OAJ haluaa rehtoreille vallan näyttää koulukiusaajille ovea – Koulukiusatuksi lapsena joutunut Sheikki Laakso sanoo, että uudet, tiukat toimintaohjeet ovat ainoa keino ongelman kukistamiseksi

Laakson mukaan ongelmaa ei ratkaista kokoustamalla, vaan jalkautumalla lasten pariin.

OAJ haluaa koulukiusaajat ulos koulusta nykyistä helpommin. Arkistokuva.
OAJ haluaa koulukiusaajat ulos koulusta nykyistä helpommin. Arkistokuva.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ vaatii, että tällä hallituskaudella saataisiin muutos, jotta rehtori voisi evätä väkivaltaa tehneeltä oppilaalta oikeuden osallistua opetukseen. Määräaikainen erottaminen koulusta on mahdollista jo nyt, mutta se on työläs prosessi, eikä rehtori voi päättää siitä yksin.

Maan edellisen hallituksen aikana perustettiin työrauhatyöryhmä, mutta sen tekemä ehdotus opetuksen epäämisoikeudesta ei johtanut tuloksiin.

OAJ ilmoittaa kannanotossaan, että sen mielestä pahoinpitelyt kuuluvat aina poliisin kanssa selvitettäviksi oli oppilaan ikä mikä tahansa.

OAJ:n Kymenlaakson alueyhdistyksen puheenjohtaja Olli-Pekka Hakkarainen uskoo, että rehtoreille kaavailtu erottamisoikeus voisi rauhoittaa tilannetta.

– Uskoakseni Kouvolan kouluissa on tällä hetkellä suhteellisen hyvä työrauha väkivallan suhteen. Opettajien lomautukset tosin ovat vaikuttaneet koulun muuhun työrauhaan haitallisesti.

– Onhan muun muassa osa ysiluokkalaisista kärsinyt oppimisvajeesta jo koronakevään aikana. Lomautusten aikana oppimisvajetta ei ole saatu korjattua.

Hakkaraisen mukaan haastavan oppilaan kohtaaminen kuuluu opettajan normaaliin työhön, eikä ole sinällään huolestuttavaa.

Kouvolan kouluissa koulukiusaamistapauksiin puuttuu moniammatillinen työryhmä, jossa on läsnä useita eri tahoja.

Tunnetuin koulukiusaamista vastaan puhunut kouvolalainen on kansanedustaja Sheikki Laakso (ps.). Laakso nousi viime syksynä eduskunnan puhujapönttöön ja kertoi tarinan pojasta, joka joutui aikoinaan pahasti koulukiusatuksi. Pojan päätä uitettiin vessanpöntössä, häntä potkittiin ja hakattiin. Puheen lopuksi selvisi, että kiusattu koulupoika oli ollut Laakso itse.

– Sain paljon sähköpostia koulukiusaamisen uhreilta, mutta myös entisiltä koulukiusaajilta, minulle vierailta ihmisiltä. He kirjoittivat, että nuoruus kiusaajana hävettää ja kaduttaa, mutta eivät selitelleet tekojaan.

Laaksoa kiusanneet eivät ole tekojaan pahoitelleet. Kansanedustaja uskoo ymmärtävänsä, miksi koulukiusaamisen sivustakatsojat eivät puutu tilanteeseen.

– Sivustakatsoja pelkää, koska voisi itsekin joutua kohteeksi. Ei sellaista kukaan lapsi halua. Tarvitaan henkistä kanttia, että uskaltaa nousta kiusaajaa vastaan tai puolustamaan toista.

– Sivustakatsoja voi olla myös suosittu oppilas, joka jättäytyy näiden tilanteiden ulkopuolelle. Hän ei kiusaa, mutta toisalta ei nouse kiusaajaa vastaankaan, koska haluaa varmistaa oman suosionsa kaikkien taholta.

Kouvolan yhteiskoulun rehtori Tarja Korhonen kertoo, että yhteiskoulussa fyysistä väkivaltaa tai tappeluita on tullut ilmi muutama tapaus viimeisen kymmenen vuoden aikana.– Toki on pientä nujakointia ja tönimistä joskus, mutta yläkoululaiset ovat jo sen verran isoja, että osaavat käyttäytyä.

Lomautuspäivien jäljiltä Korhonen ei vielä ollut perehtynyt OAJ:n ehdotukseen, jossa toivotaan rehtoreille mahdollisuutta erottaa väkivallantekijä koulusta välittömästi kolmeksi päiväksi turvaamistarkoituksessa. Hänen mukaansa keinovalikoima kiusaamiseen puuttumiseen on nykyiselläänkin riittävä.

Yhteiskoulu on mukana tutkimustietoon pohjautuvassa kiusaamista ehkäisevässä Kiva koulu -ohjelmassa. Tarja Korhonen kertoo, että heidän koulussaan Kiva koulu -ohjelmaa käytetään kuukausittain.

Ohjelma on saanut kritiikkiä siitä, ettei se puutu heti tarpeeksi jämerästi kiusaamiseen.

Sheikki Laakson mukaan koulukiusaaminen jatkuu, koska kouluissa ei uskalleta puuttua ongelmaan oikeasti, vaan "kehitellään kaiken maailman Kiva koulu -hankkeita".

–  Näissä hankkeissa oletetaan, että saadaan jotain aikaiseksi kokoustamalla ja pikku puuhasteluilla. Ei olla saatu, eikä saada.

