää.

Toki väittelyäkin voi syntyä, jos toinen on sitä mieltä, että talvipäivä on ihanan kaunis ja toisen mielestä se on kamalan kylmä.

Älkäämme me sääpuheen ystävät siis ripotelko tuhkaa päällemme.

Tenavat-sarjakuvassa Ressu aloittaa romaaninsa aina samalla tavalla: "Oli synkkä ja myrskyinen yö".

Niin tehdessään kirjailija ei sorrukaan kliseiseen ja kuluneeseen aloitukseen vaan on heti aivan asian ytimessä.