Laakso uskoo, että uudet, tiukat toimintaohjeet ovat ainoa keino kiusaamisongelman kukistamiseksi. Jokainen lyönti ja potku on ilmotettava poliisille. Lastensuojelu otettava mukaan entistä enemmän.

– Toisten pahoinpitelijät tulee saada kuriin.

Korhonen vastaa Laakson kritiikkiin niin, että Kiva koulussa toimenpiteiden vaikutusten seuranta on tärkeää.

– Käsittelyä ei voi jättää pelkkään yhteen keskusteluun, Korhonen sanoo.

Yhteiskoulussa väkivallantekoja lukuun ottamatta kiusaamisasioista neuvotellaan ensin uhrin ja tekijän kesken. Korhonen muistuttaa, että kyseessä on yläkoulu, jossa vielä opetetaan nuoria aikuisuutta ja vastuuta varten.

– Meillä on raja siinä, että fyysinen koskemattomuus pitää olla. Jos joku on huitaissut, se on väkivaltaa. Jos teko on tapahtunut koulualueella, asian poliisille viemisestä keskustellaan uhrin ja hänen huoltajiensa kanssa.

Fyysistä väkivaltaa tulee Korhosen mukaan erittäin harvoin koulun työntekijöiden tietoon. Henkinen kiusaaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa taas on yleensä edennyt jo kovin pitkälle ennen kuin koulu saa siitä tiedon.

– Ja siihen on hankala puuttua.

Sheikki Laakso ehdottaa kouluihin matalan kynnyksen aikuista, jonka luokse lapset kutsuttaisiin yksi kerrallaan.

– Kouluissa voisi olla aikuinen, jolle lapset voisivat kertoa, jos muita kiusataan tai jos joutuu itse kiusatuksi. Lapsilla pitäisi olla halutessaan mahdollisuus kertoa kiusaamisesta nimettömänä.

– Kyseisellä aikuisella tulisi olla aitoa kiinnostusta lapsen maailmaan ja pelisilmää keskusteluihin. Itsekin neljän lapsen isänä huomaan heti, onko opettaja sellainen, joka ymmärtää ongelmaa oikealla tavalla.

Laakso ei jäisi odottelemaan, että lapset vain yhtäkkiä avaavat sanaisen arkkunsa. Lapsi voi pelätä leimautumista, eikä kerro mitään.

– Olisi parempi, että jokainen koulussa joutuisi keskustelemaan luotettavan aikuisen kanssa kiusaamisesta. Siten olisi helpompaa seuloa kiusaamistapaukset, jotka tapahtuvat aikuisten silmien ulottumattomissa.

Kiusaaminen mielletään usein varsinkin yläkoulujen ongelmaksi, mutta Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Christa Carpelanin mukaan lapsia kiusataan jo päiväkodissa.

– Jos pieni lapsi jätetään systemaattisesti leikin ulkopuolelle, kyse on kiusaamisesta. Kiusaaminen ei ole pelkästään fyysistä väkivaltaa, kiusaamista on monenlaista. Aikuisen on aina puututtava kiusaamiseen. Aikuisen on oltava valppaana.

Carpelan sanoo, että lapselle on painotettava, että ei ole väärin kertoa kiusaamisesta.

–Lasten huoli ja ahdistus ovat kasvaneet.

– On saatava lapsille selväksi, että on oikein puuttua ja kertoa.

Lapsen kohtaaminen on tärkeä hetki. Kun lapsi uskaltaa tuoda asian esille, on aikuisen pysähdyttävä kuuntelemaan. Jos aikuinen ei malta kuunnella, lapsi voi miettiä kannattaako edes kertoa, jos kukaan ei ota tosissaan.

– On tärkeää tuoda lapselle tunne, että häntä kuunnellaan.

Carpelanin mukaan lapselle on myös kerrottava, kuinka toimia.

– Lapsen kanssa voida käydä ennakoivaa keskustelua ja hänelle voi kertoa myös kiusaamisen seurauksista.

MLL:lla on valtakunnallinen puhelinpalvelu, jonne myös koulukiusaamista kokeneet lapset ja nuoret voivat soittaa. Kouvolassa MLL:lla on lasten ja nuorten parissa myös läksykummi- ja tukioppilastoimintaa.

Laakso ei voi ymmärtää uutisia, joissa kerrotaan, että kiusattu lapsi on joutunut vaihtamaan koulua. Kiusatun kouluvaihdos ei Laakson mukaan ole mikään ratkaisu.

– Tieto kulkee tänä päivänä hetkessä. Kuinka kauan kestäisi, että kiusaajat saisivat kiusatun uusille koulukavereille viestiä koulun vaihdoksen syystä?

Laakso ei hyväksy sitä, että kiusattu lapsi ajetaan koulustaan pois siksi, että aikuiset eivät pysty ratkaisemaan tilannetta.

– Ainoa vaihtoehto on, että kiusaaja lähtee. Kiusaamisesta tulee kiusatulle haittoja, jotka näkyvät läpi elämän.

Laakso kertoo oman tarinansa kurjista kouluvuosista sen takia, että vastaavassa tilanteessa olevat uskoisivat tulevaan.

– Ani harva nousee jaloilleen. Haluan kannustaa toisia koulukiusattuja selviytyjiksi.